Käytiin eilen Polhemilla Kaislan kanssa Glitterin hiusaamussa. Tilaisuus oli tosi kiva, ja sain itselleni aivan ihanan kampauksenkin, mitä en osannut odottaa, kun aikaisin aamulla kauheassa kiiressä suin tukkaa edes jotenkuten kuosiin ja tuskailin. Glitter on jo useana keväänä, ja syksynä julkaissut ihanan hiusoppaan, jonka olen aina bongannut jonkin lehden välistä ja innoissani selannut. Mä tykkään Glitterin ideologiasta – yksinkertaisia, helposti toteutettavia kampauksia kohtuuhintaisilla ja kätevillä apuvälineillä toteutettuna.

Olen monta kertaa inspiroitunut lehden perusteella ostamaan hiusjuttuja, sen avulla uskaltauduin mm. kokeilemaan isoa nutturavalkkia viime vuonna. Usein tulee oltua niin laiska ettei jaksa laittaa hiuksia eri tavalla kuin tavallisesti. Mutta silloin kun uskaltaa kokeilla jotain uutta, ja onnistuu, tulee yleensä tosi hyvä fiilis ja on ihana lähteä tapahtumiin tai ihan vaikka vain kauppareissulle, tietäen että hiukset näyttävät kivalta.

Otin tytöt mukaan Polhemille, ja he olivat tosi nätisti koko aamun. Tiara söi onnesta soikeana croissanttia, ja Zelda veteli ananasta ja vesimelonia tyytyväisesti Stokken Xploryissa, joita lainattiin tilaisuuden ajan. Taisivat meidän tytöt sulattaa muutaman sydämen, haha. Tiara kertoili innoissaan Vilmalle ja Emilialle lempiväreistään ja lempikukistaan, kun tilaisuudessa oli esillä Glitterin ihania, herkullisen värisiä kukkapantoja.

Mä sain valita Hiusoppaasta kampauksen joka mulle tehtiin, ja valitsin upean Fashion Twistin, joka koristeltiin hopeisella pannalla. Fashion twist oli helppo tehdä hiuslasson avulla, ja nyt mä haaveilen samaisesta lassosta itselleni. Näin senkin jo viime vuoden lehdessä mutta en uskaltanut ostaa kun olin jo niin radikaali että testasin sitä valkkia. Ehkä tänä vuonna on sitten hiuslasson vuoro!

Eilen oli kyllä ehdottomasti kevään lämpimin ja upein päivä, vaikka aika ihanalta tuo sää nytkin näyttää! Hylkäsin talvitakit ja nyt en suostu enää ottamaan niitä käyttöön, talvi saa luvan olla ohi. Eilen olin liikkeellä Sheinsiden tikatussa nahkatakissa ja se oli melkein vähän liikaa. Se että ulkona voi jo tulla liian kuuma, on ihan mahtavaa!

Takki Sheinside* / Farkut Dr.Denim / Kengät Nike / Laukku Michael Kors / Hiuspanta Glitter* / *= saatu blogiyhteistyön kautta.

Tänään(kin) meillä on tarkoituksena nähdä kavereita ja lähteä ulos. Illemmalla luvassa kuitenkin arvontaa! Mahtavaa alkavaa viikonloppua kaikille♥♥

Meillä on ollut aivan ihana viikko, rennosti kiireinen – toisinsanoen ollaan touhuttu paljon, mutta ollaan tehty kaikkea kivaa, nähty paljon kavereita ja nautittu ihanasta säästä. Auringon vaikutusta mielialaan ei voi tarpeeksi ylistää, musta tuntuu etten ole viikkokausiin ollut näin pirteä, vaikka aamu on alkanut tällä(kin) viikolla pari kertaa jopa ennen kuutta. Aurinko tuo vain niin mahtavan fiiliksen ja energisen tunteen, kaikki on mahdollista kun talven kaamos on viimein selätetty.

Melkein joka päivä ollaan keretty leikkipuistoon kahteenkin otteeseen  ja tytöt ovat nauttineet kun on ollut leikkiseuraa. Tänään ei puistoon ehditty, kun suunnattiin heti aikaisin aamusta Polhemille Glitterin hiusaamuun (josta myöhemmin lisää kuvia ja tarinaa), mutta samalla kun käytiin viemässä mun hääpuku myyntiin käytettyjen morsiuspukujen liike Lovebirdsiin Töölöön, tehtiin ihana aurinkoinen kävelylenkki ystäväni Kaislan ja tyttöjen kanssa Helsingin kauniilla kaduilla.

On ollut ihanaa rentoilla, lähteä mukavissa vaatteissa ulkoilemaan ja vain nauttia. Tämän viikon jälkeiset seuraavat kaksi viikkoa tulevat olemaan ihan superkiireiset, ja nyt jos koskaan on aika ladata akkuja, että jaksaa mennä aamusta iltaan ja jopa yöhön asti sitten. En voi kuin huokaista helpotuksesta, että mun äiti tulee ensi viikolla tänne meidän seuraksi niin saan kaikki kiireet hoidettua. Enpä olisi uskonut villeimmissä kuvitelmissanikaan vaikkapa vuosi sitten, että joskus tulen olemaan blogin tiimoilta näin menossa!

Luulen että ihanan viikon jälkeen suurin energiaboosti tulee kuitenkin huomenna alkavasta viikonlopusta. Meillä on kaksi kokonaista yhteistä vapaapäivää perheen kesken, vailla mitään suunnitelmia, ja odotan niitä erittäin innokkaasti. Ollaan oltu viimeksi yhdessä kokonainen viikonloppu vapaalla kuukausi sitten, joten kiva että saadaan olla ihan rauhassa, syödä aamupalaa yhdessä pitkän kaavan mukaan ja lähteä ulos nauttimaan auringosta koko perhe.

Meidän tytöillä on muuten päässä aivan hurmaavat Viljamin puodista saadut pipot! Saimme viime viikolla neljä erilaista pipoa tytöille ja tykkään kyllä kaikista kovasti, mutta tytöt ovat valinneet suosikeikseen keltaisen ja oranssin. Pipot ovat ihanan pirteitä ja erilaisia, ja tykkään noista kuoseista tosi paljon. Miksi pipon pitäisi olla tylsä tai yksivärinen kun se voi olla noin ihana!

Huomenna luvassa lisää juttua tästä päivästä, sekä yksi kiva arvonta! Viikonloppuna luvassa myös paljon muuta mukavaa, kun mulla on aikaa istua alas ja kirjoittaa, sekä Otto kotona kuvaamassa. Ihanaa alkavaa viikonloppua kaikille!♥

PS: Indiedays Blog Awards 2014 -ehdokkaat on nyt julkistettu, ja te ihanat olitte ehdottaneet mut ehdolle Viihdyttävin blogi -kategoriaan.  Kiitoksia hurjasti ehdokkuudesta, mä oon niin iloinen tästä! Jos haluatte vielä käydä äänestämässä mua, pääsette äänestämään TÄSTÄ! Se on nopeaa, helppoa ja mahdollisesti myös palkitsevaa, sillä kaikkien äänestäjien kesken arvotaan Asuksen Fonepad 7 ja lippupaketteja blog awardseihin! Mä toivon että tiedätte, miten hurjasti jokainen ääni mulle ja varmasti muillekin ehdokkaille merkitsee. Se mikä itselle vie vain minuutin, on toiselle suuri mahdollisuus ja kunnia! Siksi kävin itsekin äänestämässä Mami Go Go -Minttua upeasta A beautiful body -haasteesta, The Good Morningin Kaisaa, jonka blogi on mielestäni ihana, raikas tuulahdus blogimaailmassa, sekä tietysti sädehtivää Karoa.♥

Kirjoitin bloggaamisesta viimeksi syyskuussa, ja silloin postaus oli suosittu ja keräsi teiltä paljon kiitosta. Oton kirjoittama postaus siitä, millaista on olla bloggarin aviomies suorastaan räjäytti pankin etenkin kommenttien suhteen, mutta yhä vain tämä aihe jaksaa kiinnostaa, herättää kysymyksiä ja keskustelua, niin hyvässä kuin pahassakin. Otto keskittyi enemmän postauksessaan siihen työn määrään, jonka blogin eteen teen,  mutta mä ajattelin valottaa vähän enemmän nyt omasta näkökulmastani sitä bloggaamisen suurinta tabua, blogimainontaa.

Blogimainonta on nykyään arkipäivää, yhtä yleistä kuin lehtimainonta. Siinä missä lehtimainonnan saama negatiivinen huomio jää yleensä ajoittaisiin ”lehdessänne oli liikaa mainoksia” -nurinoihin, blogimainonta on tabu, suuri ärsytyksen aihe, josta bloggaajia haukutaan, moititaan ja kadehditaankin. Blogimainonnan tarkoitus on sama, kuin lehtimainonnankin – välittää lukijoille informaatiota, kokemuksia ja kuvia uusista tuotteista. Toteutustapa, ja sitä kautta lukijoiden suhtautuminen mainontaan on kuitenkin täysin erilaista.

Siinä missä lehden kosmetiikkatestauksissa kasvottomat henkilöt testaavat tuotteita (arvatenkin ilmaiseksi) ja kirjoittavat kokemuksistaan, blogimainonnassa testaajalla on kasvot, nimi ja tunteet. Yhtäkkiä tuotteen saaminen ilmaiseksi onkin väärin, ja bloggaaja ei varmasti kerro kokemuksistaan rehellisesti, koska sai tuotteen ilmaiseksi. Koska kasvotonta henkilöä, yhtäkuin lehteä, on ihmisten hankala kadehtia, ei sellaista ilmiötä olekaan kuin Trendi -lehden ”Nainen 35v” -testaajan kadehtiminen. Bloggaajien kadehtiminen tuntuu sensijaan olevan yleisempää kuin Conversejen käyttö.

Vaikka mulla alkaa olla kokemusta blogimainonnasta jo aika paljon, olen silti moniin konkareihin verrattuna täysin lapsenkengissä vielä. Silti en ikinä kritisioisi ketään bloggaajaa, joka rehellisesti ja avoimesti kertoo yhteistöistään blogissaan, niinkuin kuuluu. Usein bloggaajia haukutaan siitä että esimerkiksi asukuvan alla lukee jonkin tuotteen olevan ”saatu”. Sen kertominen että tuote on saatu, koetaan nolona ja itseriittoisena leuhkimisena ”katsokaa mitä kaikkea saan ilmaiseksi”. Fakta on kuitenkin se, että meidän täytyy bloggaajille asetettujen sääntöjen mukaan kertoa jos jokin tuote on saatu, muuten syyllistymme piilomainontaan.

Sellaista postausta, joissa saatuja tuotteita näkyy asussa tai vaikka naulakossa hengailemassa, en koe varsinaisiksi mainospostauksiksi, sillä saadut vaatteet ovat mulle aivan tavallisia, itse valittuja käyttövaatteita joita käytän niinkuin kaikkia muitakin vaatteita. Mun blogin kuulumispostauksiin asukuvat ovat aina kuuluneet, ja tulevat kuulumaan jatkossakin. Minun mielestäni se, että joissakin kuvissa näkyy saatuja tuotteita kuulumisten kerronnan lomassa, ei muuta postausta mainokseksi, mutta joidenkin viimeaikaisten kommenttien perusteella osa lukijoista on sitä mieltä.

Mun täytyy kertoa aina kun tuote on saatu, mutta se miten tuote on saatu, ei tule yleensä esille. Osan vaatteista saan esimerkiksi jatkuvalta yhteistyökumppaniltani Sheinsidelta. Valitsen itse muutaman vaatteen heidän nettisivuiltaan, jotka he sitten lähettävät minulle sitä vastaan että kuvaan ne päälläni ja esittelen kuvat blogissani. Mitään kirjoitus- tao kehumispakkoa tms. mulla ei vaatteista ole, ja olenkin aina rehellisesti kertonut kun tuotteet ovat olleet liian isoja/ei sellaisia kuin piti tai muuta vastaavaa.

Osa vaatteista tai asusteista on peräisin bloggaajille järjestetyistä ystävämyynneistä tai vanhan sesongin pois jaoista, osa pr-tilaisuuksissa jaettavista goodiebageista. Niistäkin mun täytyy mainita, vaikka en ole edes keskustellut kenenkään kanssa yhteistyöstä tai kukaan ei ole tietoinen että saatan esitellä vaatteita blogissani. Mainita pitää, koska olen kuitenkin saanut ne ilmaiseksi. En halua ottaa riskejä blogimainonnan suhteen, tai olla epärehellinen. Siksi kerron aina läpinäkyvästi, kuin kerrottavaa on, senkin uhalla että leimaudun ilmaisen tavaran perässä juoksevaksi harakaksi, jota oikea bloggaaminen ei enää kiinnosta.

Teen yhteistyötä vain sellaisten tahojen kanssa, jotka noudattavat blogimainonnan ohjeistusta ja arvostavat sekä bloggaajaa, että lukijaa. Tärkeintä yhteistöissä on kuitenkin edellämainittujen seikkojen lisäksi se, että tuote miellyttää minua ja voin seistä sen takana. En esittele blogissani sellaisia tuotteita, joita en itse voisi kuvitella ostavani. Se on totta, että osaa tuotteista en välttämättä tulisi ostaneeksi ilman että niitä saatettaisiin mun tietoisuuteen mun blogini kautta. Tämä ihan puhtaasti siitä syystä, että en itse ehdi seuraamaan kovinkaan paljoa esimerkiksi lehtiä tai tuotearvosteluja, ja näinollen pitäytyisin varmasti vanhoissa, tutuissa ja turvallisissa tuotteissa, enkä uskaltaisi kokeilla uutta. Siksi olenkin iloinen siitä, että mulla blogin kautta on mahdollisuus tutustua ensimmäisten joukossa moniin huippukivoihin tuotteisiin!

Yhteistyöjuttujen toteutustapoja on monia myös blogimainonnassa. On sisältöyhteistöitä, ne ovat niitä postauksia joissa saan jonkin tuotteen ja kerron siitä teille. On postauksia, joita multa ei pyydetä, mutta jotka itse haluan tehdä mulle annetusta tai lähetetystä tuotteesta, koska koen sen niin hyväksi, että haluan kertoa siitä myös muille. Lisäksi on vielä arvontoja, lukijoiden suosikkeja. Arvontapostaukset ovat ainoita, joiden kaupallisuudesta kukaan ei yleensä keksi mitään negatiivista. Usein myös kommenteissa sama ip-osoite käy arvontapostaukseen kommentoimassa nimellä ja sähköpostiosoitteella, kuinka blogini on ihana, ja sisältöyhteistyössä valittaa nimettömänä pelkäksi mainostukseksi muuttuneesta blogistani.

Mä itse tiedän, ja suurin osa lukijoistakin tietää että mun blogi on paljon muutakin kuin yhteistöitä ja ilmaislahjoja. Viime aikoina koen etenkin löytäneeni sisäisen kirjoittajani uudelleen, ja olen kirjoittanut useampia pidempiä, pohdiskelevampia postauksia pinnallisempien hömppäpostausten rinnalle, ja niin aion tehdä myös jatkossa. Bloggaaminen on aika armotonta, sillä lukijoihin täytyy tehdä vaikutus nopeasti. Aika on kultaakin kalliimpaa, ja lukijat tuomitsevat hyvin pian jopa lempparibloggaajiaan, jos lyhyen ajan sisällä tulee liian monta postausta jotka ovat mainosta, tai eivät kolahda itselle. Se on täysin ymmärrettävää, itsekin kiireisenä äitinä tiedän, että aikaa ei juuri ole hukattavaksi. Huonon lehtiartikkelin tai tylsän tosi tv -ohjelman kanssa vietetty viisiminuuttinen ärsyttää, kun sen olisi voinut käyttää niin paljon fiksumminkin.

Pyrin kuitenkin aina toteuttamaan itseni näköisesti kaiken, mitä kirjoitan, ja perimmäisenä ajatuksena mulla on viihdyttää, välittää tietoa ja tuoda hyvää mieltä, oli kyseessä sitten yhteistyöpostaus tai Tiaran kuulumiset. Aina kaikki ei kolahda, eikä tarvitsekaan. Itseä kiinnostamattomat jutut voi huoletta skipata, sen sijaan että käy narisemassa kommenttiboksissa mainonnan turhuudesta. Tuotelanseeraukset, yhteistyöt ja blogijuhlatkin menevät sykleissä, toisinaan niitä sattuu useampia samalle viikolle, toisinaan on hiljaisempaa. Se että joskus tulee useampia yhteistöitä lyhyen ajan sisällä ei tarkoita sitä että blogi olisi muuttunut kaupallisuuden ruumiillistumaksi.

Mielestäni se on hienoa, että Suomessa on asetettu selkeät säännöt myös blogimainontaan. On reilua lukijoille, että mainonta on merkitty selkeästi. Esimerkiksi Ruotsissa, missä bloggaaminen on jo pitkään ollut miljoona kertaa suurempi bisnes kuin Suomessa, ei mainonnasta tunnu olevan juuri mitään sääntöjä. Useinkaan ei ruotsalaisia blogeja lukiessa tiedä mitkä vaatteet ovat ilmaisia, mitkä linkit mainoslinkkejä tai mikä kehu aitoa, mikä maksettua. Ruotsalaisia lukijoita tämä ei kuitenkaan tunnu häiritsevän, ehkä se on se ruotsalaisten iloinen ja toiset huomioonottava asenne, mikä siihen vaikuttaa. Suomessa ihmiset tuntuvat niin herkästi ajattelevan, että se mitä joku muu saa on itseltä pois.

Mutta maassa maan tavalla, koska suomalaisille lukijoille mainonnan selkeys ja pelisäännöt ovat tärkeitä, on hyvä että ne on olemassa. Toivottavasti tämä postaus selvensi minun ajatuksiani ja toimintatapojani blogimainonnan suhteen! Jos heräsi jotain kysymyksiä, niin kysykää pois vain, aihe on mielenkiintoinen ja juttelen siitä mielelläni.

Blogini FB-sivuilla on taas pari päivää käynnissä blogikirppis, kun tyhjentelin kaappeja. Kauppa käy jo kovana, mutta lisäsin juuri uusia vaatteita ja nyt tarjolla on sekä lasten juttuja, että mun omia juttuja, vaatteita ja kenkiä. Lisään mahdollisesti vielä lisää tavaraa tänään myyntiin jos ehdin lajittelemaan ja kuvaamaan!

Tässä pientä sneak peekiä myynnissä olevista jutuista! Käykää kurkkimassa jos löytyisi jotain kivaa itselle tai muksuille! Mukavaa tiistaipäivää!♥

Sain viime viikolla pari uutta vaatetta Sheinsidelta, joita kuvailtiin kauppareissun yhteydessä. Tuntuu ehkä hieman että viimeaikoina joka kerta olen tehnyt ainakin yhden hutivalinnan, joka ei päällä ole näyttänyt ollenkaan niin nätiltä kuin kuvissa.  Tällä kertaa valitsin valkoisen bleiserin, ja valkoisen, pitsiyksityiskohdin koristellun puseron. Bleiseristä tykkään hurjasti, mutta pusero on ehkä vähän liian tätimäinen mulle. Toisaalta se antaa ehkä vähän kontrastia vaikkapa minihameelle, mutta en ole varma onko paidan malli mulle se paras mahdollinen.

Asukuvia otettaessa tuli perinteisesti räpsittyä myös niitä vähän vähemmän onnistuneita kuvia, ja tavallisesta tarkasta seulastani poiketen päätin esitellä myös muutaman sellaisen loppukevennyksenä, haha! Kuvia katsellessa ei voi muuta kuin ihmetellä, mitä päässä on juuri kuvanottohetkellä oikein liikkunut, ei ainakaan edustavuus tai tyylikkyys, siitä olen varma.

Bleiseri Sheinside* /  Paita Sheinside* / Housut Dr.Denim / Kengät Dinsko / Korut Lumoava* / * = saatu blogiyhteistyön kautta

Sininen ja valkoinen toimvat mun mielestä tosi kivasti yhteen, vaikka niistä vähän suomihenkinen viba tuleekin yhdistettynä. Ne raikastavat kivasti mustia housuja ja kenkiä, musta bleiseri taas olisi ollut ihan liian tunkkainen. Näyttää muuten jotenkin tosi orvolta, kun ei ole kelloa kädessä. En tajua miten kiireessä unohdin sen vaikka nykyään pidän sitä melkein aina! Mutta ehkä se ei kaada maailmaa että kello joskus unohtuu.

Paita Sheinside* / Tekonahkaleggingsit ZARA / Kengät H&M / Kello Guess* / * = saatu blogiyhteistyön kautta

Koitin yhdistää paidan nahkahousuihin jotta siitä saisi vähän rokimman, mutta ei se kyllä niin paljoa auttanut. Paita on kaunis ja kiva, mutta malliltaan väärä mulle. Se peittää kaikki ne mun vähäisetkin muodot, ja saa mut näyttämään perunasäkiltä pitsillä koristeltuna. No-no! Millaisellekohan vartalolle tämä paita sopisi?

Know your angles pätee myös asukuviin, sillä niitä otettaessa yleensä nopeus on valttia. Asukuvia räpsitään aina silloin kun ollaan matkalla jonnekin ja mukana on usein ainakin joku jota ei kiinnosta pysähtyä keskelle tietää räpsyttelemään, kuten vauva, mies tai mummo. Vaihtoehtoisesti itsellä  saattaa olla kauhea kiire jonnekin, eikä sekään innosta järjestämään tuntien editorialeja kuvien tähden. On siis tärkeää tietää missä asennoissa saa asun, kropan ja naaman näyttämään omasta mielestään parhaalta, ettei kuvaamiseen kulu kovin kauaa aikaa.Loppupeleissähän se on tärkeintä, että itse tykkää kuvista ja tuntee olonsa itsevarmaksi niiden suhteen, ei se mitä muut ovat mieltä.

Blogin alkuaikoina Otto saattoi ottaa pari sataa (kyllä!) kuvaa per asu että olin tyytyävinen ja löysin edes kolme etäisesti siedettävää kuvaa, ja siitä huolimatta kuvanlaatu oli silloin vielä ihan uskomattoman huonoa, kun kokemusta ei ollut kummallakaan. Nykyään yleensä 20 otosta riittää siihen että saan useamman onnistuneen kuvan joista valita parhaat. Aina silti joukkoon mahtuu myös noita yllä nähtäviä helmiä, ja hyvä niin. Saapahan hihitellä itselleen!

Kumpi asu kolahti enemmän? Mikä on paidan tuomio, kirppikselle vai annetaanko sille uusi mahdollisuus? Lemppari epäonnistunut asukuvani?