Mini Rodini Aspen Chamonix aw/13

31.07.2013

Tänään on taas yksi niistä päivistä vuodessa kun kuukausien haaveilu muuttuu viimein shoppailuksi, nimittäin Mini Rodinin syysmalliston ensimmäisen osan julkaisupäivä. Ja mikä parasta, Mini Rodinia myy nyt myös ainakin meidän perheen suosikkinettikauppa MiniMint jossa toimitusajat ovat lyhyet ja palvelu erinomaista! Tykkään suosia suomalaisia nettikauppoja, vaikka Mini Rodinin omatkin sivut ovat toki ihan luotettavat. MiniMintin kattavaan valikoimaan nämä Rodinit oli kyllä se viimeinen silaus, nytpä mun ei tarvitse muualla shoppaillakaan!

Toukokuussa julkaistiin ensimmäiset sneak peek -kuvat ja siitä asti mä olen enemmän tai vähemmän kärsimättömästi odottanut julkaisupäivää. Mun vaateinnostukseni kulminoituu nimenomaan näihin Mini Rodini -mallistojen julkaisuihin, mikään muu ei saa mua innostumaan ja ihan oikeasti päivystämään nettisivuja näin tarkkaan! Mä oon siitä toukokuusta asti kaivellut lisää maistiaiskuvia mallistosta joka puolelta ja aika hyvät hankintalistat olen kerennyt tekemään, harmikseni vain tässä ensimmäisessä osassa ei vielä ilmesty kaikkia niitä vaatteita joita meille halajan vaan osa tulee vasta elokuun lopussa myyntiin. Mutta onneksi tässä ekassakin erässä on jo hurjasti suosikkeja! Mä kokosin pari kollaasia mun ehdottomista lemppareista teille:

minirodinihimotukset2Sisävaatteissa mun ehdoton suosikki on kyllä toi pingviinikuosi, ai että! Niin suloisia ja letkeitä pingviinejä ja ihanan neutraalissa värissä, noi pinkut on todella helppo yhdistää vaikka minkä värisiin vaatekappaleisiin. Mä tykkään Rodinin yksinkertaisista malleista koska ne jättävät tilaa noille todella pirteille ja erilaisille kuoseille. Noi rusetit on myös tosi söpöjä, sekä mintunvihreinä että keltaisina. Mutta jos pitäisi valita pinkut tai rusetit niin valitsisisn pingviinit koska ne voittavat 100-0 erikoisuudellaan! Rusetteja kun on monen muunkin merkin vaatteissa.

minirodinihimotuksetMä oon tykännyt camokuosista ja armeijanvihreästä jo useamman vuoden ja ihastuin ikihyviksi kun näin nämä kuvat camo-välikausivaatteista! Jonkun mielestä nämä saattavat ehkä olla turhan poikamaisia, mutta mun mielestä eivät. Kyse on vain siitä miten ne yhdistelee. En itsekään koe näyttäväni poikamaiselta armeijatakissa, joten en usko että meidän tytötkään näyttäisivät. Ja onpa Tiaraa luultu pojaksi siinä Molo Kidsin neonpinkissä talvihaalarissakin että mä oon aika pitkälti jo luovuttanut sen suhteen että pukisin tarkoituksella tytöt ainoastaan sukupuolelle omintakeisiin väreihin vain siksi että heidät tunnistaisi tytöksi. Mitä väliä sillä on mitä muut luulevat, Tiara ainakin osaa erittäin pontevasti korjata olevansa tyttö jos joku erehtyy luulemaan jotain muuta!

Nuo supersöpöt panda-asusteet ovat kyllä myös mun must-listalla, erityisesti nuo pienet keltaiset tumput ovat ehkä suloisinta mitä olen vähään aikaan nähnyt. Zeldalle ne sopisivat ihan täydellisesti!

kideadvertise Mitkä ovat teidän Mini Rodinin syyssuosikit? Kolahtavatko pingviinit vai rusetit? Onko camo yes vai no?

PS: MiniMintissä nyt postikulut ilmaiseksi 31.7.-4.8.!


A beautiful body

30.07.2013

Varmaan jokaikinen teistä on viimeistään tänään törmännyt Mami Go Go -blogista alkaneeseen A beautiful body -haasteeseen? Mä mietin koko päivän että uskallanko osallistua itse. En siksi etten uskaltaisi näyttää kroppaani, en siksi että häpeäisin itseäni vaan siksi että monien mielestä tuntui olevan tekopyhää huomion hakemista osallistua haasteeseen jos kroppa ei ole täynnä taisteluarpia. Kyynelsilmin toisten ihanan koskettavia tarinoita lukeneena mulla oikeasti pisti niin monta kertaa vihaksi kun luin jonkun haukkuvan kirjoittajaa siitä että on tekopyhää osallistua jos ei ole näkyviä merkkejä synnytyksestä.

Päätin kuitenkin kuunnella ystäviäni, niitä oikeita, jotka muistuttivat minua siitä, että ei tämän haasteen tarkoitus ole kilpailla siitä kenellä on pahimmat arvet ja eniten kiloja vaan se että voi tuntea itsensä kauniiksi  äitinä, omassa vartalossaan ja saa kertoa oman tarinansa. Se että jokaikinen äiti on kaunis, ja jokaikinen äiti saa olla ylpeä vartalostaan ja siitä että on luonut sisällään uutta elämää, jäi siitä sitten paljon jälkiä tai ei ollenkaan, tai jotain siltä väliltä.

Uskokaa tai älkää myös mun vartaloni on muuttunut ja paljon onkin. Mulle on tullut muotoa vähän joka puolelle ja vaikka joku ei näitä muotoja ehkä huomaa kuten minä niin voin vakuuttaa että ne toisten silmiin pienet muutokset saattavat itsestä tuntua maailman suurimmilta. Munkin kroppa on käynyt läpi kaksi raskautta ja kaksi synnytystä viimeisen kahden vuoden aikana ja mä kyllä näen sen kun mä katson itseäni peilistä. Mulle ne muutokset ovat todellisuutta ja kyllä mäkin koen epävarmuutta peilin edessä.

Ensimmäisen raskauden jälkeen mä onneksi pääsin sinuiksi itseni kanssa ja vaikka toisen raskauden aikana ulkonäkökriisi ja painoahdistus koittivat välillä nostaa päätään mä otin yritin ottaa rennosti. Mä tiesin että mitä tahansa ikinä koskaan mun vartalolle tapahtuukin, se palkinto on kuitenkin maailman paras ja kaiken sen arvoinen. Ja vaikka niitä jälkiä ei sitten jäänytkään muutamaa hassua arpea enempää, en koe olevani yhtään vähemmän oikeutettu olemaan ylpeä kropastani kuin joku joka sai enemmän jälkiä. Joku toinen saa maailman helpoimman raskauden ja miljoona tiikeriraitaa, joku toinen saa loputtomasti ongelmia raskausaikana vuodelevosta migreeneihin ja supistuksiin mutta kroppa palautuu nopeasti.

Mun mielestä on aika lopettaa ihmisten arvottaminen ulkonäön perusteella. Miten kukaan voisi olla tekopyhä omalla vartalollaan? Tuo on ehkä tyhmintä mitä koskaan olen kuullut! Mä toivon että Mintun aloittama mieletön haaste antaa rohkeutta mahdollisimman monelle äidille olla ylpeä itsestään juuri sellaisena kuin on. Tässä olen minä, kaksi kertaa raskaanaolleena ja kaksi kertaa +15kg lihoneena. Kaksi kertaa synnyttäneenä, kolme kuukautta viimeisestä synnytyksestä.

IMG_10011 IMG_10036 IMG_10003