Nämä masukuvat on otettu viime sunnuntaina ennen babyshowereita kun mulla tuli 36+0 täyteen! Nyt ollaan siis raskaudessa sellaisilla viikoilla jonne asti en viimeksi päässytkään, kun Tiara syntyi juuri päivää ennen. Ei tämä kyllä mitään herkkua enää ole. Vaikka nyt ei tarvitsekaan enää levätä ja varoa aiheuttamasta supistuksia, ei tämä jatkuva 24/7 -supistelu ja ”jokohan nää kohta olis niitä synnytyssupistuksia?” -ajattelukaan helpolta tunnu. Kokoajan jännittää että koska alkaa tapahtua ja turhauttaa kun mitään ei jatkuvista oireista huolimatta tapahdu.
Tänään kävin neuvolalääkärillä ja tilanne on kuulemma jo erittäin kypsä ja käytännössä synnytys voi käynnistyä milloin tahansa, ”jee”. Onhan se tavallaan helpottavaa kuulla, mutta toisaalta myös turhauttavaa. Jos tilanne ei olisi edistynyt ollenkaan olisin voinut suosiolla luovuttaa ja ajatella että tässä kestää vielä viikkoja, mutta koska asiat kuitenkin ovat edistyneet on mulla kokoajan odottavan jännittynyt fiilis. Ja vaikka asiat ovatkin edistyneet, ei sekään käytännössä takaa sitä että raskaus ei menisi vaikkapa yliajalle, kaikkihan on ihan mahdollista edelleen.
Masupallo on ihana ja haikealla mielellä luovun siitä sitten kun aika koittaa, mutta kyllä se halu saada oma pikkuinen sieltä masusta jo syliin on ihan hirvittävän kova! Mä katselen synnytysohjelmia haaveillen siitä täydellisestä hetkestä kun saa oman vauvan ensimmäistä kertaa rinnalle. Suunnittelen innoissani ristiäisiä vaikka niihin on vielä viikkokausia ja mietin että pussaileekohan Tiara yhtä innokkaasti vauvaa sen synnyttyä kuin mun masua nyt.
Pieniä tai no aika suuriakin pelkoja on herännyt; meneehän kaikki hyvin, syntyyhän vauva terveenä, selviänkö itse ilman sen suurempia komplikaatioita. Kuinka kauan joudumme olemaan sairaalassa, saadaankohan me perhehuonetta? Pääsenköhän synnyttämään sinne minne toivoisin kun sulkuja tuntuu olevan joka puolella kokoajan ja pian Naistenklinikkakin menee remonttiin ja se vaikuttaa kaikkiin HUS:in synnäreihin. Kaikki asiat mietityttävät todella paljon! Mutta täytyy vain toivoa että kaikki kääntyy parhain päin ja me saadaan terve vauva terveeseen syliin mahdollisimman turvallisesti!
Tässä on nyt viimeiset masuvertailu -kuvat Tiaramasuun, koska enempää niitä ei enää ole! Ensikatselulla musta tuntui että masuthan ovat ihan identtiset, mutta eipä se niin vain olekaan. Kun katsoo tarkemmin niin sen huomaa selkeästi kuinka Tiaramasu on ylempää paljon pyöreämpi ja ”täydempi” koska Tiara oli perätilassa ja neidin pää pyöristi mun masua ylhäältä päin. Vastaavasti taas masu on alhaalta paljon pienempi ja vähemmän ulkoneva. Nyt mulla on tietysti juuri toisinpäin koska vauva on raivotarjonnassa kuten kuuluukin.
Tänään on siis viikkoja 36+3, muutaman tunnin päästä jo 36+4! Se jää nähtäväksi miten suuriksi nuo luvut tuosta ehtivät vielä kasvaakaan. Kiitos teille ihanille tsemppareille kaikesta tuesta ja teidän kauniista sanoistanne<3 koska olen todennut jo miljoonaan kertaan että te olette parhaita vertaistukijoita, kysynkin nyt:
Miten teidän synnytykset ovat käynnistyneet? Millä viikolla? Millaisia oireita teillä on ollut ennen synnytyksen käynnistymistä? Miten toinen synnytys on eronnut ensimmäisestä?
36+4 täällä tänään ja mäkää en jaksaisi enää yhtään odottaa! Mä en supistuksiakaan kunnolla edes tunnista kun esikoista tässä odotellaan, olettaisin että harjotussuppareita on mulla noin viikon ajan tullut mut jaa, voi olla liitoskipujakin 😀 mut hei loopusuoralla mennään! Ei varmana oo enää kauaa kummallakaan 🙂
Mäkään en tunnistanut viimeksi supistuksia ennen kuin pari viikkoa ennen Tiaran syntymää vasta, mut nyt ne kyllä alkoikin tosi paljon aiemmin tällä kertaa! Ja niinpä, onneksi ei tässä enää mitenkään voi viittä viikkoa kauempaa mennä ja näihin 36:een viikkoon verrattuna se on todella lyhyt aika 😀 toivotaan parasta ja lopputsempit sinnekin!
Mulla lähti supistellen, vedet meni vasta kun kalvot puhkastiin synnärillä. Mä vaan yritin rentoutua, meni 40+6 kun poika syntyi. Mulla ei muita oireita ollut kuin kunnon supistukset ja tuntu, että alapää räjähtää 😀 Eli ihan perinteisesti.
Pissillekkään ei päässyt itse enää kotona.. 😀
Tuolta 21- 22.8 päiviltä löytyy mun synnytyksestä. :
http://live-enjoy-and-love2.blogspot.fi/2012_08_01_archive.html
Sama oli mullakin että kunnon supistuksilla käynnistyi, ei mennyt vedet ennen kuin vasta sairaalassa kun jo ponnistin ensimmäisiä kertoja :D! Kiva kun linkkasit, täytyy käydä lueskelemassa 🙂
Kolme synnytystä takana, kaikki totaalisen erilaisia:
1. 40+5, supisteluilla, kesto 28h päättyen kiireellisen sektioon 1,5h ponnistamisen jälkeen vauvan pään huonon asennon vuoksi. Tuloksena ihana terve tyttö.
2. 41+4, supisteluilla, kesto 7,5h, kevyellä imuvedolla autettuna terve ihana tyttö.
3. 40+6, supisteluilla, kesto vajaat 2h, vauhdilla maailmaan tuli terve ihana tyttö.
Hurjasti tsemppiä loppuodotukseen ja synnytykseen! Pian teillä on toinen aarre maailmassa! <3
Oi ihanaa, kolme tyttöä teillä :)!! On ollut kyllä tosi erilaisia synnytyksiä sinulla, mutta onneksi kaikissa on ollut sama, maailmanparas lopputulos! Kiitoksia paljon ja mukavaa kevättä teille :)!<3
Heippa! Ihania masukuvia! Täälläkin jo jännätään milloin pikkuinen syntyy.
Mulla alkoi toinen synnytys samalla tavalla kuin ensimmäinenkin, eli lapsivedet menivät. Mullahan oli kummassakin raskaudessa se parin kuukauden pakkolepo ja loppuraskaudet olivat kyllä tuskaisia siitä syystä että mua supisteli kanssa melkein koko ajan ja oli kipeitä supistuksiakin ja mietin kanssa että millon ne muuttuu synnytyssupistuksiksi. Ja olin sitten helpottunut kun ne vedet meni ja tiesin että synnytys alkoi 🙂 Toinen synnytys oli mulla nopeampi kuin ensimmäinen ja paljon helpompikin.
Ja aina ennen synnytysten käynnistymistä mulla on ollut oireena se, että oon syönyt kuin hevonen. Eli ruoka on maistunut todella hyvin ja sitäpä se mulla tiesikin että elimistö hankki lisäenergiaa tulevaan urakkaan. Olen ollut myös synnytystä ennen tosi väsynyt.
Toivon teille kaikkea hyvää synnytykseen!
Heips! Kiitoksia ihan hurjasti :)!
Voi hitsi, mulla tulee aina vesien menolla käynnistyneistä synnytyksistä mieleen kaikki leffat kun mulla itsellä alkoi vaan niiden supistusten voimistumisella 😀 Ja joo se on kyllä niin tuskaista kun mullakin on jo kuukausikaupalla supistellut ja itsekin olin siinä pakkolevossa ja jatkuvasti ne supistukset vaan pahenevat mutta synnytys ei vain käynnisty :/
Mä oon syönyt koko raskauden ajan kuin hevonen mutta nyt taas en pysty enää syömään paljoa kerralla kun vauva vie niin paljon tilaa että alkaa sattua mahaan jos syö ison annoksen :DD!
Mukavaa kevättä ja kiva että jaoit oman tarinasi! 🙂
Okei kiva
Vitsi nyt vast tajusin, että teillähän on kohta vauva jo sylissä! Mihin tää aika katoaa? Just äskenhän mä täältä niitä vauvauutisia luin 😀 Viime viikollakin just sain kuulla kans, että tutulle tulee vauva ja ihan kohta sekin pieni on jo täällä, kun kerta tää aika tätä vauhtia juoksee!
Sulla on kyllä niin mahtava blogi, täältä mä aina käyn hakemas sitä positiivista energiaa. Tirris on niin sulonen lapsi, että melkein itkettää ja nyt kun vielä saa jännittää, että millos tämä toinen neiti saapuu niin on kyllä huippuu käydä tätä blogii aina selailemas 🙂
Tsemppiä loppuraskauteen ja hei ihan sydämestäni toivon, että teil menee synnytykses kaikki hyvin 🙂
Oot niin oikeessa, aika kuluu kyllä ihan hurjaa vauhtia! Mustakin tuntuu että just vasta kerroin täällä vauvauutiset ja pian saan kertoa jo tyypin syntyneen<3 Mutta silti nämä viimeiset viikot ja päivät ovat ikuisuus!! 😀
Kiitos ihan hurjasti sun superkauniista sanoistasi ja mä toivon että pysyt mukana seurailemassa meidän kuulumisia vielä pitkään!! Kaikkea hyvää<3
Mulla synnytys ”käynnyisty” 40+5 viikolla klo 22 lapsivesien tihkumisella ja seuraavana aamuna ku supistuksia oli tullu koko yö mentii sairaalaan ja seuraavana aamuna 04.45 rv 41+0 synty Lilja 🙂 Mulla ei koko raskausaikana supistellu eikä mitää ja samana päivänä ku vedet meni olin shoppailemassa eli ei mitää ennakointia ollu 😮 Millanenkoha seuraava raskaus si on! 🙂 Vitsi sun masua, ihana <3 Superisti onnea viimeisiin hetkiin ja toivon että kaikki menee toosi hyvin 🙂
Se on niin jännää miten erilaisia synnytyksiä ja raskauksia voi olla! Ja miten samalla odottajallakin voivat ensimmäinen, toinen ja vaikka kolmas raskaus erota toisistaan! 😀 Kiitoksia ihan hurjasti ja mukavaa kevättä teidän perheelle<3
Voi että! Ihan hetkenä minä hyvänsä voi alkaa tapahtua 🙂 vaikka kyse voi olla vaan muutamista päivistä, niin tuntuu se aika susta varmasti ihan ikuisuudelta 😀 en osaa kuvitellakaan!
Sä olet niin oikeassa, täää todella tuntuu ikuisuudelta :DD!
Voi hitsi kohta se koittaa :–) ihana masu ja nätti Iina <3 Täällä odotellaan jo innolla!
No toivottavasti, en jaksais odottaa!! Kiitoksia ihanuus ja terkkuja JOnsulle<3
Mulla käynnistyi synnytys rv39+4. Sitä ennen ei mitään oireita. Ei harjoitussupistuksia, ei mitään. Ja tilannekin oli kaksi päivää ennen aika epäkypsä kun ultrattiin. Vauva ei ollut kuin hyvin vähän laskeutunut alaspäin. Yöllä neljältä vaan ihan ykskaks yllättäen heräsin pissahätään. Luulin että onkin kakkahätä. 😀 ajattelin sitten että ei, kyllä mä nyt kuvittelen vain. Pistin silmät kiinni ja sillä samalla sekunnilla meni vedet sänkyyn. Ja ensin säikähdin että ei hemmetti, oliko sittenkin se pissahätä ja nyt kastelin sängyn. Noustessa ylös lorina jatkui eikä ollut enää epäilystäkään mitä oli tapahtunut 😀 tsemppiä synnytykseen ja onnea tulevaan vauva-arkeen. Mun ”vauva” täyttää loppukuusta 1v!
Hahah mahtava miten sun synnytys käynnistyi, ihan kuin elokuvissa :D! Kiitoksia tosi paljon ja hurjasti onnea teidän vauvalle<3 Aina ne on äidin vauvoja, oli ikää 1 päivä tai 10 vuotta ;D! <3
Syntyi terve poika 40+3 järettömillä supistuksilla, laitokselle mentyään auki 4 cm ja siitä pari tuntia kun kalvot puhkastiin ja ei menny kauan kun poika maailmassa 🙂
Järetön toi sun masu ja tsemppia ja voimia synnytykseen ! 8)
Järjettömillä supistuksilla alkoi munkin ensimmäinen synnytys! 🙂 Kiitoksia hurjan paljon ja mukavaa kevättä teille!
Mitä sit jos sun synnytys käynnistyy ku otto on töissä ja oot tiaran kanssa kaksin kotona?
Ite kans mietin, kun eikös Tiarakin syntynyt aika vauhdilla?
Kieltämättä juuri tuo sama juttu jännittää mua ihan älyttömästi vaikka meillä onkin vedenpitävä suunnitelma tuon tilanteen varalle 😀 Mutta tosiaan kun sitä ei tiedä kuinka nopeasti mulla sitten synnytys etenee! Mut onneksi sekä meidän kanssa samassa rapussa että parin korttelin päässä asuu mulla ystävät jotka ovat hälytysvalmiudessa jatkuvasti :)! Ja kyllä, Tiara syntyi neljässä tunnissa 😀
kuka teillä hoitaa tiaraa kotona jos otatte perhehuoneen? anteeksi uteluni,muistelin vain että eikös sinun äitisi loukannut itsensä,pystyykö hän tulla avuksi?
mun kaveri synnyttyi 7 minuuttia sairaalalle tulon jälkeen, ja olen hiukan kateellinen 🙂
Mulla alkoi LA päivänä vuotaa lapsivettä ilman mitään supistuksia tai kipuja. Soitin sitten heti sairaalaan että mitäs nyt,kävin siellä ja käskivät odottaa.pari päivää siinä sitten pikku hiljaa tuli kivut ja supistukset kunnes en enää kestänyt,mut otettiin osastolle ja käynnistettiin synnytys! 40+2 poika syntyi ja tulehdusarvot korkealla koska ne pitkitti sitä sen verran kun melkein ilman lapsivettä syntyi,kun kaks päivää sitä tihkui! Veikkaan että varmaan 2 viikon sisällä saat pikkuisen syliin! 😀 jännittää jo sunkin puolesta että koska se aika koittaa ;D
Hui, inhottavaa että tuolla tavalla pitkitettiin noin kauan :(! Mutta onneksi kuitenkin loppu hyvin kaikki hyvin! 🙂 Ja sun veikkaus on ihana, toivottavasti olet oikeassa!! Kiitos paljon ja niin jännittää muakin!!! 😀
Voi eikä! Pian teillä on vauva sylis ja me lukijat saadaan lukea teidän vauva-arjesta! 🙂 kyllä aika menee nopeaa! odotan sitä niiin paljon, että saan lukea niitä ja odotan sitäkin että tulee tieto että ootte saanu neidin maailmaan 🙂 paljon tsemppiä loppuraskauteen ja synnytykseen ja toivottavasti neiti syntyy pian! 🙂
No toivottavasti aika menis nopeaa siihen asti että vauva syntyy, nää päivät nimittäin tuntuu ikuisuudelta! 😀 Mäkin odotan hurjasti että saan kertoa vauvauutisia! Kiitoksia paljon ja mukavaa kevättä sulle<3
mulla oli koko sen päivän jotenki kumma olo. sit jossai vaihees se käänty huono vointisuudeksi ja mahassa alko möyryään.. se oliki oksennustauti entiijä tänäkään päivänä oliko se joka käynnisti synnytyksen 38+4 vaiko sattu vaan samaan saumaan. nooh oksensin aikani todella rajusti ja sit alkoki tuntuu mahassa kipuja, meni hetki et tajusin niiden olevavn supistuksia. siinä kärvistelin päivystyksen ohjeiden mukaan nii kauanko mahollista ja lopulta yöllä lähettii sairaalaan miehen kanssa. siinä ennen menoa vahattiin vielä mun bikiniraja 😀 ei tuntunu se kipu paljo missää 😉 mahto olla naapureille melko mielenkiintosia ääniä 😀
hurjasti tsemppiä! nautiskele tosiaan vielä masusta ja siitä et oot se kaikkein lähin sille pienelle. mulla ainaki hulluna tuli ikävä sitä kaunista isoa masua ja sitä et mulla oli niin erityisen läheinen olo vauvan kanssa. positiivistä kevät aurinko enrgiaa teijän koko perheelle! 🙂
Vautsi mikä masu! 😀
Mulla käynnistyi ensimmäinen viikolla 39+2 ja se päätyi sektioon. Toinen taas käynnistettiin (apua mä en edes muista mitkä viikot mulla oli, vaikka siitä on vasta kolme kuukautta) joskus 38? viikolla.
Mä niin muistan nuo tunteet, kun koko ajan odottaa että jotain tapahtuu. 🙂 Vähän jopa kaipaan tuota jännitystä, jota sä käyt parhaillaan läpi. Tsemppiä loppuaikaan ja onnea synnytykseen. 🙂
Itsellä oli ollut pari viikkoa aika kovia supistuksia, varsinkin illalla/yöllä. Oli rv 40+4 ja stockan hullut päivät juuri alkaneet kun päätin luovuttaa synnytyksen odottamisen suhteen ja lähteä shoppailee. Oli ilmeisesti sen verran rankka shoppailu reissu että kyseisenä iltana supistukset eivät enään lakanneet ja lähettiin sairaalaan aamulla kuudelta. Siitä muutaman tunnintutunnin päästä pirpana olikin jo ulkona<3 itsellä ei menny synnytyksessä kaikki niinkuin olisi pitänytja
Mulla oli pari viikkoo supistellu aika kovasti varsinkin illalla/yöllä. Oli rv40+5 ja stockan hullut päivät juuri alkaneet kun päätin luovuttaa synnytyksen odottamisen suhteen ja lähteä shoppailee. Oli ilmeisesti sen verran raskas shoppailureissu että sinä iltana supistukset eivät enään lakanneet ja lähdettiin kuudelta aamulla sairaalaan ja siitä muutaman tunnin päästä pirpana olikin jo maailmassa<3 synnytys ei sujunut aivan kuten olisi pitänyt ja vieläkin tuntemattomasta syystä loukkaannuin aika pahasti. Vauva oli onneksi täysin kunnossa ja itsekin kuntoutuksen avulla melkein entiselläni. Tämä on kuitenki erittäin harvinaista ja toivon sinulle paljon onnea synnytykseen ja ihanaa vauvantuoksuista arkea synnytyksen jälkeen!
Liam synty tasan rv 40+0. Edellisenä päivänä ei ollu mitään oireita mitkä viittais että synnytys alkaa ja yöllä kahdelta heräsin kipeeseen supistukseen ja siitä 13 tuntia Liam synty ♥ tiedän oikeesti nii tunteen, mä kuvittelin montamonta viikkoa ennen että joo nyt alkaa syntymään, mutta mitään ei tapahtunu, se turhauttaa niin paljon vaan kärsiä kaikista kolotuksista ja kivuista :/
Mun synnytys lähti oikeastaan siitä käyntiin, kun se kuuluisa limatulppa irtosi. Illalla se irtosi ja samana yönä alkoi supistukset, joiden kanssa kärvistelin 2vrk ennenkuin poika syntyi. (Muistaakseni viikolla 41+1)
Tsemppiä loppumetreille!
Onko teillä Tiaralle hoitaja varattuna h-hetkeä varten?
Moi, sulta on varmaan kysytty useampaankin otteeseen, mutta minä tavalliseen tapaani oon kulkenu laput silmillä, enkä vastausta oo löytänyt kysymykseeni.. Elikkä, minne Tiara menee kun synnytys käynnistyy, vai jääkö Otto Tiaran kanssa?
Aivan älyttömästi tsemppiä loppuajalle, täällä jännitetään mukana milloin h-hetki on!! 🙂 Ja ihana ja valtava maha! Edestä päinhän se on hyvin naamioitunut 😛
Mä oon nyt ihan pihalla, miks on 37rv vaikka se alkaa sunnuntaina ? 😀
Täällä alkaa olla tämä mamma kypsänä odotukEen. Vatsa tiellä ja vessassa ravaaminen alka jo vähän kyllästyttää:D
Mulla van ei ole ollut kuin kaksi vatsankovettumista koko raskauden aikana, enkä oikeiin usko että mun terkka osa yhtään sanoa huomenna onko aika kypsä vai ei..
Mä tosiaankin toivon että poika syntyis ennen laskettua (5.5) alan kohta jumppailemaan ja ravaman rappusia, jos saisin edes harkka suppareita aikaan.
Onne kovasti loppuraskauteen ja siihen synnytykseen kun on sen aika(:!
Jos raskauden kestoksi merkitään vaikka 23+5 ollaan silloin raskausviikolla 24. Miksi? No koska silloin on kulunut 23 kokonaista raskausviikkoa ja joitakin päiviä päälle, eli ollaan jo menty sinne viikon 24 puolelle vaikka se viikko ei vielä kokonaan olekkaan kulunut…
Iinalle tsemppiä loppuraskauteen. Muistan todella elävästäi sen epämukavan olon joka loppuakohti lisääntyi. Masu oli ihana ja sitä alkoi olla loppuvaiheessa jo valmiiksi ikävä, mutta olo ei ollut kovin kiva kun supisteli ja särki. Jatkuva odottaminen myös otti päähän, siis että pitääkö tästä mennä vai ei… Ja hinku saada se oma pieni muru syliin oli todella kova! Mä näin viimeiset viikot joka yö unia siitä että murunen oli syntynyt jo ja sain halailla ja pussailla häntä. Lopulta kun poika sitten syntyi, olikin ihan eri näköinen kun unessa! 😉
Meillä poika syntyi lopulta päivän käynnistelyn jälkeen (mulla oli tosi paha raskausmyrkytys, joka iski aika puskista viikolla 39 ja alapaineet yli sadan…) kiireellisellä sektiolla. Vaikka pitkään oli etukäteen supisteluja ja tilanne oli viikko kaupalla sellainen että ”voi syntyä koska vaan”, ei se ihan niin sitten mennytkään. Synnytys ei vaan edennyt toivotulla tavalla ja mun superkorkeiden verenpaineiden takia ei voitu käynnistellä päivä tolkulla kun stressi ois ollut sekä mulle että vauvalle liian kova…
En enään muista mikä rv mulla oli… Oliskohan ollut 40+6 ? LA oli kummiski 26/12 ja tyttö tuli 1/1.
En oikeastaan tiennyt että oli aika. Äiti vaan pyysi minun lähtevän laitokselle.. Minulla oli vähän kivuisemmat supistukset, mutta tuntui niin kuin mild (ei tuu suomalaista sanaa miemeen) kuukautiskipu.. Tuli minulla vertaakin niin oli kyllä hyvä että lähdettiin sairaalaan. Siellä sitten selvesi että kohta oli aika. Olin auennut 7-8 cm.
Sairaalassa sitten jatkui samaan malliin. Ei sattunut kovin paljon ja enkä tarvinnut mitään ottaa kipuja vastaan, ei edes ilokaasua. Itse synnytyskään ei pahalta tuntunut. Ihan kuin olisi vähän pahempi kuukautiskipu ollut ja änkännyt isompaa kakkaa ulos 😀
Toivotaan että numero 2 tulee samallalailla kun ensimmäinen. Tätä toista ei olla vielä suuniteltu ollenkaan.
Meillä esikoinen syntyi rv 39, ihan tasan lasketulle ajalle! Synnytys alkoi kovilla supistuksilla edellis iltana 10 aikaan, sairaalassa käytiin 2 ja toisella kerralla jäinkin sinne kun kivut olivat kamalat! Kalvot puhkastiin ja sit sain pienen miehin syliini seuraavalle iltaa 9.45 <3
Meidän ensimmäinen syntyi 37+3, synnytys kesti 2 tuntia 18 min ja toinen syntyi 41+2!! Synnytys kesti 1 tunti 38 min. Oli kyllä niin yllätys kun toinen menikin yli!
Voimia odotukseen ja ihanaa synnytystä kun sen aika koittaa ♥
Voi toivotaan, että syntyis pian. Mulla oli kans Ameliesta ennenaikaisuudenriski viikolta 22 asti, sitte ku 32 viikkoa oli täynnä niin oli niin voittaja fiilis ja kun 36 viikkoa oli täynnä, niin oli pitkä aika odottaa koska synnytys sitten käynnistyy.
Mulla meni lapsvedet, muttei se käynnistänyt synnytystä. Synnytys käynnistettiin sitte 39+0 kun oli 2 päivää vesien menosta. Raskaus oli ollut aika hankala, mutta synnytyksestä mulla jäi tosi hyvä fiilis ja mun mielestä se oli aivan mieletön kokemus ( olen puudutteiden puolesta puhuja :D). Tsemppiä sulle loppurutistukseen!! 🙂
Tsemppiä! Ei mene enää kauaa. 🙂 Me ei varmaan ehditä näkemään ennen kuin teilläkin on jo vauva!
Mulla alkoi jo rv 33 olemaan sellaisia merkkejä, että vauva olisi saattanut syntyä ennenaikaisesti, mutta synnytys käynnistyi kuitenkin vasta rv 39+3. Edellisenä iltana supistuksia tuli säännöllisesti 8min välein (kuten monena muunakin iltana), muttei kovin kipeinä ja klo 2:15 parin tunnin nukkumisen jälkeen heräsin tosi kipeisiin supistuksiin ja se oli menoa sitten. 🙂 Klo 15:42 poika oli maailmassa.
Esikoinen syntyi 38+2 ja synnytys kesti 18h. No toinen syntyi pari viikkoa sitten 36+4 siten että kotona aamulla supisteli epäsäännöllisesti kipeesti. Puolen päivän aikaan lapsivedet meni ja alko ponnistuttamaan. Noh ambulanssilla sairaalaan ja 10min päästä lapsi maailmassa siitä kun sairaalaan saavuttiin. Olis syntyny jo ambulanssiin jos en ois pitäny haaroi tiukasti kiinni! Mul oli kans ollu kivuliaita suppareita jo kauan kun esikoinen vasta 1v1kk nii joutui nostelemaan häntä. Mut synnytykset voi olla ihan erilaisia:)
Sul on kiva blogi! Tsemppiä tulevaan!!!
Voi ihana ja kaunis Iina! 🙂 <3 Ei voi muuta sanoa, kun että oot kyllä tosi symppis ja reipas, ku jaksat vieläki bloggailla vaikka oot jo noin pitkällä ja kivuliaita supistuksiakin sulla on jo ollu pitkään.. Ja oot mun ehdotin favoritti bloggaaja nykyisin 😉 Itellä ei ollu koko raskauden aikana yhen yhtä supistusta enkä edes tienny miltä ne tuntuu, ennen kun se oli jo ' menoa '.. Muutenkin mun koko raskaus tuntu olevan jotenki helppo ja nautittava tapaus(verrattuna tuttujeni raskauksiin); mitä nyt oli alkuksi pari viikkoa pahoinvointia, jonka jälkeen tuli järjetön väsymys jota kesti pari kuukautta, ja sen jälkeen ei ollut muutakun selkä- ja nivuskipuja, ja nekin johtuivat osittain tosi rankasta työstä, helpottuivat kyllä sitten kun jäin muutamaa viikkoa ennen äitiysloman alkua sairaslomalle 🙂 Mulla meni lapsivesi 39+2, ja siitä sitte vuorokauden päästä alko tosi kivuliaat supistukset ja siitä sitten laskettiinki jo, että synnytys kesti 9h55min. 7min ponnistuksella syntyi terve 10/10/10pisteen poika ! 🙂 Kaikkea hyvää synnytykseen ja vauva-arkeen ! <3 Otolle kans jaksamisia 🙂 Ja Tiaraki on tosi ihana tyttönen!
Toivottelee 2kk ikäisen pojan onnellinen äiti
Aaaaa en malta odottaa teidän uutta pientä! Onkohan tuleva vaavi samannäköinen kuin Tiara? Haluun jo nähä!
Mulla käynnistyi esikoisen synnytys viikolla 40+2 ja kuopuksen viikolla 40+0, eli laskettuna päivänä. Kumpikin synnytys käynnistyi supistuksilla, lapsivedet jouduttiin puhkomaan sairaalassa kummallakin kerralla synnytyksen vauhdittamiseksi sekä laittamaan oksitosiini-tippa.
Esikoisen synnytys oli pitkä, vaikea ja kivulias, sekä ensihetket vauvan kanssa oli kauheat, poika kiidätettiin toiseen huoneeseen, koska hengitys oli vaikeaa limaisuuden takia.
Kuopuksen synnytys oli puolet nopeampi, täysin kivuton (en tuntenut edes ponnistamisen tarvetta epiduraalin takia, vaan ponnistelin ihan fiilis pohjalta) ja ensihetket ja imetys onnistui juuri niinkun olin toivonutkin.
Nyt pojat on neljä- ja viisivuotiaat ja vauvakuume nostelee taas päätään. Vaikka mä jo kertaalleen päätin, että meidän lapset on kyllä tässä. Mies tosin toivoisi vielä kolmatta lasta, eli ehkä vielä joskus kuitenkin pääsen synnyttämään. 😛 Esikoisen kauheasta synnytyksestä huolimatta haluaisin vielä joskus päästä uudelleen kokemaan sen kaiken, vauvantuoksuiset ensihetket uuden pienen kanssa on vaan niin ihania.
Onnea loppuraskauteen ja nättejä kevätpäiviä!
Apuuuva! Jännittää jo muaki! Mä tiedän, että teidän vaavi syntyy ihan pian. Sen huomaa sun kirjotuksesta, kun se on vähän sekasta. MUTTA Iina ei haittaa! Älä ota paineita sun postauksista! Tärkeintä onnyt Sinä, Vaavi ja Tiara. Meille kelpaa mikä vain teksti aivan sama sen sisällöstä. <3
Kaunis Iina 🙂 Mulle tulee aina ihan kauhee vauvakuume kun luen näitä sun postauksia! Tsemppiä lähenevään synnytykseen 🙂
Voi vitsi teillä on jännät paikat, kun vauva voi tosiaan syntyä hetkellä minä hyvänsä, kun siskonsakin oli syntynyt jo aiemmilla viikoilla! Tsemppiä loppuun tosiaan! Ite kans aloin tosissaan jänskäämään oman synnytyksen käynnistymistä jostain rv37 lähtien, mut turhaan jännäilin…meni la ohi ja jännäily jatku, mitään merkkejä synnytyksen alkamisesta ei ollu koko raskauden aikana, ei supistuksia ei mitään..yliaikaiskontrolliin rv 41+4 ja rv41+6 ja ei edelleenkään mitään, käynnistykseen rv 42+1 ja johan vihdoin alko supistelut (ekaa kertaa koko raskauden aikana) ja tyttönen suvaitsi syntyä lopulta rv 42+2 😀 seuraavan kerran haluaisin kokea sen luonnollisen synnytyksen kyllä 🙂
Oi, ihana masu! Säälin toisaalta sun masu nahkaa ja napaa, jotka näyttää melko kärsiviltä jo nyt. Mut kokemuksesta voin sanoa, että ihmeen paljon se massu nahka kestää venymistä! Itse ”joudun” odottamaan synnytystä 40+6 viikoille asti. Pari viikkoa ennen tuota supisteli aivan sairaasti, mutta ne eivät loppu peleissä olleet kovin niin kivuliaita, verrattuna sitten niihin oikeisiin supistuksiin! Sairaalaan me mentiin supistuksien takia, mutta kerettiin olemaan siellä vain pari tuntia, kun vedet meni. Eli ihan täydellinen ajoitus! 🙂 Sen jälkeen homma menikin nopeasti. Olin siis ensi synnyttäjä ja koko hommaan meni 9h! Onneksi. Jotkut, kun synnyttää sen pari päivääkin, kun ei vaan lähde avautumaan.
Ihania hetkiä sun loppu odotukseen! Toivottavasti synnytys lähtis hyvin käyntiin ja kaikki menis hyvin!:) Tiarakin saa sitten pestin isosiskona! On varmasti innoissaan, vaikka alkuun saattaa olla ihmettelemistä 🙂
Mulla ensimmäisessä (ja ainoassa) raskaudessa tuli rv 30 lähtien niin paljon supistuksia, että jouduin osastolle vuodelepoonkin reiluksi viikoksi ja sen jälkeenkin piti varoa tekemisiä. Olin ihan tulisilla hiilillä kotiin päästyäni että nyt se varmaan pian syntyy, mutta niin vain meni 39+4 asti ennen kuin neiti saapui maailmaan! Tsemppiä odotteluihin.
rv 40+6 syntyi. Pitkin päivää supisteli,kello 20 sairaalaan ku olo alko olla sietämätön,sillon 2cm auki ja 09.14 terve tyttö pihalla 🙂
Voi tsemppiä sulle viimeisiin hetkiin! 🙂
Mulla ensimmäistä käynnisteltiin pari päivää, kun pojan sydänäänet heitteli niin paljon. Lopuksi sitten poju syntyi kiireellisellä sektiolla 38+6 (pari päivää myöhemmin kun Tiara 😉 ), kun ei enää kestänyt sydänäänten laskuja.
Sit tämä toinen. Multa irtos limatulppa joskus 36 viikolla, eikä mitään kummempia oireita ilmennyt kuin normaaleja harkkasuppareita. Sit yks ilta tehtii koko perhe pieni lenkki ja se sai aikaseks kipeet ja säännölliset supistukset. Seuraavana päivänä mentiin sairaalaan, sit yöllä tämä toinen poika syntyi 38+5. Synnytyshän kesti reilu 20h, mutta mä en ollut missään vaiheessa kunnolla kipeänä ja hyvin jaksoin, vaikka valvoin pari yötä putkeen. Ikävin kokemus tässä oli, että poika lähti heti salista keskolaan ja sain vasta viikon päästä nukkua ensimmäisen yön pojan vieressä. :/ Mutta loppu hyvin kaikki hyvin! 🙂
Ihan täytyy jännitellä milloin siellä synnytetään…:D Jännät paikat teillä, mutta tsemppiä synnytykseen milloin lie synnytätkin ! 🙂
Ajatella että vauva on viihtynyt masussa näin pitkään ennakkosupisteluista huolimatta, hyvä niin 🙂 On sulla kyllä iso ja kaunis massu, pian sieltä pikkuinen saapuu maailmaan <3 Mulla on takana neljä synnytystä ja kaikki ovat olleet toinen toistaan hieman lyhyempiä, mut yhtä kivuliaita. Ekassa sain epiduraalin ja se vei kaikki kivut täydelliseti pois 🙂 Toisessa synnytyksessä pyysin epiduraalia, mutta koska synnytys oli aika nopeasti edennyt, kätilö ehdotti spinaalipuudutusta.
Otin sen ja se ei sitten auttanutkaan minulla ollenkaan.. sen lisäksi sain postspinaalipäänsäryn eli synnytyksen jälkeen alkoi mieletön pääkipu, en voinut istua enkä seistä ku tuntu että pää räjähtää! Kipua kesti niin kauan että selkään laitettiin "veripaikka" eli pistokohta tukittiin. Mut toisilla tuo spinaali tuntuu helpottavan kovastikkin kipuja, eli kokemuksia on varmasti monenlaisia 🙂
Itse en sitä muissa synnytyksissä enää halunnut kokeilla ja ne mentiinkin luomuna!
Mut tsemppiä sinulle koitokseen, pian on pieni ihanainen rinnalla <3
Mulla on nyt rv26 ja jokaisessa ultrassa ollut vauveli pää alaspäin. Onko sillä tässä vaiheessa vielä väliä, että kummin päin se siellä kelluu? 😀
Meijän rääpäle syntyki jo aprillipäivänä 😛 vähän ennen LA:ta kyllä, mutta onneksi oltiin jo laitettu kaikki valmiiks 😀 Mä olin itse silloin korkeassa kuumeessa ja parantelin itseäni mahataudista joten tämä synnytys ei ollut niin mukava… :/ Päästiin vasta tiistaina pois sairaalasta mutta perjantaista lähtien meillä onneks oli perhehuone 🙂 Tytöt olivat synnytyksen ajan babushkilla ja dedushkilla yötä ja viihtyivät ihanan hyvin siellä 🙂 Rääpäleellä oli pituutta 47cm ja painoa 3297g 🙂 Pieni yllätys olikin se, että vauva olikin poika, kun aluksi puhuttiin paljon, että tyttö 😀 noh, onneks ei oltu hirveesti mitä mekkoja tai muuten tyttömäisiä vaatteita ostettu 😀 Mutta nimen keksiminen onkin toinen juttu 😀 Mutta hirmuisesti tsemppiä loppuraskauteen!!! Olet niin ihana ja blogiasi on mukava lukea <3 Tsemppiä!! 🙂
Meidän poika syntyi rv 38+6 kun yöllä heräsin mahakipuihin en osannut ajatellakkaan ensimmäisen tunnin aikana kyseessä olevan supistukset. Tulikin melko kiire sairaalaan kun yli sadan kilometrin ajomatka oli edessä. Sairaalaan saapuessa olinkin jo auki 5 cm ja pikkuinen näki päivän valon tunnin sisällä sairaalaan saavuttuamme perätilan takia hätäsektiolla 🙂
Hirmu iso masu jo! Nauti vielä, kun voit. Jäät sitä kuitenkin kaipaamaan 🙂
Joskus muuten kommentoin edellisiäkin postauksia. Kerroit yhessä, että sinulle on tullut 13kg painoa.. Siihen postaukseen.. Kauhistelin, että melko vähän painat, kun muistelin joskus 50kg sinun kertoneen. Löysimpäs sen, kun selailin masun vertailukuvia 🙂 mutta se olikin 55kg… väitit kovasti, että ei todellakaan pidä paikkaansa. Silti kauhistelen lähtö painoasi. ”Painoa oli tullut todella reippaasti edellisestä vaa’alla käynnistä (joka oli uudenvuoden aattona) ja neuvolatäti oli oikein tyytyväinen kun vaaka näytti lukemaa 55kg” toki muutamia postauksia on välissä. No jätämpä asian siihen. Mukava vain kuulla rehellisiä vastauksia 🙂
Joka tapauksessa mukavaa loppuraskautta ja Tipa on super suloinen! Niin ja piti sitä vielä sanoa, että upeaa, kun se osaa jo laskea. Itsekkin alkaa lässyttä, kun toinen laskee niin hyvi 🙂
Joopa joo. Hyvä sun on tulla sanoa, kun et taida edes tuntea Iinaa. Iina on vain hoikka ja ns. pienimassainen samoin kuin minä. Minä EN ole anorektikko, lääkärin sanalla. Olen aina mennyt alakäyrillä syntymästäni asti. Minä olen ihan terve, vaikka painaisinkin vähän. Ihmiset ovat erilaisia myös painoiltaan. Älkää te puuttuko Iinan painoon, kun kaikkihan te tiedätte että Iinahan on ihan terve. Eikö vain? Joku painaa vähän ja joku enemmän. Ei ole kyse siitä paljon painaa vaan ns. äkillisistä painomuutoksista. Olen aina ollut tällainen ja niin varmaan Iinakin. Kiitos ja heihei. Nim. 165/44.
Iina on niin hirmu siro vartaloltaan, niin ihan normaalia, että painoa ei ole niin paljoa. Olen itse samanpitunen kuin iina, mutta vähän painavampi ja mulla on kyllä tosi isot luut ja muutenkin on lantiota yms, eli niistä kyllä tulee sitä painoa lisää vaakaan jos ei muusta 😀 Ihmiset on kaikki erilaisia, eikä iinan tai muidenkaan painoasiat oikeastaan meille muille edes kuulu.
Ehkä ne olisivat neuvolassa puuttuneet asiaan, jos heidän mielestään Iina ei söisi tarpeeksi tms. Tärkeintä on kuitenkin heillekkin, että niin äiti, kuin vauva voivat hyvin!
Mulla raskauden aikana painoa ei tullut, kuin joku reilu 10kiloa ja lähtö paino oli 52. Pahoinvoinnin takia se oli välillä tuonkin alle, mutta nousi pikku hiljaa. Pituutta mullakin vain 160, joten eipä tälläiseen varteen voi paljoa tuota 50kg enempää massaa laittaa…Nytkään kun ei vatsa ja reidet ole missään timmeimmässä kunnossa. Kiitos synnytyksen! 🙂
Mun synnytys käynnistyi 39+6 11.5.2012 klo 06.00 aamulla. Kesti 11h ja 16.47 meille syntyi terve ihana poika <3
Synnytys oli raskas ja synnytyspelko jäi siitä muistoksi. Kuitenkin haluaisin jo toisen ihanan palleron ja olisin valmis synnytykseen uudestaan, vaikka se mua pelottaakin aivan sairaan paljon. Niin kai se on, että lasten vuoks tekis mitä vaan! 😀 Niin ihanan lahjan siitä kuitenkin saa <3
Tsemppiä sulle loppurutistukeen!! <3
Aivan ihana masu sulla<3 Tulee itselle niin kova vauvakuume, mutta ehkäpä sitten kun on siihen valmis. Siihen asti seurailen teitä ja toivotan koko sydämestä kaikkea hyvää synnytykseen ja jatkoon! 🙂 Blogisi on paras, tätä on tosi kiva seurailla!
Eks sä oot 21-vuotias..? Fb:n sivulla vaan lukee että oot 20, vai muistanko väärin?:) sulla on siellä pian 1000 tykkääjää, jeee!!:)
mun on ihan pakko kysyy, että minkä painoisena/kokoisena tiara syntyi kun sulla oli/ on aivan jäätävän kokoinen massu, jos vertaa mun olemattomaan poikavauvamasuun, josta ei vielä synnytyspäivänäkään löysän t-paidan alta huomannut juuuri mitää 🙂 paljon on painoarvio tällä tulokkaalla? 🙂
Semmosta vaan, että minkä ikäisenä sä sait Tiaran? Minä vuonna oot syntyny? 🙂 Vauvakuumetta pukkaa tulemaan…… 😀
Auts kun masu näyttää pingottuneelta, vaikka kaunis onkin 🙂 Toivottavasti ei ole kovin arka tai tunnu siltä että repeää! Kun nyt täälä on veikkailtu tuota että koska vaavi tupsahtaa maailmaan, mä veikkaan että menee reilusti yliajalle 😀 Anteeks ei varmaan ois mukavaa jos näin kävis, mutta oli ihan villi veikkaus vaan!
Ja näin tulevana kätilöopiskelijana on mukava lukee täältä kommenteista ja sulta näitä synnytyskertomuksia 🙂 Onnea ja menestystä teille kaikille, sulle, Otolle, taitavalle pikku Tiaralle ja uudelle perheenjäsenelle! Vaikutatte ihanalta perheeltä! 🙂 Ja btw olis muuten ihan mahtavaa jos hankkisitte sen ranskanbulldogin, nehän tulee tosi hyvin toimeen lasten ja yleisesti ottaen ihmisten kanssa.. Vaikka sanoitkin videolla että aiotte hankkia koiran vasta kun lapset ovat isompia, suosittelisin heti hankkimaan koska olis ihanaa nähdä ultrasöpön Tiaran lisäksi suloisia koirakuvia! ;D erityisesti koska ranskanbulldog on yksi maailman ihanimmista koirista! 😀
Tsemppiä loppuraskauteen Iina! :)<3
mulla alko kipeet supistukset epäsäännöllisen säännöllisesti tulemaan 40+1-40+2 yönä ja jatkuivat vaan monta päivää, ravattiin kättärillä jo pariinkin otteeseen ja olin auki 4cm mut ei vaan ollu synnytys oikeesti käynnissä huoh 😀 turhauttaa ku ajattelenkin. eivätkä suostuneet kalvoja puhkomaan ku olin niin monta yötä valvonu etten ois kuulemma jaksanu ponnistaa. 40+5 osastolle kipupiikin kanssa nukkumaan, ehinki olla siellä huimat 3 h kunnes synnytys vihdoin käynnistyi kunnolla. 40+6 aamuna poika oli ulkona. avautumisvaihe oli helppo ja kivuton (kiitos ilokaasu ja epiduraali) mutta ponnistaminen sitten kauheeta, päädyttiin lopulta imukuppiulosauttoon.