Uhmatuhma on saapunut meillekin

21.07.2013

Moni on kysellyt että eikö Tiara koskaan uhmaa tai ole tottelematon ja aika pitkään sain vastata ihan rehellisesti että ei uhmaa ja tottelee oikein hyvin, mutta viime viikkoina on meilläkin ollut havaittavissa jos jonkinlaista uhmaa ja haluttomuutta toimia sääntöjen mukaan. Tiara on kokeillut rajojaan oikein olantakaa, suurimmaksi osaksi hän testailee niitä pelleilemällä ruuan kanssa (tahtoo syödä vain aamu-, ilta- tai välipalaa mutta lounas tai päivällinen ei kelpaa koskaan). Tiara haluaisi siis elää puurolla, jugurtilla, hedelmillä ja leivällä mutta lämmin ruoka on big no-no.

Ei kelpaa vaikka olisi Tiaran herkkuruokia, ei kelpaa vaikka saisi pikkumyyn luomuketsuppia päälle eikä kelpaa vaikka tekisi mitä. Ollaan pidetty aina johdonmukaiset ja säännölliset ruoka-ajat eikä tarjottu mitään ylimääräisiä herkkuja tai välipaloja normaalin ateriarytmin ulkopuolelta mutta itsepintaisesti Tiara vaan välttelee lämmintä ruokaa.Tiara onneksi syö niitä väli-, aamu- ja iltapaloja ihan hyvin ja vaikuttaisi kasvavankin ihan hyvin joten huolissaan en ole mutta turhauttaahan tämä kyllä joskus! Uskoisin tällaisen ruokalakkoilun olevan kuitenkin aika todella tavanomaista näiden pienten uhmaikäisten keskuudessa, vai olenko väärässä?

IMG_7225 IMG_7230Muuten uhmaaminen näkyy ehkä karkailun ja ei-sanan käytön (Tiaralla) lisääntymisenä. Tiara hihittelee ja juoksee karkuun aina kun pitäisi tulla pukemaan/käymään potalla/syömään/lähteä ulos mutta yleensä tottelee kun on hetken saanut juoksennella. Ei-sanaa Tiara käyttää nykyään todella paljon, kaikkeen on kivaa vastata ” Ei oo! Eikä! En! En tahdo!”. Sen lisäksi että uhma on lisääntynyt, on Tiara kuitenkin myös kasvanut ja oppinut paljon uutta. Tiara osaa nykyään tosi hyvin jo pyytää anteeksi jos hän tietää tehneensä väärin ja muistaa aina kiittää ruuan jälkeen tai jos hänelle antaa jotakin.

Kaupassakin Tiara aina tervehtii myyjää ja kiittää ja sanoo heiheit lähtiessä, meidän pieni hurmaaja. Julkisilla paikoilla Tiara ainakin toistaiseksi unohtaa uhman ja vaihtaa hurmausmodin päälle, äidin onneksi. Niitä julkisia uhmakohtauksia ja lattialleheittäytymisiä odotellessa mä nautin tästä mielihyvin! Mä oon tosi iloinen että ollaan onnistuttu opettamaan Tiaralle hyvät käytöstavat ja vaikka ne unohtuisivat aina välillä uhman myötä niin siellä ne kuitenkin ovat jossain pääkopassa  ja toivottavasti pysyvät tulevaisuudessakin.

Tiara on oppinut hirvittävän hyvin myös kertomaan tunteistaan ja siitä mä oon tosi iloinen ja ylpeä! Tiara osaa kertoa olevansa ”innoissaan” tai ”iloinen” ja silloin kun äiti kieltää niin hän osaa kertoa että ”harmittaa!” tai ”surullinen”, Tiara myös kertoo kun ”jännittää”, ”ujostuttaa” tai on ”hauskaa!”. Meillä on sellainen kiva kirja jossa on esitelty erilaisia tunteita ja Tiara osoittelee  kuvista tosi taitavasti innostuneen sammakon, rakastuneet undulaatit ja ujon pandan sekä kaikki näiden muut tunteikkaat kaverit.

IMG_7234 IMG_7237Samaisesta kirjasta (ja muista samantyyppisistä) Tiara on oppinut myös tunnistamaan vastakohtia ja alkeellisia syy-seuraussuhteita: ”Iso kissa, pieni hiiri! ”Kuuma, Kylmä! Valoisa, pimeä!” joista jälkimmäiseen Tiara mukavasti yhdistää valokatkaisijan rämppäämisen ”Norsu antaa pikkunorsulle lahjan. Ole hyvä! Pikkunorsu sanoo kiitos!”. Tiara on edelleen aikamoinen lukutoukka ja siitä mä oon tosi onnellinen, varsinkin silloin kun ulkona sataa vettä koska meillä ei ikinä ole vaikeuksia keksiä sadepäiville viihdykettä Tiaran lukuinnon ansiosta. Tipa jaksaa kuunnella pitkiäkin satuja ja nykyään eivät yksinkertaiset kuvakirjat tunnu neitiä kiinnostavankaan enää kauheasti. Sanakirjojen lisäksi suosikkeja ovat mun vanhat Disney-kirjat ja kaikkein lemppareimpia ovat mun vanhat Maikki Harjanteen kirjoittamat ”Minttu karkaa” ja ”Minttu mummolassa”.

Tiara muistaa ulkoa kaikki lempparikirjansa ja niiden lisäksi paljon erilaisia lauluja, kuten esimerkiksi viikko sitten blogin facebook-sivuilla julkaistussa videossa laulamansa Tuiki tuiki tähtösen. Tietenkin sanat menevät vielä vähän sinne päin, mutta kyllä laulut jo tunnistaa helposti. Muutenkin neiti nappaa kyllä hyvin nopeasti uudet sanat ja lauseet joten kotona täytyy todella miettiä mitä suustansa päästelee ellei halua että pikku papukaija toistelee sitä sitten jatkuvasti. Tiaralla tuntuu olevan älyttömän tarkka korva ja hän ymmärtää myös sanojen merkityksen tosi äkkiä ihan vain kuuntelemalla meidän puhetta, vaikka toki paljon myös selitetään asioita.

IMG_7249Mielikuvitus on ottanut vallan ja nykyään Tipa saattaa keksiä vaikka ja mitä hassuja pikku tarinoita ja hänen leikeissäänkin on usein jo vähän päätä ja häntääkin mukana. Duploista rakennetaan talo prinsessalle, Spike-lohikäärmevauvalla on nälkä ja hän haluaa maitoa ja astioista voi kattaa hyvät iltapäiväteet äidille ja Nasu-pehmolle. Kavereiden kanssa leikkiessäkin otetaan jo enemmän kontaktia eikä ainoastaan leikitä vierekkäin omaa leikkiä niinkuin tähän asti. Nyt muksuista alkaa oikeasti tulla kavereita eikä lapsia jotka vain sattuvat leikkimään samassa huoneessa!

Kavereita ollaankin viimeaikoina nähty tosi paljon, kyllä melkein kaksivuotias tarvitseekin jo useammin muutakin seuraa kuin äidin, isin ja vauvasiskon. Ollaan käyty ahkerasti puistossa leikkimässä ja Tiara on reipastunut myös puistossa kauheasti. Entinen arka lapseni kiipeilee nykyään liukumäen portaissa kuin vanha tekijä ja uskaltaa jopa laskeakin jos äiti vähän avustaa, ja viilettää menemään ympäri puistoa kavereiden perässä. Vielä vähän aikaa sitten Tiara ei uskaltanut mennä hiekkalaatikkoa edemmäs ja portaat olivat aivan liian pelottavat.

 Ruotsin kielen kehityksessä Tiara on ottanut harppauksia, hän esimerkiksi oppi yhden illan aikana sanomaan sanat ”mamma”, ”pappa”, ”bebis” ”gulle” ja ”älskling” ja sitten hän toistelikin pitkään että ”Äiti är mamma, isi är pappa, Zelda är bebis, Tiara är älskling”. Usein Tiara sekoittaa suomenkieliseen puheeseensa ruotsia sanan sinne – toisen tänne, ja Otolle hän saattaa tuttuihin juttuihin vastata ruotsiksikin jotain. Mä uskon että ruotsin kieli vahvistuu kokoajan ja kunhan Tipa sitten menee ruotsinkieliseen päiväkotiin niin kieli tulee vielä vahvemmaksi.

Tiara on jo pitkään ollut kiinnostunut numeroista ja osannut luetella numerot yhdestä kymmeneen sekä suomeksi että ruotsiksi. Nyt Tiara osaa  luetella numerot jo viiteentoista (suomeksi) ja lisäksi hän on ihan tässä viimepäivinä oppinut laskemaan sormella osoitellen esimerkiksi palikoita, sormia ja varpaita sekä kuvissa näkyviä juttuja. Me vain yksi päivä leikittiin legoilla ja Tiara alkoi laskemaan kukka-duploja ”yksi kaksi, kolme, neljä kukkaa” ja mä olin ihan hämillään että miten voi osata. Mutta nyt Tiara on laskenut jo monen monta kertaa ja kaikkia muitakin juttuja niin pakko kai se on uskoa.

IMG_7262Tyttömäisyys nostaa päivä päivältä enemmän päätään vaikka kyllä Tiara tykkää auto- ja traktorileikeistä ja erottaa kaivurin traktorista ja osaa erilaisten piipaa-autojen äänetkin. Tiaralle värit on tosi tärkeitä ja hän haluaa usein valita minkä värisistä astioista syö ruokansa ja osaa itse pyytää vaikkapa violettia lautasta. Tiara rakastaa vaatteita, kenkiä, laukkuja ja koruja ja pukeutumisleikit ovatkin ihan tytsyn lemppareita. Toistaiseksi Tiara ilmeisesti kuitenkin luottaa äidin makuun (onneksi) koska ainakin vielä hän pukee mukisematta kaikki mun valitsemat vaatteet päälleen ja vielä toteaa tyytyväisenä päälle että ”Todella hieno! Tyylikäs!”. Tiara myös esimerkiksi itse pukiessaan tunnistaa jo jos kengät menevät vahingossa vääriin jalkoihin ja vaihtaa ne heti oikeinpäin.

Kerroinkin Zeldan kuukausipostauksessa neidin viihtyvän isosiskonsa seurassa todella hyvin ja tunne on onneksi molemminpuolinen. Tiara rakastaa viihdyttää Zeldaa musiikkileluja rämpäten, laulellen ja pusuja antaen. Tiara osaa olla tosi hellä ja antaa sievästi pusun vaikka siskon nenänpäähän. Tiara myös edelleen tykkää auttaa Zeldan hoidossa ja antaa vaipan tai tuoda vaikka Zeldan lelun pyydettäessä ja usein pyytämättäkin. Ihanaa seurata tyttöjen kasvua yhdessä!

IMG_7269Vaikka uhma alkaakin pikkuhiljaa rantautua myös meille, en voi sanoa muuta kuin että mä oon ihan järkyttävän ylpeä meidän pienestä neidistä. Ja pahimpien uhmahetkien jälkeen tekee takuuvarmasti enemmän kuin hyvää käydä lukemassa tämä teksti ja miettimässä miten huikean paljon meidän rakas neiti jo osaa ja oivaltaa♥


No Responses to “Uhmatuhma on saapunut meillekin”

  1. Emilia sanoo:

    Ava on pitänyt ruokalakkoa 1 -vuotiaasta asti, eikä paino ole noussut yhtään (pelkään vähän että se on nyt jo laskenut), mutta jaksaa leikkiä hyvin ja on iloinen ja pirteä niin neuvolastakin sanottiin että on ihan normaalia ja ei tarvii huolestua :) mutta on kyllä tosi turhauttavaa ja ärsyttävää, kun tottakai sitä silti on huolissaan

    • Nimetön sanoo:

      Tossa tilanteessa kun on jo noin pitkä ruokalakko niin kannattais varmaan melkeimpä ottaa jo ns. rajummat keinot käyttöön eli jos vaikka lounaalla ava ei suostu syömään niin kelmu vaan lautasen päälle ja jääkaappiin ja sit 2-3h päästä tarjoaa saman ruuan uudestaan niin johan alkaa kelpaamaan kun on jo kova nälkä. Tarvittaessa tarjoaa vaikka muutaman päivän pelkkää ”kunnon ruokaa” niin pääsee tosta kierteestä eroon kun se alkaa selvästi olla jo haitaksi kun ei kerran paino nouse

      • jensku sanoo:

        Meillä myös Joelilla on kausia jolloin syö tosi huonosti etenkin lämmintä ruokaa. Mä teen just noin, että tarjoan lämpimän ruoan uudestaan seuraavalla aterialla. Muuten lapsi saattaa oivaltaa sen, että jos jättää lämpimän ruoan väliin niin saa seuraavalla aterialla kuitenkin herkullista välipalaa tmv. Kyllä alkaa maistumaan jossain vaiheessa, kun huomaa ettei muutakaan ole tarjolla ;)

        • Ansa sanoo:

          Suosittelen samaa kuin edelliset :) Ei välipala-aikana tarvii olla mitään sen herkullisempaa/erilaista ruokaa kuin muulloinkaan – aivan hyvin voi tarjota lämmintä ruokaa sillonkin, jos ei oo edellisellä aterialla maistunut :)

          • Emilia sanoo:

            Kuten sanottua niin tää ruokalakko on kestänyt tosi kauan, noin 9 kuukautta kääks, joten kaikki on kyllä jo kokeiltu. Alusta asti meillä on tarjottu vain sitä, mitä pöydässä on tarjolla, eikä Ava ole saanut mitään ylimääräisiä välipaloja tilalla. Mutta ei se ruoka vain uppoa, vaikka sitä antaisi kuinka monta kertaa uudestaan. Nykyään neiti sentään syö aina lautaselta vähän, mutta ilmeisesti se on hänelle tarpeeksi kun kerran sen voimin jaksaa touhuta ja leikkiä.

          • Henna sanoo:

            Yhdyn tähän samaan vielä, sillä meillä on toiminut tuo sama keino lämminruokalakkoilijan kanssa. :D Vaikka meillä kyllä ruokalakkoilu ei ole ainoastaan kohdistunut aina lämpimään ruokaan…

    • Iina Iina sanoo:

      Täytyy varmaan kokeilla sitten tuota että kokeilee vaikka antaa saman ruuan muutaman tunnin päästä, mutta esim lounaalla tämä harvemmin meillä onnistuu koska lounaaksi on yleensä edellispäivän jämiä jotka lämmitän mikrossa ja ruokaa ei saa lämmittää uudelleen enää kun se on kerran jo uudelleenlämmitetty ja jäähtynyt..

      Emilia mä todella voin yhtyä siihen että on turhauttavaa ja ärsyttävää vaikka onneksi meilläkin Tipa jaksaa leikkiä ja touhuta ja kasvaa :)!

  2. Veera sanoo:

    En oo tiennytkään et Tiara laitetaan ruotsinkieliseen päiväkotiin, sehän on vallan mainio juttu :) Tipa varmasti kehittyy ruotsinkielen taidoissaan, mutta tuskin unohtaa äidinkieltään kuitenkaan, vaikka ruotsia tulee varmasti hänen sit enempi käytettyä :) Puhutko sä itse miten hyvää ruotsia? Kaksikielisyydessä on varmaan omat hankaluutensa, mutta myös rikkautensa :) Toivoisin että itselläni olisi tarvetta opettaa (tulevaa) lastani kaksikielisyyteen, esimerkiksi juuri ruotsista / englannista olisi hänelle paljon hyötyä tulevaisuudessa :) En siis vielä ole lasta saamassa,kunhan haaveilen :D

    • Nina sanoo:

      Mut on opetettu kaksikieliseksi (ikää löytyy 19 vuotta) ja on kyllä ollut paljon hyötyä! Meilläkin siis isä on kaksikielinen ja mulle ja mun veljelle on pienestä pitäen puhuttu sekä ruotsia, että suomea. Oltiin molemmat ruotsinkielisessä päiväkodissa, mutta koulu ollaan käyty suomeksi. Vähän tuo ruotsi pääsi ruostumaan kun sitä ei enää koulussa käyttäny päivittäin kavereiden kanssa, mutta kotona ja sukulaisten kanssa onneksi tuli käytettyä kieltä ettei ihan unholaan jäänyt. Yläasteella ruotsin numerot olikin sitten aina kymppejä ja lukiossa kirjoitin E:n ruotsista. Tällä hetkellä oon töissä puutarhamyymälässä ja kuulemma yksi iso syy töihinottamiseeni oli se, että puhun sujuvaa ruotsia. Ja ihan hyvin mulla pysyi molemmat kielet hallussa kun molempia kuulin pienestä pitäen. Uskon, että Tiara tulee tulevaisuudessa olemaan hyvin tyytyväinen siitä, että osaa molemmat kielet hyvin :)

      • Iina Iina sanoo:

        Kaksikielisyys on upea juttu! Me laitetaan tytöt siksi ruotsinkielisiin tarhaan ja kouluun koska sitä suomea kuulee niin paljon muutenkin mutta ruotsia ei, niin just ettei se pääse unohtumaan :) Mua ei ole opetettu kaksikieliseksi mutta olen opiskellut ruotsia 8-vuotiaasta asti ja mulla kans oli aina ruotsin numerot kymppejä ja kirjoitin ruotsista E:n :)! Mä toivon että molemmat tytöt on kans tyytyväisiä kaksikielisyydestään sitten! Kiitos kun kerroit omista kokemuksista :)

    • Iina Iina sanoo:

      Veera: Tiara ja Zelda menevät molemmat ruotsinkieliseen päiväkotiin ja kouluun koska Otto puhuu heille ruotsia. Mä oon opiskellut ruotsia 8-vuotiaasta ja käynyt ammattikoulua ruotsiksi eli ihan sujuvasti puhun minäkin :D Kaksikielisyys on kyllä rikkaus!

  3. Villiviini sanoo:

    Voi ihanuus, Tiara on niin hurmaava tyttö! Pienten lasten puheen kehitystä on niin äärettömän hauskaa seurata, esimerkiksi adjektiivien käyttö on (esim. just Tiaran tyyliin) usein niin omintakeista ja oivaltavaa. ”Tyylikästä” on ehkä maailman liikuttavinta tollaisen soman neidon suusta, miten noin pieni voikaan tulla ajatelleeksi käyttää tollaista sanaa. Uhmaiästäkin tulee varmasti monella tapaa aika hienoa – Tiara vaikuttaa niin fiksulta, että jokainen uhmahetki kasvattaa varmasti hänen osaamistaan ja itsenäisyyttään just sillä parhaalla tavalla. Sulla on ihana blogi, somat lapset ja perhe muutenkin ja sun tyyli kirjoittaa on jotenkin tosi miellyttävä. Ei mulla muuta :D

    • Iina Iina sanoo:

      Mä oon niin samaa mieltä! :D On niin mahtavan huvittavaa kun tollainen pikkupallero seisoo peilin edessä ja toistelee olevansa ”todella tyylikäs” :D Kiitos aivan ihanasta kommentista, tosi kiva kuulla että tykkäät paljon♥ Ja mä toivon kans että uhmaiästä tulee ihmatuhmasta huolimatta hienoa aikaa, kyllä se kieltämättä helpottaa että Tiara onneksi osaa usein kertoa mikä suututtaa (jos vain haluaa) :D

  4. täh sanoo:

    siis miksi ruotsia??

    • Petra sanoo:

      no jos vaikka siksi, kun Iinan mies puhuu toisena kielenä ruotsia?

    • Iina Iina sanoo:

      Niin, Otto on kaksikielinen niin meidän mielestä se on rikkaus joka kannattaa siirtää myös tytöille :)!

  5. Äitin silmäterät sanoo:

    Voi apua miten suloinen Tiara onkaan tuo huivi päässä, ja muutenkin toki :D

    Meillä on 3vee ja ruokailut on aivan horroria ajoittain… :/
    Ruoalla leikitään ja pahimmillaan ruokailut kestää 45minuuttia ja silloinkin saa minuutin välein muistuttaa että nyt syödään eikä tehdä mitään muuta :(

    • Iina Iina sanoo:

      Haha, toi huivi oli kyllä hauska, se on mun vanha :D Voi mä voin niin samaistua teidän horror-ruokailuihin :( Toivottavasti noi muksut pian tajuaa miten ihana asia ruoka on! :D

  6. Saara sanoo:

    Miten Tiara voi olla jo noin iso tyttö, kohta 2v? Kauhistus, kun aikaa kupeasti! Tiara on kyllä todella suloinen pieni tyttö neiti, aivan valloittavat suuret siniset silmät ja jo noin pitkät hiuksetkin (: sun vaatevalinnat niin Tiaralle kuin Zeldalle ovat ihania, varsinkin noi keltaiset tennarit, jotka tässä postauksessa esiintyvät on superihanat!

    Tää on kyllä mun lemppariblogi, ei voi muuta sanoa (: !

    • Saara sanoo:

      haha, kauhistus, kun *aika kulkee nopeasti tarkoitin :D

    • Iina Iina sanoo:

      No älä muuta sano, justhan me vasta juhlittiin 1v-synttäreitä!! Kiitos ihan hurjan paljon :)♥ Tiara on kyllä sellainen kaunotar että!

      Ihanaa että tykkäät ja mukavaa loppukesää sinulle♥

  7. iina sanoo:

    Oi että, on teidän molemmat tytöt vaan niin hurmaavia :) Ennen en oo aatellut ”keneltä” Tiara näyttää, mutta näissä kuvissa huomaa kyllä yhdennnäköisyyttä Oton kanssa! Zelda mielestäni muistuttaa jo nyt enemmän sua Iina. Tykkään tosi paljon sun tyylistä pukea tytöt, tyylikkäitä ovat ;) Kiitos kivasta blogista! :)

    • Iina Iina sanoo:

      Mä oon samaa mieltä, Tiara on kuin Oton tyttöversio :D Ja Zelda tosiaan näyttää enemmän multa, aika hauskaa :D! Kiitoksia hirmuisen paljon, sanasi todella lämmittävät vaatehullua äitiä ;D!♥

  8. Tia sanoo:

    Voi kuinka ihania kuvia :) Meilläkin Liljasta tulee kaksikielinen (suomi ja ranska) ja ainakaan vielä ei hirveästi sekoita niitä keskenään. Tosin eipä vielä paljoa puhukkaan, vaikka onkin Tiaraa vanhempi. Tuli tuosta ”mamma är äiti..” mieleen, kun Lilja joskus hokee ”Äiti vai maman” ”isi vai papa”.. =)

    • Iina Iina sanoo:

      Voi kiitos♥ Oi ranska onkin ihana kieli :) Joo ei Tiarakaan sillä tavalla sekoita kauheasti että puhuisi muuten vaikkapa lauseessa kahta kieltä sekaisin (psl. tuo äiti är mamma koska sillä juuri opettaa itseään muistamaan noita sanoja :D) mutta usein leikkiessään huutelee vaikkapa ”silmät, korvat, NÄSA, MUN!” :D Kaksikielisyys on kyllä rikkaus :)

  9. Arell sanoo:

    Ihana postaus! Ja Tiaran vaatteet oli tänään tosi pirtsakat! Voitko kertoa mistä olet hankkinut neuleen ja paidan, ja ennen kaikkea tuon ihana hiuspannan? Se oli todella kaunis ja sopi Tiaralle hienosti :)

    Minun kohta 1vee7kk tyttö uhmailee myös, aika satunnaisesti vielä, mutta just tilanteissa joissa pyydän hakemaan tai viemään jotain, niin ennen niin touhukas apuri tekeekin nykyään just päinvastoin mitä pyysin :)

    • Iina Iina sanoo:

      Kiitos paljon!!♥ Neule ja toppi siellä alla ovat molemmat H&M:ltä, farkkuleggingsit Nextiltä tilatut ja tennarit ovat Ciao Bimbin, hiuspanta on minun vanha silkkihuivini jonka äiti joskus kauan sitten osti minulle Kampista jostain pikkuliikkeestä kun olin ala-asteikäinen :) Kiitoksia♥

      Meillä ei ollut uhmaa ollenkaan havaittavissa vielä tuossa iässä niin se pääsi yllättämään aivan puuntakaa nyt juuri ennen 2v-synttäreitä :D Tsemppiä sinnekin uhman kanssa!

  10. Emppu sanoo:

    En voi uskoa, että neiti täyttää jo pian 2v! Ihania noi kuvat!! Just sellasia ”ei sovi”-uhmiskuvia :DDD Ihana neiti silti!♥

    • Iina Iina sanoo:

      On sitä kyllä vaikea uskoa että siitä on muka kaksi vuotta kun Tiara syntyi!! :D Kiitos paljon♥ On Tiara ihana, uhma vain kuuluu ikään :D

  11. Lara sanoo:

    Mistä on nuo ihanat farkkuleggarit? :) Tiara on kyllä tosi taitava! Meillä meidän 1v neiti opettelee kovasti puhumaan, on kyllä niin liikuttavaa kuunneltavaa! :)

    • Iina Iina sanoo:

      Ne on Nextiltä! :) Kiitos♥ Ja voi se on ihanaa aikaa kun esikoinen opettelee ensimmäisiä sanojaan, aww!

  12. Mirva sanoo:

    Tiarassa on hirveästi samankaltaisuuksia, kuin omassa tyttäressäni! Osaa tekstistä lukiessani vain ihmettelin, että kuin olisi omastaan lukenut… :D

    Ja kyllä, tuo syömishomma niin kuuluu tuohon ikään ja menee kausittain. Ainakin näin meillä. Välillä syödään nätisti ja kehutaan ruokaa herkulliseksi ja ihanaksi, mutta sitten viikon päästä mikään ei kelpaa. :)

    • Iina Iina sanoo:

      Hahah aww! Hauska sattuma! :)

      Ja ihanaa kuulla että syömisongelmat on ihan normaaleja! Mukavia kesäpäiviä teille!

  13. Heidi sanoo:

    Meillä pari viikkoa sitten 2-vee täyttäny tyttö, ja samat on kujjeet :) Kaikki on ei, ruoka on pahhaa, ja haluais ilmeisesti elää marjoilla ja maidolla. Mutta kasvu menee painoa myöten yläkäyrillä, että kaippa tuo jottain saa suuhunsa :D Välillä vaan meinaa pää räjähtää kun ipana juoksee ympäri kämppää alasti ja huutaa ei ei joka asiaan :D Kunnon uhmiskiukkukohtaukset on onneksi ollu harvinaisia, yliväsyneenä tulee niitä selkä kaarella huutaen-raivokohtauksia.

    • Iina Iina sanoo:

      No mutta, marjat ja maitohan on terveellistä ;)! Hienoa että kasvu on normaalia kuitenkin :D Ja joo voin samaistua tuntemuksiisi, onneksi ne tosiaan yleensä ajoittuu yliväsyyn, jos pystyy pitämään rytmeistä kiinni niin saa ne pahimmat vältettyä onneksi :)!

  14. lorelei sanoo:

    voi, kuinka ihana pieni tyttönen teillä onkaan! ja taitava varsinkin noin verbaalisesti. saat syystäkin olla ylpeä.

    luin tässä tämän ja edellisen postauksen yhdellä kertaa ja mietin, miksi välillä oli vähän hankala saada lauseen ideasta nopealla luvulla kiinni. kirjoitat muuten niin hyvin ja selkeästi, mutta huomasin, että pilkkuja ei ole pitkissä lauseissa aina kun pitäisi. kannattaa kiinnittää siihen huomiota, niin meillä vakkarilukijoilla on vielä mukavampaa sun postauksien parissa.

    oikein mukavaa loppukesää ja toivottavasti parempia ruokahetkiä tiaralle ;)

    • Iina Iina sanoo:

      Meillä on kaksi aivan ihanaa tyttöstä ja olen kyllä heistä tosi ylpeä♥

      Voin koittaa kiinnittää pilkun paikkoihin enemmän huomiota, pilkut on aina olleet se mun heikko kohta oikeinkirjoituksessa vaikka muuten olen tosi tarkka! :D

      Mukavaa loppukesää sinullekin♥ :)

  15. Meeri sanoo:

    Ihana Tipa! Miten iso hurmaava ja taitava neiti hän jo onkaan! :)

    • Iina Iina sanoo:

      No sanopa muuta!♥ Vaikka on Tipa silti vielä vähän äitin vauvakin♥ :D

  16. Vinski sanoo:

    En tiiä ootko jo kokeillu, mutta tuossa syömishommassa saattais auttaa kun jättää välipalan hetkeksi kokonaan pois. Toiset lapset kun tuntuu saavan sen energian niin hyvin välipaloista, että on varaa nirsoilla lämpimissä ruoissa kun ei oikeastaan ole vielä kerinnyt tulla nälkä. Tiedän muutamankin muksun, joilla tämä on auttanut ja lämmin ruoka on alkanut taas maistumaan:) Toki pääasiahan on, että lapsi saa jotain ruokaa ja kasvaa! Ihan vaarattomia ja ohimeneviä nämä ruokauhmailut yleensä kuitenkin on.
    Kiva postaus ja ihania kuvia jälleen kerran!:))

    • Iina Iina sanoo:

      Hmm, täytyy kokeilla vaikka tuntuukin raa’alta ottaa ne pois :D Mutta se saattaisi toimia! Kiitos vinkistä ja kiva että tykkäsit postauksesta :)♥♥

  17. Mari sanoo:

    Ihana teksti!! :) Miten Tiara käy potalla/käyttää vaippaa? Onko jo päiväkuiva, vai miten teillä sen suhteen menee?

    • Iina Iina sanoo:

      Kiitos! :) Mä en täällä blogissa kerro Tiaran vessajutuista kun en kerro omistanikaan! :)

  18. Linkku sanoo:

    Huhhu! Vaikka melkein 2-vuotias tuntuukin jo isolta niin toisaalta vielä niin kamalan pieneltä, varsinkin osatakseen noin paljon asioita! :o kyllä mullakin on sen verran pieniä lapsia elämässä että osaa kyllä todeta Tiaran kehittyvän ihan mieletöntä vauhtia! Vaikka jokaisella lapsella on tietysti aina oma tahtinsa :) mutta huhhu, oot kyllä varmasti Tiarasta ylpeä!

    • Iina Iina sanoo:

      No niinpä! 2-vuotias on niin iso mutta silti niin pieni vielä :D Mä oon Tiarasta kyllä maailman ylpein♥ Jokainen kehittyy omaan tahtiinsa, toiset nopeammin ja toiset hitaammin mut eiköhän ne erot sitten tasoitu parin vuoden sisällä :D!

  19. Jaana sanoo:

    Mulla on saman ikäinen tyttö kuin Tiara, ja varsinkin noi ruokailuun liittyvät asiat oli just ku mun suusta :D Puolukkahyytelöstä tyttö tykkää kovin, ja joskus sen sekoittaminen ruokaan on auttanut hitusen – eli siihen asti että hyytelökohdat ovat loppuneet.

    Karkailukin on meille tuttua. Toisaalta tympii kun joka kerta kiljutaan eieieieitä ja juostaan karkuun, mutta toisaalta kerrankin alkoi lähinnä naurattaa, kun muksu karkas potalta ilkosen alasti sohvalle pyörimään ihan innoissaan :D

    • Iina Iina sanoo:

      Meillä auttoi se ketsuppi hetkeksi vaan ei enää! :D Pitääkin kokeilla puolukkahyytelöä siis ;)

      Ja joo karkailu on niin raivostuttavaa mutta myös niin hauskaa :D Tsemppiä uhmiksen kanssa sinnekin!

  20. Marja-Leena sanoo:

    Hei!
    Voisitko kirjoittaa reseptin siitä Instagram-kuvasta siinä olevasta ruoasta? :) näytti todella namilta ja haluaisin itsekkin tehdä tuollaista. Nam! Kiitos!

    • Iina Iina sanoo:

      Heippa! Aww voi ihana :) No se oli tosi helppo: paketti hunajamarinoituja kanasuikaleita, yksi kevätsipuli ja paketillinen vuohenjuustoa pilkottuna ja paistettuna, puoli purkkia ruokakermaa, pippuria, yrttimaustetta ja ripaus suolaa sekaan. Täysjyväpastaa ja sitten sellaista Lidlin kylmähyllyssä olevaa tuorepestoa vähän annoksen päälle, nam! :D

  21. Jepa sanoo:

    Meillä myös esikoisella alkoi nuo ruokalakkoilut n. 1,5-vuotiaana ja jatkuvat edelleen kuukautta vaille 4-vuotiaana (apua! onko mun pieni jo niin iso?). Välillä on kausia kun oikein miettii että mihin mahaan tuo pikkuherra syö kun santsaa jo toista kertaa, mutta nyt taas menossa kausi jolloin lämmin ruoka on – sua lainatakseni – big no-no. Turhauttavaa tuo todellakin on vääntää joka aterialla samasta asiasta, mutta kuuluu ikään (vieläkin).. :)
    Semmoisen vinkin oon kuullut että ruokaa ei saisi pitää tarjolla 30-45 minuuttia kauempaa, vaan tuon ajan jälkeen ruoka siivotaan pois pöydästä ja mitään ei anneta ennen seuraavaa ateriaa. Lapsi ilmeisesti näin oppii että ateriat syödään ihan syystä tiettyyn aikaan, ettei välissä tule nälkä. Ja tietenkin sen että sitä ”enpäs syö, syön, enpäs syö”-pelleilyä ei voi jatkaa koko päivää :)

    • Iina Iina sanoo:

      Voiei jatkuuko tätä seuraavat kaksi vuotta :D!! Toivottavasti ei! Ruokalakkoilu on oikeesti tosi turhauttavaa :D

      Mutta hei toi sun vinkki oli tosi hyvä, täytyy tehdä just noin! Kiitos! Ja tsemppiä sinne ruokalakon kanssa, sitä välillä todella tarvitsee..:D

  22. Niina sanoo:

    On kyllä ihana seurata kun Tipa kasvaa, ja miten nopeasti! Vastahan täällä luin kun sulla oli vain se masu, nyt jo kaksi ihanaa lasta <3

  23. Bino sanoo:

    Saanko kysyä minkäniminen se Tiaran kirja on, missä on erilaisia tunteita jne? Ja minkämerkkiset nuo keltaiset popot on? Ihanat!

Kommentoi