Eilistä postausintoa häiritsi kovasti taas sitkeä päänsärky kuten Facebookissa kerroinkin, joten postaus jäi tälle päivälle sitten! Tänään on sitten vaivaksi ryhtynyt ah-niin-hehkeä närästys, näitä raskausajan ihanuuksia! Mä en kuitenkaan aio nyt pienistä lannistua vaan sitkeästä polttelusta huolimatta ajattelin nyt kirjoitella niitä kuulumisia. Me ollaan vihdoinkin saatu taulujakin seinille, kiitos meidän ihanien naapureiden joilla nämä remonttireiskan taidot on vähän paremmin hallussa kuin meillä! Koti alkaa näyttää päivä päivältä kotoisammalta, postausta ajattelin kodista tehdä seuraavan kerran ensi viikolla kunhan ollaan itsenäisyyspäivänä koristeltu koko asunto jouluisiin tunnelmiin. Hurjaa että itsenäsyyspäivä on jo ensi viikolla! Vastahan me juhlittiin mun ja Tiaran synttäreitä ja oli syyskuu ja nyt tässä odotellaankin jo huomenna toivottavasti alkavaa talven ensimmäistä kunnon lumisadetta. Mä odotan jo kovasti viikonloppua ja sitä että päästään ensimmäistä kertaa pulkkamäkeen koko perhe! Paitsi itse taidan tyytyä katsomaan Oton ja Tiaran pulkkailua ja nautiskella kuumaa kaakaota termospullosta, jos vaikka ensi talvena olisi sitten mun vuoro ottaa osaa hurjaan mäenlaskuun ja Otto saa pitää sitten meidän perheen pienemmälle mukulalle seuraa.
Mä oon niin valmis jättämään tämän marraskuun taakseni ja siirtymään ihanaan joulukuuhun! Joulukuu on vuoden paras kuukausi, jokainen päivä tuntuu erityiseltä – ovathan ne päivät aina yhden askeleen lähempänä perheen yhteistä lomaa, herkkuruokia ja perinteistä Lumiukko -animaatiota. On adventtia, itsenäisyyspäivää, piparitalonleivontabuukkausta kalenterissa ja tietenkin sellainen täysin jouluun liittymätön mielettömän ihana asia joka myöskin joulukuun puolelle osuu; nimittäin rakenneultra parin viikon päästä jota jo malttamattomana odottelen! Tyyppi kyllä masussa onneksi ilmoittelee itsestään oikein reippain ottein harva se ilta, sain nimittäin eilen jopa kuvattua liikehdintää videollekin kun sen verran hurja kaveri on kyseessä. Ottokin on jo pian parin viikon ajan masun muljahteluita tunnustellut ja yhdessä ollaan naurettu vellovalle pötsille. Nyt kaveri on alkanut liikehtimään jo muutenkin kuin silloin kun makoilen paikoillaan, kaupassakäydessä on esimerkiksi välillä vähän hassu fiilis kun toinen niin kovasti muljuu menemään mahassa ja pitäisi koittaa näyttää edes suht normaalilta naamasta kun ei musta takki päällä edes raskautta vielä huomaa. Ilman takkia sen sitävastoin huomaa jo oikein selvästi: katsokaa vaikka!
Sunnuntaiselta Joulukulkueelta oli kamera täynnä kuvia mutta laatu ei kuvissa ollut mitenkään kovin mairitteleva, olisiko johtunut sitten siitä että satoi kaatamalla vettä ja mun kädet tärisi kylmästä kun ääliönä laitoin villakangastakin päälle (seliseli). Kulkueen hauskimmaksi jutuksi osoittautuivat hevosten meidän eteen jättämät höyryävät terveiset joita kulkueen koirat pysähtyivät haistelemaan iloisesti ja kaikki muut tyytyivät kiljahtelemaan ”hyi” ja ”yäk” aina ohi (tai päälle) kävellessään. Kuten kuvistakin varmaan huomaa, suunnilleen koko Helsinki oli paikalla ja siitä johtuen ensimmäistä kertaa elämässäni jouduin jonottamaan, että pääsin metroasemalle sisälle kun asema oli niin täynnä että sinne ei mahtunut! Ja kyseessä sattui vielä olemaan Kaisaniemen asema joka ei tosiaan ole siitä ihan pienimmästä päästä joten voitte vaan kuvitella miten hurja tungos kaupungilla oli.
Tiara on muuten oppinut ensimmäisen lauseensa! ”Memmää/mennää/meimää kiikkaa!!!”. Aamulla ensimmäinen asia suunnilleen mitä Tiara tekee on se että hän suuntaa suoraan olohuoneen ikkunaan osoittamaan pihan keinuja sormella ja huutaa nuo kaksi sanaa innostuneella äänellä. Aika ihana pikku prinsessa, eihän tollasta voi vastustaa ja niinpä me ollaankin käyty ahkeraan keinumassa viimepäivinä. Tiara on myös lopettanut yllättäen aikaiset aamuheräilyt ja alkanut nukkua aamuisin paljon pidempään. Mä nautin ilomielin näistä myöhäisemmistä aamuista, varsinkin kun Otto on iltavuorossa töissä ja tulee aina tavallista myöhemmin kotiin. Huomenna mulla olisi tarkoitus pitkästä aikaa ottaa pieni hetki omaa aikaa, suuntana olisi nimittäin Helsingin keskusta ja suunnitelmana käydä illallisella juhlistamassa neidin kummitädin syntymäpäivää. Synttäri-illalliselta siis mahdollisesti kuvamateriaaliakin luvassa lähipäivinä jos ruokaähkyssäni muistan kameraa ottaa esille! Ihanaa viikkoa kaikille!