Vuoden oon tota katellu

14.02.2012

Ja aion katella niin kauan kun mussa henki pihisee, Ottoa nimittäin! Parempi puolisko, Otsukkaliini, muru, kulta, rakas, avomies, kihlattu ja isi. Maailman ihanin mies! Multa toivottiin postausta meidän parisuhteesta, sellaisen oon jo aiemmin toteuttanutkin mutta ajattelin näin ystävänpäivän ja meidän viime viikolla olleen vuosipäivän kunniaksi tehdä tällaisen uudemman tilannekatsauksen.

”Huhtikuun lopussa sit muutettiin virallisesti yhteen tänne meidän unelmakämppään ja en vois olla onnellisempi. Tossa pojassa on kaikki mitä mä oon aina halunnu ja toivonu ja miljoona kertaa enemmän. Nykyään meidän suhde on tällast rauhallista arkielämää ja mä en tiiä kauan sen ns. kuherruskuukauden pitäis kestää mut must tuntuu et meil on se meneillään vielki koska mikään ei oo muuttunu yhtään tylsemmäks siitä ku alettiin seurustelemaan.”

Toi tekstinpätkä jonka oon viime heinäkuussa kirjoittanut, pitää vieläkin täydellisesti paikkansa, ainoastaan yksi asia on muuttunut. Enää en kyllä kutsuisi Ottoa pojaksi, jos ei se kesällä vielä ollut mies niin nyt se ainakin on! Tunnen kyllä itsenikin enemmän naiseksi nykyään kuin tytöksi joka vielä kesällä olin. Vanhemmaksi tulo ei oo mitenkään mun mielestä häivyttänyt meidän rooleja naisena ja miehenä, vaan päinvastoin korostanut niitä. Me ei olla muututtu pelkäksi äidiksi ja isäksi vaan ollaan pidetty kiinni siitä että ollaan säilytetty omat itsemme. Toisiamme kutsutaan edelleenkin kaikilla muilla nimityksillä kuin pelkät ”äiti ja isi”, tietysti joskus tulee niitäkin käytettyä lähinnä vitsillä. Mutta pointti oli se että ihanasta vauvasta huolimatta meillä on myös edelleen olemassa yks tämmönen ihana juttu nimeltä toimiva parisuhde!
                       Päivä päivältä mä rakastan tota tyyppiä enemmän ja enemmän, kliséistä mutta totta. Ikinä en olisi uskonut että minusta, universumin sitoutumiskammoisimmasta neidistä kuorituisi lopulta ihan kelpo kihlattu, ja maailman onnellisin sellainen. Tuntuu että tää meidän ensimmäinen yhteinen vuosi on mennyt ihan hujauksessa, eihän sitä edes ehtinyt huomata kun se oli jo ohi! Mutta uskoisin että tuo ajan nopea kuluminen johtui siitä että yhdessä ollaan sen vuoden aikana koettu elämämme suurimmat ja kauneimmat muutokset. Ennen en uskonut kun mulle sanottiin että vuosi on lyhyt aika, mutta nykyisin uskon. 365 päivää ja mun elämä on muuttunut ihan totaalisesti.
                      Vuosi sitten ystävänpäivänä mä olin seurustellut Oton kanssa viisi päivää, en vielä tiennyt silloin olevani raskaana, vaikka pieni epäilys alkoikin heräillä. Sain Otolta ihanan kaulakorun lahjaksi ja me pussailtiin koko päivä peiton alla piilossa pakkaselta. Tänä vuonna mä tein vaunulenkin pakkasessa ja tuiskussa Oton työpaikalle ja käytiin syömässä ihana lounas Oton safkiksella läheisessä Cafe Picnikissä. Meidän ihana pieni tuhiseva kaunokainen nukkui vaunuissa ja me saatiin hetki ihan kahdestaan. Juteltiin siinä hyvä tovi, arkisia ja vähemmän arkisia asioita. Ja voin kertoa että mä nään edelleen, vuodenkin jälkeen sen saman ihanan rakastavan katseen Oton silmistä, joka kerta kun mä katon niihin. Miten joku voikin olla noin ihana? 

Mun vuosipäivälahja Otolle <3

Sisälsi mm. nämä<3

Tässä muutamia kortteja, multa Otolle ja Otolta mulle<3 Kaikissa omat ihanat sanat ja muistot<3

Vaikka ystävänpäivä onkin, niin ei tää teksti nyt ihan pelkäksi lässynlääksi saa mennä. Siksi ajattelinkin kertoa nyt (vihdoin) niitä asioita joita multa toivottiin tähän postaukseen, eli sitä millaisia seurustelukumppaneita me toisillemme ollaan.

swingstorm Feb 12, 2012 11:48 PM

”ihana postaus taas kerran :)) tykkään sun hiuksista enemmän tuommosina! en tiiä meneekö liian henkilökohtaseksi mutta voisitkohan tehdä semmosen parisuhdepostauksen, ei nyt mitään semmosta ”mikä toisessa ärsyttää eniten” mutta vaikka et kertoisit kumpi teistä on vaikka positiivisempi, spontaanimpi, kiivaampi, laiskempi jne 😀 tai no siis jooo ymmärsit varmaan pointtini :D”

Mikä toisessa ärsyttää eniten? No voin mä vastata siihenkin, koska uskoisin että suurinta osaa tää kiinnostaa varmaan kaikista eniten! Otossa ei kyllä oo mitään kovin ärsyttävää, ainoa asia jonka mä keksin on ehkä se että joskus Otto on niin pessimisti ja itse oon taas ihan yltiöpositiivinen ihminen ja optimisti. Esimerkkinä ”Otto, mulla on ihan sellanen lottovoittajafiilis! Tänään me saadaan 10 miljoonaa, ihan varmasti!” ”No niin varmaan, enpä usko… Ei se kumminkaan tuu meille!”  Ei Otto ehkä oikeasti ole kovin pessimisti, vaan enemmänkin realisti ja hyvä niin, pitää mulla olla joku joka pitää mut poissa pilvilinnoista, mutta kumminkin lempeästi. Mä oon tämmönen haaveilija ja taivaanrannan maalari, en mä selviäis ilman Ottoa joka aina vetää mut takasin maan pinnalle.
                      Me ollaan molemmat ihan patalaiskoja, mutta eri tavalla ja eri aikaan. Silloin kun mulla iskee siivouskuume, Otto haluaisi tehdä vaan pikaisen pintapuolisen siivouksen ja toisin päin, sillon kun Ottoa huvittais niin mua ei huvita siivota. Onneksi tää vastakkainasettelu pätee vain ja ainoastaan tähän siivoukseen, muissa asioissa ollaan lähestulkoon aina samoilla linjoilla ja onneksi siivouskaan ei ole mikään kuolemanvakava asia mistä tulis mitään kamalia ongelmia. Ruuanlaitossa meillä menee melkein aina ajatukset yksiin, hyvin usein meillä tekee mieli samoja ruokia ja meillä aina osuu yleensä samalle päivälle se ”tänään en jaksa tehdä muuta kun pistää pakastepizzan uuniin” -fiilis. Ainoat eroavaisuudet ruuanlaitossa meillä on Sienet ja Maksa, arvatkaa kumpi tykkää kummasta? Mä rakastan sieniä, pienenäkin aina kävin äidin kanssa sienestämässä niinkun salkkari-Severi konsanaan, Otto taas ei voi sietää niitä. Mua taas kuvottaa ajatus sisäelinten syömisestä, mutta maksalaatikko on Oton herkkua.
                        Mä oon ehkä meistä se spontaanimpi, jos mietitään vaikka kavereiden näkemistä tai ravintolareissua, Otto yleensä suunnittelee pidempään ja tekee vasta sitten. Mutta yleensä Otto kyllä lähtee mukaan mun yhtäkkisiin päähänpistoihin ja sen seurauksena tuli esimerkiksi mun kanssa Ouluun mun äidille, silloin kun oltiin seurusteltu vasta kaksi viikkoa. Mutta osaa Ottokin olla spontaani, monesti se on ihan
itse soittanut töistä käyvänsä ruokakaupassa ja laittavansa mulle jotain hyvää ruokaa, ihan vaan siksi että sillä on semmonen fiilis. Aika spontaaneja taidetaan olla molemmat, jos me oltais kovin hitaita ja harkitsevia kaikessa niin en usko että me kaksi oltais tässä ja nyt, ihanan, lähes 5kk ikäisen tyttären vanhempina vuoden seurustelun jälkeen. Spontaanius on jees!
                         Kiivaita ei olla kumpikaan, vaan aika rauhallisia ja harkitsevia. Me ei pahemmin riidellä asioista, jos joku kaihertaa mielessä niin siitä yleensä mainitaan heti eikä jäädä turhautuneena mököttämään ja pällistelemään omassa päässä. Keskustelu on kaiken A ja O, ainakin mun mielestä parisuhteessa ja meillä toi kommunikaatio kyllä pelaa ihan loistavasti. Otto ei oo koskaan edes huutanut mulle, enkä mä sille. Meidän pahin ”riita” syntyi joulun alla ruokakaupassa, väsyneinä ja nälkäisinä, kun mä halusin jättikatkarapuja ja Otto ei. U get the point? Mä muistan ton episodin yhä, koska se on lähestulkoon ainoa asia josta ollaan koskaan tapeltu. Kumpikaan ei oo tossun alla ja riidattomuus ei johdu siitä ettei me uskallettaisi puhua asioista toisillemme, vaan siitä että me nimenomaan puhutaan.

Oton vuosipäivälahja mulle<3 Maailman ihanin!

Muistoja, päivä joka muutti meidän elämän lopullisesti<3 Ja Tiaran  ultrakuvat!

                      Otto on hellä, rakastava, hauska, ihana, rakas, tärkeä, huolehtiva ja maailman ihanin kulta. Noiden yllämainittujen asioiden lisäksi eniten mä rakastan Otossa sitä kuinka hyvä isä se on Tiaralle. Kun Otto tulee töistä, se heti ensimmäisenä kaappaa neidin syliin ja höpöttelee ja kutittelee sitä ja viettää sen kanssa ihan omaa isitytär-aikaa. Jos ollaan tulossa kaupasta yhdessä kotiin Oton duunipäivän jälkeen, Otto kysyy jo hississä ”Saanks mä pliis nostaa neidin vaunuista?”. Jos Otolla on valittavana tuttipullon pesu tai vaipanvaihto, se mieluummin vaihtaa vaipan koska sillon se saa höpsöttää pikkuapinan kanssa rauhassa, toisin kuin pulloa pestessä vaikka se oliskin nopeampaa. Mulla itsellä ei ole koskaan ollut isää, mutta jos mulla ois ollut niin oisin toivonut että se ois ollut samanlainen isä kuin Otto on Tiaralle, rakastava, hellä ja ennenkaikkea läsnäoleva. Isä joka on kiinnostunut tyttärensä jutuista, niin isoista kuin pienistäkin. Isä joka haluaa viettää lapsensa kanssa mahdollisimman paljon aikaa.

Toivottavasti swingstorm tää postaus oli edes etäisesti sellainen kuin toivoit! Hyvää ystävänpäivää teille kaikille, ootte ihan parhaita! Ja Otto, mä rakastan sua maailman eniten <3


75 Responses to “Vuoden oon tota katellu”

  1. KLIPSI sanoo:

    ihana postaus! toivon niin paljon kaikkee hyvää teille kaikille kolmelle<3 toivottavasti mäkin löydän viel jostain oman ottoni 😀

  2. fanni sanoo:

    yks mun miehen kaveri sanoi mulle, ettei meidän suhde voi olla terve, kun me ei ikinä riidellä.. Olin vähän öönä, että miksei?! Suurin riita, mistä ollaan reilu 2,5 vuoden aikana riidelty on niinkin isosta asiasta kuin pyykkien vieminen pyykkikoriin. Me ei vaan varsinaisesti riidellä tai tapella, joskus toinen loukkaantuu ja siitä puhutaan heti eikä asiat ehdi kehittyyn riidaks 😀 Riitely on mun mielestä vaan niin turhaa.. :DIhana postaus. Hienoo lukee näin onnellisia juttuja kaiken kurjuuksien lisäks, mitä netti tuntuu pursuavan. Tulee itellekin positiivisempi olo 🙂 Happy V-day, varsinkin ihanalle pienelle neidille! 🙂

    • Iina sanoo:

      Hahah niinhän se on että monet ei ymmärrä sitä että riitely ei kuulu kaikkien elämään eikä ole mikään ”välttämätön, ilmaa puhdistava” asia parisuhteessa. Munkin mielestä se on ihan totaalisen turhaa :DIhanaa että mun blogi miellyttää ja maailman myöhästyneimmät ystävänpäivän toivotukset! :DD

  3. Helluw sanoo:

    Ihana postaus! 🙂 Nii ja hyvää ystävänpäivää myös teille!! <3 🙂

  4. Mirabella sanoo:

    Ihanaa Ystävänpäivää teidän perheelle! 🙂

  5. millA sanoo:

    hyvää ystävänpäivää teille ja vuosipäivää <3!! ja ihana postaus :):)

  6. Anonymous sanoo:

    Kaunis kirjotus Iina! <3 Mua alko jo tympii kaikki tänään, lumisade, kylmyys, pimeys, laskut ja kaikki vaan. Mut sitte sulla oli tää ihana postaus täällä joka lämmitti hyvin paljon mieltä. En osaa oikeen selittää mut jotenkin muistin tätä lukiessa miksi itse rakastan poikaystävääni hyvin paljon. Ei siitä voi tulla kuin onnelliseksi. =) Kiitos, ja ihanaa ystävänpäivää koko perheelle! =) <3

    • Iina sanoo:

      Voi nuo samat asiat muakin usein tympii positiivisuudesta huolimatta! 😀 Ihanaa että postaus lämmitti mieltä ja kiitos ihan hirmuisesti ihanasta kommentista<3 Kaikkea hyvää sulle :)<3

  7. Anonymous sanoo:

    Voii ku oli ihana postaus, tuli ihan itku silmään 😀 Mistä tommosia miehiä oikeesti löytää tahon samanlaisen?! 😀 Kyllä tässä ihan kateus iskee mutta silti olen mitä onnellisin sun puolesta! Oikein hyvää ystävänpäivää teille kolmelle! <3 :)-Nina

    • Iina sanoo:

      Voi että Nina, oletpas ihana! <3 Itse löysin tuon omani räkäiseltä biljardihuoneelta kaverin uudenvuoden bileistä että kannattaa pitää silmät auki ihan joka paikassa :D! Kiitos ihanasta kommentista<3 🙂

  8. Anonymous sanoo:

    ”pliis saanks mä nostaa neidin vaunuista” tosta tulee sellanen olo että sä oot määräilevä ja nostat tiaran aina vaunuista yms kun otto nuin kyselee 😀 pitääko oton aina anoa kaikkea että saa tahdon läpi :Dtuli vaan mieleen mut hyvää ystävänpäivää sinnekin ! 🙂

    • Escapethemoi sanoo:

      Juu ei mulla ole tarvetta/tapana kysyä Iinalta lupaa mun tekemisiin. 😀 Tuo vaunuista nostaminen lähinnä siitä syystä että ku oon ollu töissä koko päivän ni en aina tiedä miten neiti on nukkunu, eli jos Iina on ajatellu antaa sen torkkua ni en kai mä sillon mee sitä sörkkimään. 😀

    • Anonymous sanoo:

      Joojoo : D Oli vaan niin huvittava ja kuulosti just siltä että kysyt aina luvan 😀 Yhteinen lapsihan se teille on, ja hyvä niin että oot mukana lapsen elämässä nuin hyvästi. just ku iina tuossa postauksessa sanoiki : )

    • Iina sanoo:

      Ei Otto multa lupia kysele pahemmin vaan tekee just niin kuin huvittaa, mutta ei siinä mun mielestä oo mitään pahaa jos kysyy tolleen joskus 😀 En edes osannu ajatella asiaa tuolta kantilta kuin sinä aattelit! :DD

  9. Anonymous sanoo:

    salkkareitten severi sienestämässä XD aiai se oli hyvä jakso. kiitos npäivän nauruista 🙂

  10. Anonymous sanoo:

    Hyvää ystävänpäivää 🙂 Mun on pitänyt pitkään kysyä, että mistä sun blogin nimi tulee? 🙂

  11. Anonymous sanoo:

    Aivan ihana postaus! 🙂 tulee ihan tippa linssiin itsellä.. 😀 Vaikutatte ja oottekin niin onnellisia ja aivan täydellisiä toisillenne!

  12. Laura sanoo:

    Aivan ihana teksti 🙂

  13. Anonymous sanoo:

    Ihaaaaaanaaaaa! Mä oon niin onnellinen teidän puolesta! Mä oon onnellinen jos mun läheiset on onnellisia ja Otto, etkös sä ookki onnellinen? (; (soita)oOo

    • Iina sanoo:

      Ihana olet! Taitaa se olla onnellinen, se on vaan nähtävästi missannut tän sun kommentin! Mutta mä oon kyl jokapäivä painostanu sitä soittamaan, ehkä se uskois sua paremmin jos itte soittaisit sille ja käskyttäisit! Terkkuja Tirriskältä<3 😀

  14. Anonymous sanoo:

    ihanaa ystävänpäivää ja vuosipäivää sulle ja otolle! olis muuten kiva tietää mitä nimiä mietitte ennenku päädyitte tiaraa:)

  15. Tyttö sanoo:

    hyvää ystävänpäivää teille koko perheelle! :)on kyllä aivan ihana tuo Oton lahja sulle, nauti nyt kunnolla kun saat oikein leffamaratonin :)ihanaa jatkoa teille 🙂

  16. Nora sanoo:

    Jee hyvää ystävänpäivää 🙂

  17. Essi sanoo:

    Ihana teksti! Sai kyllä hymyn huulille ku tätä luki 🙂

  18. Nelli sanoo:

    Ihana postaus! Vaikutatte niin ihanan onnellisilta!Iteki oon kuullu tota ”terveeseen parisuhteeseen kuulu riitely”. Meillä on miehen kanssa takana 3 vuotta yhdessä eikä me olla ikinä tosissaan riidelty. Tai siis sillä tavalla kuin itse käsitän riitelyn. Ollaan me kyllä joskus oltu asioista eri mieltä tai toinen on ollut pahalla päällä hetkellisesti tai jotain, mutta sitten on puhuttu asia heti läpi. Ei se ole ikinä tappeluksi mennyt. Ei kyllä kumpikaan muutenkaan olla riitelevää sorttia… Mutta miksi ihmeessä terve parisuhde muka tarvitsisi tappelua?

    • Iina sanoo:

      Voi kiitoksia, ihana että tykkäsit :)Ja joo mä en kyllä kans ymmärrä että mihin sitä tappelua tarvitaan jos on ihan hyvä olla ilmankin sitä 😀 Terveeseen parisuhteeseen kuuluu se että suhteen molemmilla osapuolilla on hyvä olla, oli riitoja tai ei! :DKiitos hyvästä kommentista :))

  19. Anonymous sanoo:

    melkein tuli itku tätä lukiessa..tulee mieleen entinen poikaystävä ja kaikki muistot :'( onneksi oot löytänyt sen oikean rinnalles jo noinkin nuorena =)

    • Iina sanoo:

      Vooi aww <3 No oon kyllä siitä onnellinen että Tiaralla on maailman paras isi ja mulla maailman ihanin kihlattu jonka ei tarvi pelätä lähtevän mihinkään<3 Toivottavasti säkin löydät jonkun ihanan :)) Kaikkea hyvää sulle :)!

  20. Kärty sanoo:

    Tuohon riitelyyn voisin sanoa, että kaikki ihmiset on ensinnäkin erilaisia. Toiset ottaa kovempaa yhteen, toiset vähemmän kovaa. Tärkeintä taitaa olla, että kehenkään ei satu ja kaikki riidat _sovitaan_! Temperamenttisenä inhoon ite, jos toinen ei lähde riitaan mukaan vaan istuu hiljaa tai myötäilee. Riitely myös usein puhdistaa ilmaa, eikä kaikki lue riitelyksi samoja juttuja. Nää on kaikilla eri hommia, hyvä kun vaan ihmiset löytää oikean puoliskonsa :-)Oikeestaan tulin vaan kommentoimaan, että oon nyt kahlannut Iina tän blogin läpi ja jään lukijaksi 😀 Muistutat vähän yhtä mun kaveria!

    • Iina sanoo:

      No niinhän se on! Tärkeintä on se että parisuhteen molemmilla osapuolilla on hyvä olla, oli riitoja tai ei :)Kiva että oot jaksanut kahlata blogin läpi ja vielä kivempi että jäit lukijaksi! Tervetuloa 🙂 Ja aijaa, hauskaa 😀 Toivottavasti positiivisellä tavalla 😀

  21. Aino sanoo:

    Aivan ihana ja koskettava postaus! Te vaikutatte(ja varmasti ootteki) tosi onnellisia toistenne kanssa!♥ ja söpö toi vuosilahjapaketinpäällys(huhhu,pitkä sana o_o)♥

  22. viivi sanoo:

    te ootte kyl maailman söpöin pari!! hyvää ystävänpäivää <3 😀

  23. swingstorm sanoo:

    !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! iina sä oot ihana ♥ aaaaaaa apua se tunne kun tulee kahtomaan sun blogia ja huomaa innoissaan että on tullu uus postaus ja HERRAISÄ se on mun toivoma! pelasti kyllä koko päivän ja oli ihan täydellinen kuvien kera! tää oli just sellanen kun toivoinkin ja just sopiva ystävänpäivään! kiitoskiitoskiitos, oot ihana! kiitos ! ♥♥♥ ps. lapsuuskuvat oli vielä kirsikka kakun päällä 😀

    • Iina sanoo:

      Vooi kiitos <3 Ihana jos postaus oli sellainen kun toivoit! Oli ihana kirjottaa 🙂 Saa tulla kyllä hei useemminkin toivomaan postauksia kun sulla on noin kivoja ideoita! Kaikkea hyvää sulle<3

  24. Heidi sanoo:

    Tosi kiva idea Otolta toi ”lahjakortti” :DD Onnelista seuraavaakin vuotta teille ja tytön tyllerölle ü

  25. Hanne sanoo:

    Olipa ihana postaus, hienoa että ootte löytäneet toisenne. Olen tässä selaillut blogiasi useemman kerran ja jään kyllä seurailemaan. mukava blogi sulla ja postaukset ihanan pitkiä!!

  26. Janitá sanoo:

    Tää teidän perheen tarina on ihan uskomaton :O aaw<3

  27. Piipero sanoo:

    Ihana postaus <3 Hyvä etten kyyneleitä täällä pyyhi 😉 Meillä tuli tuossa ihan äsken 5 vuotta yhdessä oloa täyteen<3 Eikä mekään olla juurikaan riidelty koko aikana, tottakai jotain sana harkkaa yms. aina välillä, mut ei läheskää semmosia riitoja mitä esim. itellä oli edellisessä parisuhteessa..En muistanu kirjottaa tonne edelliseen postaukseen et tuo sun tukka on tosi ihana! Melkee haluttas itelläki leikata tämä kaks vuotta kasvatettu tukka polkaksi :)Ihanaa viikon jatkoa teille sinne 🙂

    • Iina sanoo:

      Aww kiitos paljon<3 Onnittelut viidestä yhteisestä vuodesta ja toivottavasti tulee vielä ainaki 50 lisää! 😀 <3 Ihanaa viikkoa sinne päin kans! Ja mä yritän nyt kasvattaa tätä omaa tukkaa, jos saisin siitä ees semmosen vähän pidemmän 😀

  28. Goldery sanoo:

    Saisinpa mäkin tollasen lahjakortin omalta mieheltäni!:D

  29. Ella sanoo:

    ”Otto on niin ihanan spontaani, kerran se soitti ihan ite töistä ja kysy mitä tuo kaupasta”. Siis huhhuh, Otto vaikuttaa olevan todella spontaani ”hurjapää”.

  30. Anonymous sanoo:

    Postaus täynnä rakkautta, ihana! Ja lahjakortti on aika mainio idea, täytyy pistää korvan taakse :)Johanna

  31. Ellysi sanoo:

    Blogissani on sinulle tunnustus! Ihanaa kun jaksat olla niin ihana ♥

  32. Neea sanoo:

    Ihana postaus<3 Haha, ja mää en voi sietää sieniä missään määrin mutta maksalaatikko on suuurensuuri herkku 😀 sitä piti saada heti ku suomeen tultiin! 🙂 Pikana yritän lukia sun postauksia että pääsen äkkiä uusimpiin, tuntuu että on ollu ihan ikävä :DDD hassua, hehe.

    • Iina sanoo:

      Kiitos ihana Neea<3 Sä voit mennä Oton kanssa syömään maksalaatikkoa nii mä syön yksin sieniä XDDd<3 Mulla on kuule ollu ikävä sun kommentteja! Voi hitsi että meiän on kyllä pakko nähdä joskus nyt kun ootte Suomessa!

    • Neea sanoo:

      Joo hyvä idea!! :’D Jos siis, neea ja otto kokoontuu nii syödään kilipaa maksalaatikkoa, munki pojat osallistuu :’DD hahhah. Ja todellaki on! Osaatko vielä yhtää sanoa millon tuutta Ouluun? 🙂

  33. Sara sanoo:

    Ihana postaus. Ootte kyllä niin mahtava pari Oton kanssa. 🙂

  34. Anonymous sanoo:

    Apua, mä en voi oikeesti muuta sanoa! Se tapa miten sä kerroit otosta tossa postauksessa ja miten ihanalta kaikki kuulostaakaa, sai mut kyyneliin! paljon onnea teidän pienelle perheelle ja kaikkea hyvää jatkossaki! + pikasia paranemisia sulle iina! 🙂

  35. Anonymous sanoo:

    voisitteko tehdä oton kanssa videopostauksen, viime videosta on jo hurjasti aikaa.. tai tee sinä video tirriskän kanssa, jos otto ei suostu 🙂 kovasti toivoisin <3

Kommentoi

Sinun pitää kirjautua kommentoidaksesi.