Kehon muutokset raskauden aikana ja sen jälkeen

27.01.2012

Multa on viimeaikoina kyselty paljon siitä miten mun keho on palautunut nyt kun synnytyksestä on neljä kuukautta jo kulunut. Mä aattelin että teen sitten ihan postauksen kuvineen kaikkineen ja kerron mitä mieltä itse oon. Oikeestaan aika kiva itsekin ottaa kuvia ja kartottaa että mitä sille keholle oikeen onkaan tapahtunut. Kuvituksena siis kuvia mun vartalosta (ja pissismeikeistä UUH) ennen raskautta, sen aikana ja sen jälkeen.

Iina 17v

Ennen raskautta mä olin aika hoikka, oon aina ollut. Paino oli ensimmäisellä neuvolakäynnillä maaliskuussa 2011 tasan 45kg ja pituutta mulla on semmoset 167cm eli painoindeksi oli 16,1. Harrastin 7-vuotiaasta 16-vuotiaaksi useita eri tansseja (showjazz, hiphop, show&funk, locking) ja lenkkeilyä, sen jälkeen mun into liikuntaharrastuksiin loppui. Lukion kakkosella kävin puoli vuotta ahkerasti salilla monta kertaa viikossa mutta sitten sekin ”vaan jotenkin jäi”.
                     Oon aina syönyt todella paljon ja ihan mitä mieli tekee joten anoreksiaa mulla ei oo ollut alhaisesta painosta huolimatta. Joskus yläasteella jouduin käymään vuoden ajan painokontrolleissa mutta kun paino ei sitten liikkunut suuntaan eikä toiseen niin ne luovutti ja totes että ”no joo ei sulla taida olla anoreksiaa”.  Mua ärsytti se että ne kokoajan kyttäs koska mulla ei mitään ongelmaa edes ollut, mut onhan se tietenkin hyvä seurata koska joillekin paino on oikeesti vaikea asia ja eihän ne kouluterveydenhoitajat voi tietää että kelle se on ongelma ja kelle ei.

Joulukuu 2010
Helmikuu 2011

                         Neuvolassa mulle sanottiin ensimmäisellä käynnillä että mulle suositeltava painonnousu raskauden aikana ois 17-20kg ja se lukema kuulosti ihan hullulta! Että minäkö muka painaisin yli 60 kiloa ensimmäistä kertaa elämässäni? Mä aattelin että voi veikkoset en todellakaan ole lihomassa noin paljoa, mutta toisin kävi. Viimeisellä neuvolakäynnillä synnytyspäivänä mä painoin tasan 62kg. Eli painoa sitten loppujen lopuksi tulikin se 17 kiloa. Raskauden aikana mä kumminkin sopeuduin ihan hyvin siihen että painon nyt vaan kuuluu nousta ja söin ihan normaalisti enkä mitenkään yrittänyt estää painoa nousemasta.
                       Alkuraskaudessa söin tosi terveellisesti, mulla teki mieli kauheesti vaan raikkaita salaatteja ja vihanneksia ja join pelkkää vettä kun kaikki limut sun muut ällötti mua. Loppuraskaudessa taas ruokamieliteot kääntyi toisinpäin ja mussutin mokkapalaa ja omenapiirakkaa harva se päivä. Välillä join limua ruokajuomaksikin, ei kovin terveellistä mutta ei onneksi aiheuttanut mitään raskausdiabetestä tai muuta mulle. Kertaakaan ei ollut sokerit koholla. Mulle ei edes tehty sokerirasitustestiä missään vaiheessa raskautta, mikä ihmetyttää mua koska eikö se yleensä tehdä kaikille raskaanaoleville? Mutta oon kyllä onnellinen etten joutunut sitä sokerilitkua lipittämään.

rv 17
rv 22

                       Mulla lähti paino nousuun oikeastaan aika nopeasti ensimmäisen neuvolan jälkeen, toisessa neuvolassa raskausviikolla 17+0 painoin jo 49,9kg ja sitä seuraavassa neuvolassa rv 22+0 paino oli jo 52,8kg. Muistaakseni tuolloin rv 22+0 neuvolassa neuvolatäti (joka oli vaihtunut ensimmäisen neuvolakäynnin jälkeen koska muutettiin) sanoi mulle että ompas tullut reilusti painoa ja voisit kyllä nyt pitää huolta että syöt terveellisesti. Mulle tuli niin paha mieli, päätin hormonihuuruissani lopettaa syömisen kokonaan mutta niin siinä vaan kävi että taisin syödä herkkuja sinäkin iltana. Ihmettelin tuota kommenttia koska toinen neuvolatäti oli sanonut että paino saa ihan huoletta nousta. Sen käynnin jälkeen mua alkoi aina pelottaa se vaa’alle meno seuraavilla käynneillä.
                      Onneksi tuon käynnin jälkeen mun painoa ei kommentoitu enää kertaakaan negatiivisesti neuvolassa, vaikka täällä blogissa sainkin monta kertaa viikossa kommentteja turvonneesta naamastani ja ties mistä. Ei ne kauheesti mieltä lämmittäneet, mutta kyllä mä niistäkin selvisin kun tirautin muutaman kyyneleen ja Otto sano mulle että en oo yhtään turvonnu (vaikka olinkin :D). Suurin syy siihen miksi pystyin ja pystyn edelleen hyväksymään kehon muutokset on kyllä se että mulla on ihana rakastava mies ja ei mee päivääkään etteikö se kehuis mun ulkonäköä tai jättäis lohduttamatta jos mulla on joku kamalan kauhea ulkonäkökriisi meneillään.

rv 31?

rv 35+6

                       Synnytyksen jälkeen sairaalassa me yhdessä naurettiin mun mahalle, se oli ihan oikeesti niin huvittavan näköinen kun se oli ihan niinku raskaana ollessakin mutta valahtanut kilometrin alaspäin ja paljon löysempi. Vähän niinku kantais jalkapalloa kangaskassissa, siltä se näytti. Silloin en paljoa mahasta murehtinut kun oli tuo pieni tuhisija ihmeteltävänä, ei mulla ollut aikaa eikä halua miettiä mitään muuta kun Tiaraa. Kun päästiin kotiin mun maha alkoi jo muistuttaa enemmän normaalia, ainakin se pallo-osa oli jo hävinnyt. Sairaalaan multa jäi 11kg eli paino oli Tiaran ensimmäisellä neuvolakäynnillä mulla 51kg.

Viikko synnytyksestä

n. 2,5kk synnytyksestä

                      Viikossa-parissa muutos oli jo ihan huikea enkä ollut uskoa silmiäni, mä luulin että raskauden jälkeen mun maha ei ois enää koskaan lähellekään entisensä, ainakaan ilman monen kuukauden salirääkkiä ja mehudieettiä. Mä hihkuin onnesta kun entiset housut meni jalkaan ja piilotti löllön  mahanahkan, mähän näytin melkeinpä normaalilta! Tästä ilahtuneena mä annoin itselleni luvan herkutteluun ja yhtäkkiä paino lähtikin taas nousuun ja mä turposin, en mahtunutkaan vanhoihin housuihin vaikka pari viikkoa synnytyksestä ne oli olleet ihan sopivat. Musta tuntuu että hormonit sekotti mun aineenvaihdunnan, koska kaikki mitä mä suuhuni laitoin näkyi mun mahassa ja reisissä vaikka koskaan ennen ei ollut mitään vaikutusta.
                      Ruokailutapoja mä en mitenkään oo muuttanut koska oon syönyt ihan normaalisti kokoajan, mutta joulukuussa paino alkoi taas tippumaan ja vaatteet mahtumaan päälle. Kai mun aineenvaihdunta alkoi pikkuhiljaa palautua hormonien jäljiltä normaalille tasolleen. Sen jälkeen mulla on pysynyt vartalo saman kokoisena ja samat vaatteet menneet kokoajan päälle, mutta kiinteytystä on tapahtunut huomattavasti. Eilen Otto puristi mun mahaa ja sanoi että ”herran jumala nainen sä oot kiinteytyny, enhän mä pysty ees puristamaan sun mahaa enää kunnolla!” Voitte arvata että mulle tuli niin hyvä mieli tosta kommentista, mä tiesin että Otto oli rehellinen eikä vaan koittanu piristää mua koska se kommentti tuli niin spontaanisti ja yllättyneen kuuloisesti. Kengurupussi on vihdoin hävinnyt! Ja kiinteytyminen on tapahtunut itsestään, ellei vaunulenkkejä ja vauvan nostelua lasketa, sillä ainoa ”oikea” liikunta mitä mä oon raskauden jälkeen harrastanut oli puolen tunnin zumba kotona kerran joskus marraskuussa.Mä en oo käynyt vaa’alla jälkitarkastuksen jälkeen, eli kolmeen kuukauteen mutta uskoisin että painoa on tippunut vielä ainakin pari kiloa, ehkä enemmänkin. Mutta painolla ei ole mulle mitään väliä kunhan vaatteet mahtuu päälle, siksi en itseäni vaa’alla kiusaakkaan!
                         Kuntokin on lähtenyt parantumaan, Tiaran ollessa muutaman viikon vanha mä hengästyin jo parin metrin ylämäessä vaunulenkillä, nykyään en hengästy kovin helposti vaikka pitäis juosta bussiin äkkiä tai jotain muuta vastaavaa. Mä kovasti puhuin synnytyksen jälkeen salille menosta ja ryhmäliikuntatunneista sun muista harrastuksista, mutta puheen tasolle ne on jääneet ainakin toistaiseksi. Mulle riittää se että mä kehtaisin kyllä ihan helposti mennä vaikka nyt bikineissä rannalle jos pihalla ei olis kuutta astetta pakkasta.
                      Mä meen salille tai aloitan muun liikuntaharrastuksen sitten kun mulle tulee semmonen fiilis että mä oikeesti jaksan siellä käydä, koska ainakin mun mielestä on turhaa ottaa se kallis kortti ja käydä pari kertaa siellä ja sen jälkeen lösähtää sohvan nurkkaan taas kuukausiksi maksaen samalla sitä korttia. Mulla ei riitä vielä itsekuri siihen että alottaisin säännöllisen liikuntaharrastuksen, mutta toivottavasti se liikuntakärpänen purasee muakin vielä joku päivä. Oishan se terveellistä että harrastais muutakin kun kokkailua ja bloggailua.

Tänään. Tältä näyttää seistessä
Toi kuvassa näkyvä arpi on siis mun umpisuoliarpi joka on tullut 5-vuotiaana

Ja tältä jos istun

Mutta mitä muita merkkejä raskaus sitten jätti mun kehoon? No raskausarpia, en mä niiltä välttynyt vaikkei niitä mahaan tullutkaan. Mulla on molemmissa jenkkakahvoissa arpia, toisessa kunnon liuta ja toisessa muutama. Mutta ei ne mua häiritse, mä en edes itse nää niitä koska ne on selkäpuolella ja mun mielestä ne on aika pieni paha siitä että sain maailman ihanimman tyttären. Vaikka mulla ois jääny maailman löysin kengurupussi mahaan ja tsiljoona arpea niin se kaikki ois silti ollut tuon ihanan neidin arvoista. Mikään maailmassa ei oo Tiaraa tärkeempää ja parempaa<3

En tiiä miksi blogger käänsi nää väärinpäin mut tässä siis mun vasen jenkkakahva
Ja tässä oikean puolimmainen

 Siinäpä se mun kehosta! Ei tullutkaan viel hiusremonttipostausta koska remontti on kesken. Oton hiukset saatiin kuntoon tän päiväisiä Rock-teemaisia duunipaikan pikkujouluja (kyllä, ne vietää pikkujoulujaan tammikuussa :D) varten mutta mun hiukset on kesken. Netta, Tiaran ihana kummitäti tulee tänään meille Jyväskylästä ja vietetään tyttöjen ilta kolmisteen kun Otto on pikkujouluissa. Luvassa ainakin paljon leikkiä Tiaran kanssa (Netta oli ensimmäinen ihminen jolle Tiara jokelsi ja nauroi, eli aika kovis kummitäti ;D)ja mulle ripsien ja kulmien värjäys. Tiaran mentyä nukkumaan voisi luvassa olla kenties joku ällöromanttinen tyttöjen leffa. Jos on leffaideoita niin kertokaa ihmeessä!

Hauskaa viikonloppua kaikille ihanille<3


80 Responses to “Kehon muutokset raskauden aikana ja sen jälkeen”

  1. Anonymous sanoo:

    oot ihan älyttömän hyvin palautunut 😮 saat olla tosi ylpee, ja onnekas, kun noin nopeasti oot palautunut synnytyksestä! ihailen sun asennetta noihin raskausarpeihin liittyen! selvästikään sua ei haittaa, vaikka raskausarpia jäi, koska sait kuiteskin sen maailman tärkeimmän,eli Tiaran. :))mulla nyt ei oo mitään leffaideaa, mutta hauskaa iltaa siltikin! :))toivottaa nimimerkki : aurinkoinen

  2. Jonna sanoo:

    Leffavinkkinä voisin ehdottaa Friends with Benefits elokuvaa, jos ette ole sitä vielä katsoneet. Me tykättiin ihan älyttömästi! :)Minulle oli itsellekin yllätys kuinka nopeasti sitä pääsi takaisin normimittoihin ja vielä vähän sen alle (tosin minulla asiassa vaikutti vielä imetys). Luulin, että se vaatii tosiaan ihan älytöntä rääkkiä ja dieettiä.. 🙂 Ja omaksi onnekseni vältyin myös raskausarvilta, vaikka eivät ne olisi haitanneet ollenkaan. Masurasvaus rulaa! 🙂

  3. Anonymous sanoo:

    Hyvin sopii vaalet hiuksetkin, vaikkakin meikki on ehkä turhan.. hmm. pissis 🙂 Olet vaan kaunistunut äitiyden myötä!Jos et ole vielä nähnyt Dear John elokuvaa niin suosittelen sitä, aivan ihana.

  4. Anonymous sanoo:

    Missä Otto on töissä? Oot varmaan sanonu sen jo, mut en muista. Mun miehellä on KANS tänään pikkujoulut ! : DD Oot tosi nätti(:

  5. Anonymous sanoo:

    Tää kommentti ei ihan liity tähän postaukseen vaan yleisesti koko blogiin. Tää alkaa olla vaarallista mulle, on meinaan kova vauvakuumes! Alan oikeasti pohtia, jos laittais opiskelut tauolle ja vauvan tuloille 😀 no, ehkä parivuotta vielä jaksan odottaa. Mutta oot hirmu nätti ja kaikkea!holiday on paras leffa, semivanha, ihme jos et oo nähnyt. Katoin just morsiusneidot tms, se oli hauska 😀 muuta ei tuu mieleen nyt 🙂

  6. Anonymous sanoo:

    Oot kyllä hehkuvin äiti kenet oon ikinä nähny <3 🙂 Hieno postaus! Luulen, että moni on kateellinen siitä kuika hyvin oot palautunut raskaudestas 🙂 Ainakin yks hyvä elokva on no strings attached , jos et oo nähnyt 🙂 hauska ja romanttinen ;D Hyvää vkloppua sinne päin 🙂

  7. Anonymous sanoo:

    Oot ihan saatanan kuuma blondina.P.S. Toi käsi lantiolla taitaa olla sun vakioposeeraus? ;D

  8. Loviisa sanoo:

    Voi vitsit että sun vartalo on nyt hyvä! Toivottavasti mäkin pystyn tohon samaan sitte joskus raskauden jälkeen 😀 Niin ja mä meinasin kans ehdottaa tota Friends with Benefits, eli vain seksiä elokuvaa, koska se on oikeesti ihan yli hauska ja hyvä! 😀

  9. fanni sanoo:

    sulla on just oikee asenne! 😀 Kroppa käy läpi sellasen mylleryksen lyhyessä ajassa, et saa sitä vähän sota-arpia ollakin.. 🙂 Oot palautunut kyl kadehdittavan äkkiä! Olispa mullakin tollanen palautumiskyky :DPakko kommentoida (koska oon olevinani niin fiksu) tota sokerirasitushommaa. Siis se tehdään jos BMI on yli 25, lähisuvussa on diabetestä (esim. jos toisella vanhemmallasi on, tehdään rasitustesti joskus jo alkuraskaudesta), on 40v. hujakoilla oleva odottaja, on kärsiny aikasemmin raskausdiabeteksestä tai synnyttäny aikaisemmin suurikokoisen vauvan 🙂

  10. Laura sanoo:

    The Hangover 2 olisi ainakin todella hauska. Tai morsiusneidot. :)Oot muuten todella kaunis, olit ennen synnytystä ja olet vieläkin.

  11. Maru sanoo:

    sokeritesteihin ei joudu ellei ole edes pikkasen ylipainoa ennen raskautta..taikka sitten kokeista selviä sokereiden nousua

  12. Neea sanoo:

    Voooi ihana postaus! <3 Oot ollu hurjan hoikka teininä, ja olet edelleen mutta nyt oot kyllä nainen! 🙂 Ja kenempä naama ei turpois? Mun naama on tälläki hetkellä jäätävän turvonnu, lomakiloja ja huonoa unta.. Oon kans huomannu että tosi äkkiä seki vaikuttaa naamaan, että jos ei oo ehtiny juomaan tarpeeksi vettä?? Ja varsinki jos unet jää huonoksi, mun naama heti reagoi 😀 En ees kehtaa mitään kuvia itestäni blogiin laittaa ku ylläältäpäi otettuja ku näyttää totuus aika karulta :'D Neea <3 Lindorin suklaat, voi jessus. Mutta toisaalta en malta oottaa, ihan kohta ollaan suomessa ja mää NIIN alotan taas dieetin! 🙂 On niin ikävä ollu kaurapuuroa ja etenki raejuustoa <3 Mun mielestä kaikille joiden bmi on yli 24 tehään sokerit 🙂 Mää olin niinki pullea raskautuessani ekan kerran että mulla se oli 31, ja rd kaupanpäälle 😀 Ja lyhyt ku oon (150,2) niin nahka ei kestäny sitä paisumista niin sykäyksittäin, mun maha repes ihan totaalisesti. Nahka on ku euroopan kartta ja täynnä arpia, mutta niinku mun 4v Ottoki sanoo, ne on äitin ”lakkausalpia” <3 🙂

  13. Neea sanoo:

    Ai ja mää en lukenu fannin kommenttia, se taiski se bmi olla juuriki rajana 25 tai sitten vaihtelee vähä paikkakuntakohtaisesti 😀 Jasun kohdalla mulla ei ollu rd tä, (Kiitos ruokavaliolle!) mutta sain KOLMESTI käydä niissä kokeissa?! Hyi!! Siinä oli kiva piätellä oksennusta odotusaulassa, istua mummeleiden keskellä ja RÖYHTÄILLÄ lehen takana ihan saamarin lujaa…. Ei oo ikinä hävettäny niin paljo 😀 (paitsi ehkä on sittenki! pakko kertoa nyt tääki :’D) Raahessa, eka ultra tehtiin otosta mulle siis alakautta. Oulussa, jasun ekaan ultraan ku menin ja vanhempi nainen oli siinä sitä tekemässä ja se sano ”voit laskea housuja” oletin tietenki että jaah taas housut veks. Otin housut ja tulin sen tutkimustuolin/pöydän viereen, muori vilkas ja tokas vaan melkeen hermona ”voit nyt pitää ne housut silti jalassa, tämä tehdään mahan päältä!!” :’DD ja eiku pikkasen nolona sillee ”Tiiii-etysti!” kipitin laittaan housut jalkaan… )

  14. Laura sanoo:

    Muistan vielä niin hyvin ku kattelin sun mahakuvia ku olit raskaana ja mietin että voiks mullekki tulla noin iso maha oikeesti ja nyt se on tosin ehkä samankokonen mitä sulla tossa kuvassa on Rv 31 ja mulla on nyt Rv 35+3 🙂 Mutta sulla on kaunis vartalo:)

  15. Charlotte sanoo:

    oot kyllä niin upea nainen! ja äitiys on kyllä vaan kaunistanut sua :)ei tekis kyllä vieläkään muutama kilo lisää sulle pahaa kun oot edelleen niin mielettömän hoikka! tosta sokerirasituksesta niin ei sitä tehdä yleensä tehdä ainakaan täällä jos ei oo aihetta.. mulla ei tehty oliverista eikä nyt tällä toisellakaan kerralla 🙂 ONNEKSI 😀

  16. Nora sanoo:

    Hahaha oisit nähny mun poikaystävän ilmeen ku se katto äsken salaa mitä teen koneella ja näki ton sun pallomahan! :DD Ja sen ilmeen sen jälkeen ku sanoin että yleensä se maha kasvaa tosta vielä monta viikkoa 😀 Se on vähän hämillään nyt.Mut oli toi sun pallomaha nii söpö 😀 Ja mä rukoilen jo nyt että ku mä joskus saan vauvan, palautusin yhtä hyvin ku sinä..

  17. minna sanoo:

    Mä en voi muuta sanoa ku ihana Iina <3 sulta tulee aivan älyttömän ihania postauksia ja kirjoitat todella hyvin! ja asiaa! todella hyvin oot palautunu!!meillä täällä ei tehä sokerirasitus testejä ellei oo ylipainoa nii onneks en sitä joutunu kokemaan 😀 hyi olkoo sitä litkua! ite painoin ennen raskuatta 47 kg ja nyt 52 kg ja saa nähä mitä tää raskaus tuo tullessaan 😉 mutta eiköhän noi meiän nuput oo tärkeimpiä kun arvet sun muut :)! mutta tosiaan mun mielestä sä oot raskauden aikana vaan kaunistunu <3 mut nyt tää mamma lähtee miehen kanssa kattoo uusinta varesta ja kauhee himo leffateatterin poppareihin nam nam 😀 hauskaa viikonloppua teille <3

  18. Sanssu sanoo:

    Oliko sulla synnytyksen jälkeen ongelmia saada tuo napakoru takaisin? Kun mulla on hirvee pelko siitä, et kun joskus tuun raskaaks niin saanko napakoruu enää takasin :DD Mut hyvin oot palautunu ja sulla on ihana kroppa♥

  19. NaNsu sanoo:

    Hei!Jos haluut päästä nopeesti eroon punaisista raskausarvista niin suosittelen Avonin arpijuovia vähentävää hoitoa -> semmosta normaalin näköstä rasvaa, tuoksuu hyvältä! :> Oon itte avonin kauneuskonsultti ja oon kokeillu mun mahassa oleviin raskausarpiin ni muutamalla käyttökerralla ne vaaleni huomaamattoman näkösiks! 🙂

  20. Jobse sanoo:

    Pisti tuo sokerirasitustesti tuosta tekstistä silmiin 🙂 En kuiteskaan jaksanu lueskella sit kaikkii kommentei läpi et sanoko jo joku vastausta siihen. Mut siis sokerirasitustestejä ei tehdä kaikille, vain niille jotka täyttää ”kriteerit” ja niit tais olla jtn et bmi on yli 26 (ennen raskautta), ensisynnyttäjä ja suvus/itel diabetesta tai muuten on alttiimpi verensokerin vaihteluille, site just tuolle raskauden ajan diabeetekselle.. No jokatapauksessa, kiva et vältyit siltä kun ite muistan vuoden takaa kuin hirveetä se oli 😀 Kauhee olo tuli siit litkusta ja sit se nälkä voimisti vaan huonovointisuutta, ja sit viel ku jouduttiin ottaan verta täysin samasta kohtaa 3 kertaa ku muualta löytyny suonta niin huih, toivottavasti ei tarvi toiste !Hyvin sullakin näyttää kroppa palautuneen! ja aivan alkoi hymyilyttään tuo kohta jos kerroit et itekin hämmästelit kuin se masu sit hävis aika nopsaa synnytyksen jälkeen. Itel kun oli sama ja oletin et ”joo se nahka jää sit roikkuun ja aina on semmonen ylimääränen iho” tms mut onneksemme meidän kropat näyttää kestävän yllättävän paljon 😀 Kivaa alkavaa kevättä sinne ja erityisesti oikeen ihanaa vauva-arkea 🙂

  21. Aino sanoo:

    Vaikka oon lapseton,eikä mul oo mitään kokemusta noista raskausjutuista,ni mun mielestä(ja näköjään monenki) oot ihan sairaan hyvin palautunu! 😮 Jos saan joskus lapsia,ni ite haluisin palautuu kans noin hyvin!♥ Muute,hauska napakoru!:D ♥Hyvää viikonlopun alkua teille kaikille! Hauskaa tyttöjen iltaa (: Hitsi! Mul on yks leffa kielen päällä(ei siis sillai,että pitäisin dvd-levyä mun kielen päällä :D) mutta en millää saa sitä nyt ulos! Ärsyttää! Inhottava tunne >:( No,kerron sitte JOS se tulee mielee (:

  22. Fani sanoo:

    Voi vitsi miten pieni masu sulla on :d mun mielestä se ei näytä yhtään sellaselta löllö mahalta 🙂 vaan ihanan pieneltä ja kiinteeltä ainakin kuvissa! 🙂 oot niin ihanan laiha ja kaunis <3 ja sulla on maailman ihanin tiara <3

  23. Sarru sanoo:

    Niinku joku tuolla kirjottikin, niin sulla on tosi hyvä asenne 🙂 Kiloja tulee, mutta kyllä ne kilot lähteekin sitten. Turhaa niistä stressaa. Ja mitä raskausarpiin tulee, niin nekin vaalenee vuosien myötä ja voi kadota ihan näkymättömiin. Mut onhan ne vähän sellaset äitiyden kunniamerkitkin 🙂

  24. Anonymous sanoo:

    Aivan loistavaa Iina! Siis on tosi hienoa, että uskalsit kirjoittaa ja samalla kuvittaakin tekstisi tästä aiheesta. Mä en ainakaan kehtaisi pistää omasta kropasta näin rohkeita kuvia nettiin. 🙂 Tosi hienoa myös, että nyt mä tajuan olevani myös kiinteytynyt hyvin raskauden jälkeen! Siis oikeasti, kiitos paljon tästä. 🙂 Mä oon raskauden jälkeen pitänyt itseäni hirveän isona ja mikään ei ole riittänyt mulle. Mä mahdun jo farkkuihin jotka ei mahtunu mun päälle ennen raskautta, mutta ei. sekään ei riitä. Yksi syy mun kriittisyyteen on ollut se, että ennen raskautta mä lihoin lyhyessä ajassa 15 kiloa (lääkitys perussairauteen, ei sopinut), lähtöpaino ekassa neuvolassa oli 63kg, kun normaalisti mä painoin n. 47… Toinen on se, että mun paino nousi raskauden aikana niin paljon, että mentiin 80 kilon paremmalle puolelle. Poika painoi yli 4 kiloa, joten mahakin oli sen mukainen. Joten kriisiä on täällä pukannut päälle peilikuvan kanssa. 🙂 Maha mulla roikkuu kyllä aika paljon enemmän vielä, mutta nyt mä tajusin, että se kuuluu asiaan! Kiitos vielä kerran.Ja täytyy sanoa, että sulle on sopinut raskaaksi tulo. Susta on tullut pehmeämmän näköinen äitiyden myötä. :)Emma & Poikavauva 7kk

  25. Anonymous sanoo:

    Aivan mahtava postaus! Rohkea hyvällä tavalla. Mullakin ois raskausarpiin hyvä vinkki, sokokselta bio oil niminen öljy, itse käytän sitä pieniin haava arpiin ja netistä kannattaa googlettaa kyseisestä öljystä. Itsellä oli tarkotus laittaa öljyä vain arpiin mutta öljy käy myös kuivalle iholle niin hölvään koko vartalon sillä 😉 iho on kuin silkkiä. Öljy tasoittaa myös ihon väriä, imeytyy tosi nopeasti. Maksaa 11,90 🙂 tiara on muuten tosi kaunis vauva!

  26. Aurinko sanoo:

    löysin blogisi vasta. olet saman ikäinen kun minä kun esikoiseni syntyi 10vuotta sitten 🙂 täytän tänä vuonna siis 30. hitsi kun sitä on ollut nuori silloin..luultavasti tuo nuoruus auttaa myös siihen palautumiseen. kudokset on terveempiä. luulen että tässä vaiheessa kroppa menisi aivan säpäleiksi. ainoa asia jotka ”meni” oli rinnat 🙂 tein kaksi vuoden ikäerolla ja täysimetin jälkimmäisen yksivuotiaaksi.

  27. Niina sanoo:

    Oot palautunut aivan älyttömän hyvin 🙂 Rohkea ja mielenkiintonen postaus!

  28. Anonymous sanoo:

    en tiiä mut tykkään iha sikana noista sun ”pissismeikeistä” 😀 sopii sulle. eikä ne oo mistään kohin pissikset 😉

  29. Piia sanoo:

    Aivan ihana postaus! Oot vaan niin hyvä kirjottaan 🙂 Ja kääks miten hienosti oot palautunu!! Mun vartalo ei takulla näytä tuolta neljä kuukautta synnytyksen jälkeen 😀 meillä on ittellä siis laskettu päivä 15.5 🙂

  30. Satu-Sofia sanoo:

    Oot kyllä uskomattoman hyvässä kunnossa, vaikka synnytyksestä ei montaa kuukautta edes ole! :—) En tiedä muistatko mua, tuskinpa! :—D Ollaan kerran joskus 2010 marraskuussa nähty, olit meidän (Erikoinen, mä ja mun poikaystävä) kanssa mäkissä syömässä kun oltiin täältä Seinäjoelta Helsingissä käymässä. :—DD haha! Oon tätä sun blogia alusta asti seuraillut ja tää on kyllä ehdottomasti yks mun lemppareista! :—)

  31. Elizabeth sanoo:

    Mun on nyt ihan pakko kommentoida ensimmäästä kertaa sitten ikinä! : — ) Blogiasi oon lueskellut useamman kuukauden ja tykännyt kyllä, varsinkin kun aiheet liippaa läheltä kun itsekin perhe-elämän keskellä elelen vaikka meirän pikku-isäntä nyt vuoden jo onkin ja me vanhemmatkin teitä vanhempia. Mutta jotenkin tämä iskee silti eli jatka samaa mallia! : — )Tämä oli todella tarpeellinen postaus ja rohkea sellainen -hatunnostot siitä! : — ) Sulla on asenne kohdillaan ja mitä ulkonäköösi tuloo niin kuten tuolla jo joku kommentoikin samaan tyylihin: oot ollut ihan liian hoikka (vaikka varmasti ollut ns. se normaali olomuoto sulle) mutta raskaus on tehnyt sun kroppasi naisen kropaksi eli mielettömän kauniiksi ja sopusuhtaiseksi. Siro olet edelleenkin mutta pakko sanoa, että mielestäni paljon kauniimpi nyt -ja henkistäkin muutosta on havaittavissa kuten varmasti kaikilla äitiyden myötä : — )Palautuminen on kaikilla henkiökohtaasta ja varsinkin ikä/kunto/geenit vaikuttavat automaattisesti asiaan. Ja täällä myös toinen, jolle neuvola sanoi raskausaikana, että olisi suositeltavaa että paino nousisi 17-20kg -itseasiassa he toivoivat suuremman osan niistä jäävänkin koska kiitos miltein kymmenen vuoden anoreksiahelvetin mun kroppani oli elävä luuranko vielä parilla kuulla raskaana ollessanikin (josta syystä tuo meirän ainokainen erittäin suuri ihme onkin -menkattomalla ja luurankomaisella kropalla kun sellaisen ei pitänyt olla mahdollista). Synntyksen jäläkeen se vauva-arki tiputti ne vähäisetkin kilot poies ja samoissa vaatteissa kuljetaan edelleen kuin ennen raskauttakin -tosin tällä kertaa syynä on kuluttava arki eikä syömishäiriöhelevetti, jonka kanssa oon jotenkin onnistunut pääsemään sinuiksi ja jo voiton puolella ollaan vaikka tekemistä siltä saralta vielä riittääkin koska ei siitä noin vain eroon pääse -varsinkaan näin pitkän ajan jälkeen. Jotain muutosta on silti havaittavissa; esimerkiksi omistan rinnat (:D), lantio on leventynyt synnytyksen myötä (kuulemma täysin normaalia, että levenee parista sentistä muutamaan senttiin) ja siitä oon onnellinen. Muutosta haluan saada aikaiseksi vielä enemmän eli kohti normaalia naisvartaloa koska syömishäiriön jäljet näkyvät yhä niin ulkoisesti kuin kroppani tilastakin ja haluan lisäksi lihakseni takaisin (oon siis entinen sm-tason kilpaurheilija eli aktiivi liikkuja niin ennen raskautta, sen aikana kirjaimellisesti synnärille saakka kuin nykyisinkin ja haluan, että kroppani myös näyttää siltä eli siron treenatulta). Jälkimmäisestä syystä en ymmärrä, että miksi liikkuminen on joillekin hankalaa : — D Toivottavasti liikunta tulisi osaksi teikälääsenkin elämää koska ei meirän kropat ole luotu liikkumattomuutta varten -siitä kertoo esimerkiksi se, että esimerkiksi 50-vuotiaan aina liikkumiseen tottuneen naisen kroppa vastaa 30-vuotiaan kroppaa ja monet muut terveyseikat päälle. Ei sitä salilla tarvitse pakonomaisesti käydä mutta esimerkiksi vaikkapa vaunulenkkien muodossa, hyötyliikunnan parissa ja venyttelyjä/lihaskuntoa jonkin verran. Voit kiittää liikkumisen tärkeyden paasaamisesta tuota meikälääsen sisäistä aktiivi urheilijaa ja entistä kilpaurheilijaa : — D Mutta erittäin rohkea postaus, kiitos siitä! Ja jatka samaa mallia, täällä aina välillä käyn lueskelemassa itseäni kiinnostavia asioita! : — )

  32. Äitiyshousut sanoo:

    Uskomatonta miten se kroppa vaan nopeesti palautuu.. 🙂 Ja ei sitä sokerirasitusta tehdä kaikille raskaanaoleville, vaan jos on arvot koholla..

  33. Anonymous sanoo:

    Aiotko lähteä opiskelemaan vai teettekö uuden vauvan ennen sitä? :))

  34. Zallaah sanoo:

    Mulla oli 2kk ekan jälkeen omat vaatteet kaikki, ne koon 36 housutkin 🙂 joskus sitä onneksi vain palautuu ”kuin itsestään”

  35. sanna sanoo:

    Ei oulussakaan ihan kaikille tehdä.. on varmaan vähä neuvola kohtastakin jossain tapauksissa..

  36. Emilia sanoo:

    Mä oon niin kateellinen! Ei susta ees arvais että oot synnyttänyt! 🙂 Toisin kun musta…. Luulen etten ikinä pääse eroon tästä mahasta. Se palautuu tosi hitaasti, kuten linkin kuvista näkyy: http://emilia-itsallaboutava.blogspot.com/2012/01/toivepostaus-raskaus-ja-vartalo.htmlMeillä on muuten tosi samanikäiset tyttäret, meidän Ava on syntynyt 10/11 🙂

  37. Iina sanoo:

    Voi kiitos paljon! 🙂 Joo no noi arvet on todella pientä verrattuna tuohon ihanaan ipanaan jonka sain<3 Ei me sitten loppujen lopuksi ehdittykään ees kattoa leffaa, joten ei haittaa! 😀 Terkkuja aurinkoiselle<3

  38. Iina sanoo:

    Se on aivan loistava leffa, katottiin kans se Oton kanssa ennen joulua, ihana Justin Timberlake AH<3 :DDJa joo imetyshän tekee palautumisesta vielä helpompaa kun se kuluttaa kaloreita 🙂 Onneksi imettämättömyys ei ainakaan kauheesti oo hidastanu mun palautumista 😀 Ja masurasvaus autto mullaki mut jenkkakahvoihin tuli silti arpia 🙁

  39. Iina sanoo:

    Hahaa, kiitos :D<3Ja sitä en oo nähnykkään, pitää pistää katsomislistalle!

  40. Iina sanoo:

    Otto on semmosessa maksupäätefirmassa, nimeä en viitti tääl sanoo yksityisyyden vuoksi 🙂 Kiitos paljon<3 Ja tosi hassu sattuma! :DD

  41. Iina sanoo:

    Hahah voi että 😀 Anteeksi jos aiheutan vauvakuumetta! Tai no tuo meidän ihana neiti sitä lähinnä taitaa aiheuttaa 😀 Kiitos paljon<3 :)Holiday on kyl aivan ihana ja Bridesmaids kans, molemmat tullut katottuu! 🙂

  42. Iina sanoo:

    Voi kiitos ihan hirmusesti<3 Ja mä oon itseasiassa nähnyt tonkin! 😀 Musta alkaa tuntua et oon kattonu liikaa leffoja viimeaikoina ku ei löydy enää semmosii mitä en ois nähnyt! Mut ihanaaa viikkoa sinnekin<3

  43. Iina sanoo:

    Kiitos :DDHahaa, no voihan se ollakki 😀

  44. Iina sanoo:

    Voi kiitos! 🙂 Ja nii ei se oo ainakaan mulla ollu työn ja tuskan takana vaan ihan itestään on lähteny kaikki! 😀 Ja Friends with benefits on kyl hyvä, oon nähny sen 😀 mut kiitti vinkistä! :DD

  45. Iina sanoo:

    Fanni: Kiitos paljon :)))Ja nii no mä en tiiä noista käytännöistä virallisesti mut ainaki mitä mä oon jutellu muiden äitien kanssa (oli ylipainoo tai ei) nii on tehty aina sokerirasitus ja kaikki oli ihan ihmeissään kun mulle ei tehty 😀 Mutta hyvä että te tiiätte! 😀

  46. Iina sanoo:

    Molemmat oon nähny 🙁 MIksi mä katon liikaa leffoja :DD Ja kiitos ihan hirmusesti<3

  47. Iina sanoo:

    Voi kiitos<3 😀 Ja niinpä, kyllähän niitäki on joilla raskaus ei vaikuta mitenkään mut kyl mä ainakin turposin 😀 ja joo mulla kans monesti vielkin turpoo nassu helposti ja maha kans jos syön huonosti 😀 Ja aivan ihana teidän Otto kun sano lakkausalpia :DD <3 On nuo Otot vaan niin ihania<3 :DDdKesällä pitää kyllä nähdä kun tullaan Ouluun jos sillon ootte siellä!

  48. Iina sanoo:

    HYi voin uskoa et oli kamala käydä siellä sokerirasituksessa! Ja arvaa mitä, mä en osaa röyhtästä! Vaikka mä joisin litran limua putkeen nii en osaa röyhtästä, tulee aina huono olo jos menee ilmaa paljon mahaan ku en saa niitä ulos :DD Ja ihana toi sen kertomus :DD! Voi toista, mä voin kuvitella mun päässä ton tilanteen! :DD Mut noita sattuu, en usko et oot ainoo jolle on käyny tommonen nolo sattumus 😀

  49. Iina sanoo:

    Mulla oli kyl jätti iso masu 😀 SYnnytyspäivänä sf-mitta 35cm, kuinkahan isoksi ois kasvanu jos ois menny rv 40+? :DD Kiitos paljon<3

  50. Iina sanoo:

    Ite oot upea nainen, en tajua miten voit näyttää niin hyvältä raskaanaollessakin! Oikeen hehkut hyvää oloa 🙂 Ja hyvä ettei tehty sokerirasitusta, se on varmaan inhottavaa :DD

  51. Iina sanoo:

    Hahah mulla oli kyl tosi iso pallo :DD! Se ois räjähtäny jos en ois synnyttäny tuona päivänä 😀 Oli se kyl ihana<3 mut nii oli ja on sen sisältökin<3 😀

  52. Iina sanoo:

    Voi kiitos Minna, oot ihana ite<3 Mukava että sä tykkäät!Ja on kyllä noi pienet päivänpaisteet niin paljon tärkeempiä ku arvet ja kilot! Toivottavasti teil oli ihana leffailta ja ihanaa viikkoa teille<3

  53. Iina sanoo:

    No ei kyllä ollu ku päinvastoin se reikä on nii venyny et menis vaik seittemän napakoruu vierekkäin 😀 Olin itekki ihan hämillään ku kokeilin ja semni 😀 Kiitos paljon<33

  54. Iina sanoo:

    Kuulostaapa hyvältä! Pitää katella jos jostaki löytäisin semmosta, oishan se kiva jos nuo vähän vaalenis ennen kesää 😀 Kiitos vinkistä!

  55. Iina sanoo:

    Voin kyllä uskoa että oli kauhee se testi! :DJa joo onneksi meidän kropat kesti oikeen hyvin äidiksi tulemisen! Ihanaa kevättä teillekin sinne ja mukava että kommentoit<3

  56. Iina sanoo:

    Voi kiitos ihana<3 Mäki tykkään tosta korusta, oon ihan kirsikkahullu! 😀 Kauheeta ku mul on venähtäny tää vastailu :SS Nyt voi jo toivottaa hyvää seuraavaa viikonloppua 😀 Apua 🙁 Hahah 😀 Sun kommentit on aina nii ihanan ilosia ja piristäviä!<3

  57. Iina sanoo:

    Aww, voi kiitos paljon Fani<3 😀 On tässä vielä työsarkaa mutta tähän hetkiseen tilanteeseen oon ihan tyytyväinen 😀 Tiara on kyllä maailman kultasin pieni pulla<3

  58. Iina sanoo:

    Voi kiitos! Ja niin se on että kilot lähtee kyllä ja arvetkin haalenee, mutta tärkeintä on nuo ihanat pienet ihmeet ja niiden rinnalla muutamaa kiloa tai arpea ei huomaakaan<3

  59. Iina sanoo:

    Voi että, tulipa hyvä mieli! Kiitos ihanasta kommentista sulle<3 Ihanaa että postauksesta oli iloa ja se sai sut ajattelemaan omiakin kokemuksia positiivisemmassa valossa :)) Kiitos vielkin ihan hirmusen paljon sulle ja terkkuja pienelle pojallekin<3

  60. Iitu sanoo:

    Heips!Täälä pohjosessa pienessä kunnassa oli vuonna 2007 esikoisen aikaan niin, että verensokerit katottiin aina neuvolakäyntien yhteydessä. Jos niissä ois ollu nousua, niin sitten ois joutunu siihen sokerirasitustestiin. Mulla oli sillon bmi 24.Kuopuksen aikaan 2010 käytäntö oli muuttunut, eikä verensokereita tarkistettu ollenkaan, koska pissatestit oli puhtaita, eikä edellisessä raskaudessa ollut mitään muutoksia verensokereissa. Ja bmi oli 27.Mutta käytäntö varmasti vaihtelee kunnittain, muistaakseni terkka/kätilö sano, että kunta säästää, eikä noita verensokereita sen vuoksi automaattisesti mitata. Sama koskee kuulemma noita sokerirasituksia, eli jos ei ole ns. syytä epäillä korkeita verensokereita, niin sillon niitä ei ole tarpeen tutkia.

  61. Iina sanoo:

    Voi kiitos<3 Ja hei, hauska sattuma! Vauva-lehden mukana taisi juuri tullakin semmonen testeri tosta bio oilista! Pitääpä kokeilla toimiiko se mullakin 🙂 Ja onhan tuo meidän neiti aika ihana pallero<3

  62. Iina sanoo:

    Aijaa, kiva että tulit kommentoimaan! 🙂 Niin mäki kyllä uskoisin että nuori ikä auttaa paljon siihen palautumiseen 🙂

  63. Iina sanoo:

    Voi kiitos! Pitääki käydä kurkkimassa! 🙂

  64. Iina sanoo:

    Voi että, kiitos ihan hirmusti ja kiva että tykkäsit :))

  65. Iina sanoo:

    Hahah aijaa :DD Kiitos paljon<3 😀

  66. Iina sanoo:

    Voi kiitos, ihana että tykkäät 🙂 <3 Onnea paljon loppuraskauteen ja ihanaa odotusaikaa! :))<3 Ja se on kyllä uskomatonta millaisista mullistuksista ihmiskroppa on kykeneväinen selviytymään, varmasti palaudut hyvin ja ei siitä stressiä kannata ottaa :))

  67. Iina sanoo:

    Voi kiitos paljon! Ja arvaas mitä, kyl mä muistan! Meil kesti sillon tosi kauan saada ne ruuat, eiks kestänykki! Vai olinkohan se vaan minä jonka ruuassa kesti, no mut jotain ongelmaa siinä oli :D! Ihanaa että tykkäät ja tosi kiva ku tulit kommentoimaan:))

  68. Iina sanoo:

    Kiitos että jaoit oman tarinasi näin kattavasti, oli mielenkiintoista lukea sun kokemuksista 🙂 Kiva että tykkäsit munkin postauksesta! Kyllä mäkin haluan liikunnan takaisin mun elämään, nyt ei vaan ole se hetki 😀 ja joo, sitähän on aina helppo siirtää sitä liikunnan aloittamista jollain verukkeella mutta kyllä mä aattelin jonkin harrastuksen elämääni hankkia, niiden vaunulenkkejen ja vauvan kanssa leikkimisen lisäksi joista jo mainitsinkin 🙂 Hauskaa loppukevättä teidän perheelle!

  69. Iina sanoo:

    No niin on 🙂 Ja joo joissain paikoissa tehdään kaikille, joissain ei kenellekään 🙂

  70. Iina sanoo:

    Aika näyttää miten tässä elämä etenee, tällä hetkellä tarkoitus ois ainakin olla kotona vielä ensi vuoden tammikuuhun 🙂

  71. Iina sanoo:

    Niinpä, se on kyl mukavaa että palautuu ihan itsestään! 😀 Mullaki kaikki housut just kokoa 24″ tai 25″ nii en uskonu että niihin mahtuisin mutta niin siinä vaan kävi 😀

  72. Iina sanoo:

    No kyllä musta arvaa ja on jälkiä, vaikka suht hyvin oonkin palautunut 😀 Vaatteet päällä ehkä ei mutta ilman vaatteita kyllä 😀 Mun pitää käydä lukemassa toi sunkin postaus! Ja voi kun kiva, ihana nimi teidän neidillä :))

  73. Anonymous sanoo:

    Kokeile ihmeessä:) ihosta tulee kun silkkiä! Raportoi mitä tykkäsit jos toimii 🙂

  74. Anonymous sanoo:

    Täytyy nyt olla muidenkin kanssa samaa mieltä siitä, että oot hyvin palautunut!Oon samaa mieltä sun kanssa siitä, ettei kallista salikorttia kannata hankkia jos käy salilla pari kertaa ja sit lösähtää sohvalle. Itse näin opiskelijakukkarolla (joka ei tunnetusti ole se paksuin) oon löytänyt avun Jillian Michaelsin 30 Days Shred-ohjelmasta joka löytyy netistäkin! Eli jos haluat kotona treenata ilmaiseksi ja säästät vielä lapsenlikkakulut, niin katso Youtubesta Jillian Michaels 30 days shred level 1. Tuo treeni on kolmessa osassa ja kaikki löytyy Youtubesta. Ykkösleveliä treenataan 30min päivässä kymmenen päivän verran, kakkosleveliä 30min päivässä kymmenen päivän verran ja kolmosleveliä 30min päivässä kymmenen päivän verran. Pelkkä ykkösleveli jo tälläiselle ok-kuntoiselle tuottaa hengästymistä!

Kommentoi

Sinun pitää kirjautua kommentoidaksesi.