Päivänä jona menin naimisiin

08.02.2015

Tänään on vuosi siitä kun me sanottiin toisillemme tahdon, Helsingin Vanhassa kirkossa melkein sadan rakkaan sukulaisen ja ystävän edessä.  Mä en koskaan kirjoittanut ylös mun fiiliksiä koko päivästä, sillä tavalla aamusta iltaan asti. Tottakai kirjoitin kuinka ihanaa oli mennä naimisiin ja miten hyvin koko päivä sujui, ja näytin toki videonkin, jonka löydätte myös tämän postauksen lopusta. Mutta en koskaan kirjoittanut tarkkaan ja yksityiskohtaisesti päivän kulkua, ja sen ajattelin tehdä nyt. Meidän häiden ”synnytyskertomuksen”, sillä musta ne ehdottomasti ansaitsevat omansa, se päivä kun oli synnytysten lisäksi mun elämäni hienoin.

Aamulla herättiin aika aikaisin, kahdeksan aikoihin muistaakseni, ja alettiin pikkuhiljaa valmistautumaan siihen että huhhuh, tänään mennään naimisiin! Kotona oli aivan jäätävä kaaos, vaatteita, kenkiä, koristeita ja kaikkea mahdollista ihan joka puolella. Mun kaasot Emmis ja Netta olivat olleet meillä jo pari yötä auttamassa, ja äiti myös, joten voitte kuvitella tavaran määrän kun neljä naista valmistautuu häihin. Lapset pyörivät ihmeissään ympäriinsä kun päällä oli hullu tohina. Yhdeksän maissa meille alkoi saapumaan porukkaa tyyppi toisensa jälkeen, Oton kolme bestmania, mun kolmas kaaso Kaisla, kaksi valokuvaajaa, kolme videokuvaajaa, meikkaaja-kampaaja sekä lastenhoitaja, joka otettiin MLL:ltä hääpäiväksi hoitamaan lapsia mun äidin apuna.

6b_haavalokuvaaja_dokumentaarinen_haakuvaus_taydenkuun_kuva 8b_haavalokuvaaja_dokumentaarinen_haakuvaus_taydenkuun_kuva 40b_haavalokuvaaja_dokumentaarinen_haakuvaus_taydenkuun_kuva

Kuvat © Täydenkuun kuva

Mä muistan kuinka otin ihan rennosti vielä aamulla, join redbullia erittäin lyhyiden yöunien jälkeen ja istuin hemmoteltavana, kun mun naamaa ja tukkaa kammattiin kuntoon. Mä olen tälläinen touhuaja, ja mulle oli välillä hankalaa istua vain paikallaan laitettavana, kun ympärillä tapahtui niin kauheasti ja tuntui että munkin olisi pitänyt tehdä kaikkea. Mutta morsiamen piti vain  osata istua paikallaan ja kertoa onko karvat ojennuksessa ja huulimeikki hyvä. Rentouduin enemmän, kun lähdettiin puolen päivän maissa kohti meidän hotellia, Best Western hotelli Katajanokkaa kaasojen, meikkaajan sekä parin kuvaajan kanssa. Pojat jäivät valmistautumaan tänne, ja äiti ja lapset ja lastenhoitaja tulivat perässä hotellille.

Hotellilta mä muistan kaksi juttua elävästi. Sen hetken, kun mä sain mun hääpuvun ja kaikki asusteet ensimmäistä kertaa yhtäaikaa päälle kampauksen ja meikin kera, ja näin itseni peilistä ekan kerran! Ja muistan kuinka innoissaan me kaikki oltiin ja syötiin jotain roiskeläppäpizzaa siellä eikä kukaan edes halunnut syödä mutta oli pakko syödä ettei pökerrytä kirkossa, hahaa! Toinen hetki jonka mä muistan elävästi, on ehkä mulle meidän hääpäivän ihanin hetki, vaikka ei oltu silloin vielä edes naimisissa.

60b_haavalokuvaaja_dokumentaarinen_haakuvaus_taydenkuun_kuva 73b_haavalokuvaaja_dokumentaarinen_haakuvaus_taydenkuun_kuva 80b_haavalokuvaaja_dokumentaarinen_haakuvaus_taydenkuun_kuva 87b_haavalokuvaaja_dokumentaarinen_haakuvaus_taydenkuun_kuva

Kuvat © Täydenkuun kuva

Se hetki, kun mä astuin hotellihuoneen ovesta ulos ja Otto näki mut ensimmäistä kertaa. Mä muistan sen katseen, mä muistan kun Otto sanoi mulle ”Moi” ja me pussattiin, mua naurattaa jälkeenpäin koska videolta katsoessa se kaikki näyttää niin hassulta. Mutta sillä hetkellä mä tiesin että päivästä tulee täydellinen, ja että mun elämässä ei voi olla oikeampaa eikä parempaa valintaa kuin mennä juuri Oton kanssa naimisiin. Koska me mentiin naimisiin helmikuussa, oli pakko ottaa kuvat ennen meidän vihkimistä, koska muuten päivänvalo ei olisi riittänyt. Mutta ei se haitannut, se hetki kun Otto näki mut ensimmäistä kertaa hääpuvussa, ja mä Oton smokissa, oli täydellinen juuri tuollaisenaan. Omassa rauhassa, rennosti. Me saatiin vielä tsempata toisiamme ennen vihkimistä, heittää läppää ja vakuuttaa että kaikki menee kuitenkin hyvin.

Valokuvaus sujui rennosti, vaikka vähän harmittikin se ettei päästy ulos kuvaamaan. Ulkona oli vaan niin hullun märkää ja likaista ja loskaista, perus helmikuu niinkuin nytkin, että mun  puku olisi mennyt pilalle aivan täysin jo ennen vihkimistä, suunnitelluista puvunsuojeluviritelmistä huoliamtta. Mutta eipä tarvinnut ainakaan värjötellä kylmässä, me saatiin olla lämpimässä sisällä ja pystyttiin rentoutumaan kuvissa ihan eri tavalla kuin ulkona nollakelissä. Kuvausten loputtua Otto vielä vakuutti mulle että kaikki menee varmasti nappiin, ja pian me ollaan naimisissa, ja päästään viettämään ihana ilta kaikkien läheisten kanssa.

448_haavalokuvaaja_dokumentaarinen_haakuvaus_taydenkuun_kuva 469_haavalokuvaaja_dokumentaarinen_haakuvaus_taydenkuun_kuva

Kuvat © Täydenkuun kuva

Kuvauksen jälkeen meille tuli jo kiire kohti kirkkoa. Ajettiin kohti kirkkoa Katajanokalta monella autolla ja silloin mua alkoi jännittää, vaikka siihen asti olin ollut ihan rauhallinen. Mä muistan vieläkin mitkä biisit soi radiossa ajomatkalla, ja mä muistan kun mä sanoin vaan että ”jännittääääääää”. Matka oli onneksi lyhyt, ja pian me jo oltiinkin kirkon eteisessä siellä pienessä huoneessa, jossa morsian ja kaasot odottavat ennenkuin lähtevät astelemaan kohti alttaria. Mä olin pienen paniikin partaalla, ”mitä jos mä kompastun kun kävelen, apua!” ja miljoona muuta kysymystä risteili mun mielessä, kun me odotettiin h-hetkeä. Oman osansa jännitykseen toi se, että mun äiti ja tytöt olivat vielä taksissa matkalla lastenhoitajan kanssa, kun kello näytti 15.56 ja vihkimisen oli määrä alkaa neljältä.

Minuuttia ennen neljää mä kuulin Tiaran äänen ”me olimme taksissa, katso äiti Zelda nukkuu!”, ja meidän pieni väsynyt vauva oli tosiaankin nukahtanut matkalla, eikä herännyt koko vihkimisen aikana. Se oli hyvä, koska ainakaan ei tarvinnut jännittää että mitä jos Zelda hermostuu kesken vihkimisen, ei hän siitä kuitenkaan mitään muistaisi enää nyt. Ennen vihkimistä me käytiin vielä keskustelua kirkon suntion kanssa, sillä hän ilmoitti meille ettei kukkaistyttö Tiara saa ripotella kankaisia kukan terälehtiä käytävälle, ei vaikka meidän vihkiminen oli päivän viimeinen, ja vaikka luvattiin kerätä ne heti pois. Tiaralle tuli niin paha mieli siitä, että mun sydän meinasi haljeta irti rinnasta. Lopulta suntio sanoi että no he voivat tehdä poikkeuksen tällä kertaa, mutta Tiara oli niin suruissaan ja kuitenkin jännittynyt, että ei enää halunnut tehdä yhtään mitään. Mä lohdutin neitiä nopeasti, ja kaasot kävivät viemässä hänet mun äidin ja Zeldan luokse.

Sitten oli aika tarttua mun papan käsipuoleen, ja lähteä astelemaan kohti alttaria. Onneksi mulla oli mun pappa siinä, mä olisin varmasti jännittänyt tuhat kertaa enemmän ja kaatunut ja pyörtynyt ja vaikka mitä muuta jos ei olisi ollut. Papan kanssa me naureskeltiin vaan, ja käveltiin ihan rennon rauhallisesti Oton luokse kaasojen perässä. Pappa luovutti mut Otolle, he kättelivät siinä ja muistan että pappa sanoi Otolle jotain, mutta en muista enää mitä! Se hetki kuitenkin tavallaan konkretisoi kaiken, ja oli niin ihana! Sitten me mentiin alttarille, ja samalla kun moikattiin pappia, kuultiin kun Tiara selitti tohkeissaan ”Katso mummu tuossa taulussa on vauva!”.

102b_haavalokuvaaja_dokumentaarinen_haakuvaus_taydenkuun_kuva 108b_haavalokuvaaja_dokumentaarinen_haakuvaus_taydenkuun_kuva 115b_haavalokuvaaja_dokumentaarinen_haakuvaus_taydenkuun_kuva 126b_haavalokuvaaja_dokumentaarinen_haakuvaus_taydenkuun_kuva

Kuvat © Täydenkuun kuva

Vihkiminen oli ohi hujauksessa, ja päivän jännittävimmästä 20-minuuttisesta mä muistan hyvin vain Tiaran tekemät hienot huomiot aina välillä, joille koko porukka hihitteli pappia myöten, kaasoni lukeman korinttilaiskirjeen, sekä sen hetken kun me pujotettiin sormuksia sormiimme. Me sählättiin sormusten kanssa, ne kun jännityksessä näyttivät yllättävän samanlaisilta ja meillä kesti vaikka kuinka kauan saada ne pujotettua oikeisiin sormiin. Onneksi me onnistuttiin lopulta! Muistan myös kuinka kauniisti pappi puhui meistä, hän oli sama pappi joka on ollut molempien tyttöjen kastetilaisuudessa, ja muistaa meidät pidemmältä aikaa. Hän on nähnyt kuinka meistä kahdesta nuoresta hömelöstä kasvoi aviopari ja kahden lapsen onnelliset vanhemmat, ja kuinka meidän rakkaus on kasvanut meidän mukana joka päivä.

Vihkimisen jälkeen me mentiin Oton kanssa kahdestaan takahuoneeseen odottamaan että vieraat kerääntyivät ulos saippuakuplineen. Siellä takahuoneessa meillä vierähtivät päivän ensimmäiset kyyneleet, kahdestaan. Mä en itkenyt alttarilla tippaakaan, eikä Ottokaan, mutta se hetki vihkimisen jälkeen oli taianomainen ja niin täynnä rakkautta, että mua itkettää vieläkin. Me oltiin naimisissa, vihdoinkin!

135b_haavalokuvaaja_dokumentaarinen_haakuvaus_taydenkuun_kuva 147b_haavalokuvaaja_dokumentaarinen_haakuvaus_taydenkuun_kuva 152b_haavalokuvaaja_dokumentaarinen_haakuvaus_taydenkuun_kuva

Kuvat © Täydenkuun kuva

Me käveltiin saippuakuplien läpi autolle, ja alkoi matka kohti hääjuhlapaikkaa. Me näytettiin varmaan aivan idiooteilta, kun molempien hymy ulottui korvien sijasta varmaan takaraivoon asti, niinkuin oikeastaan koko päivän ajan. Perillä juhlapaikalla me saatiin skumppalasit käteen, ja alettiin ottaa vieraita ja vieraiden onnitteluita vastaan. Me oltiin aivan sekaisin onnesta, eikä varmaan olisi saatu mitään järkevää aikaiseksi ilman meidän maailman parhaita kaasoja ja bestmaneita, eritoten on kiittäminen meidän mahtavaa seremoniamestaria Simoa.

Alkuilta eteni nopeasti ruokailulla. Kaikki ruoka oli todella hyvää, ja maistui vieraillekin. Vaikka olin syönyt koko päivän huonosti, ja vaikka ruoka oli parempaa kuin ikinä osasin kuvitella, mun oli vaikea syödä koska kaikki tunteet olivat niin pinnassa ja en tiennyt miten päin olisin ollut. Sain kuitenkin syötyä lautasen tyhjäksi, ja sen jälkeen oli ensimmäisten puheiden vuoro.

205_haavalokuvaaja_dokumentaarinen_haakuvaus_taydenkuun_kuva 182b_haavalokuvaaja_dokumentaarinen_haakuvaus_taydenkuun_kuva 184b_haavalokuvaaja_dokumentaarinen_haakuvaus_taydenkuun_kuva

Kuvat © Täydenkuun kuva

Mun äiti, ja Oton täti pitivät molemmat sellaiset puheet, että viimeistään siinä vaiheessa kaikilla aukesivat hanat, ja raavaammatkin miehet saivat pyyhkiä kyyneliä silmäkulmasta. Puheet ovat jääneet mulle illasta parhaiten mieleen. Se miten mielettömän paljon kaikki meidän ihanat läheiset olivat panostaneet puheisiinsa meidän vuoksi, ja miten kauniisti he puhuivat oli ihan uskomatonta. En osannut odottaa mitään sellaista, vaikka mä tiedän kuinka ihania sukulaisia ja ystäviä meillä on, en silti tiennyt että kukaan voisi pitää noin ihania puheita! Hääohjelmaa suunniteltaessa moni vielä sanoi että ei kannata laittaa liian montaa puhetta peräkkäin etteivät ihmiset tylsisty, mutta mä kyllä väitän että meidän häissä ne puheet olivat mukaansatempaavia ja saivat kaikilla tunteet pintaan. Ehkä se oli silti hyvä että ne oli jaettu osiin, eivätkä kaikki puhuneet peräkkäin.

239b_haavalokuvaaja_dokumentaarinen_haakuvaus_taydenkuun_kuva 240_haavalokuvaaja_dokumentaarinen_haakuvaus_taydenkuun_kuva 246_haavalokuvaaja_dokumentaarinen_haakuvaus_taydenkuun_kuva 251_haavalokuvaaja_dokumentaarinen_haakuvaus_taydenkuun_kuva

Kuvat © Täydenkuun kuva

Puheiden välissä me leikattiin ja maisteltiin kakkua joka oli aivan taivaallisen hyvää. Me maksettiin kakusta pienen omaisuuden verran, mutta me haluttiin upea kakku, ja se me kyllä saatiin, vieraatkin kehuivat. Kakun jälkeen me kuultiin bestmanien ja kaasojen puheet, ja ne nostivat taas kyyneleet silmäkulmaan. Kaikki ne kauniit sanat, nauru bestmanin ylpeydelle siitä kuinka tyttöjen miesbarbi on nimetty hänen mukaansa, kaikki se ihana, mitä meidän ystävät halusivat meidän tietävän. Se tuntuu vielä tänäänkin ihan huikealta, ei sitä voi sanoin kuvailla, miten onnekkaita me ollaan kun saadaan olla noin ihanien ihmisten ympäröimiä.

Puheiden ja ruokien jälkeen oli luvassa vapaampaa ohjelmaa. Kierrettiin pöydästä pöytään juttelemassa kaikkien kanssa, heitettiin sukkanauhaa ja tietenkin hääkimppu. Sukkanauhan heitto oli mahtava operaatio, Otto pyllähti ensin pyllylleen kun irroitti sukkanauhaa, mutta sai sen sitten kuitenkin heitettyä, hahhaahaa! Dj oli saapunut jo paikalle, ja sitten oli luvassa meidän häätanssi. Meidän häätanssi ei ollut perinteinen häävalssi, vaan me valitsimme sellaisen biisin jolla on merkitystä meille molemmille, ja jonka myös koko meidän kaveripiiri tietää. A Day To Rememberin If it means a lot to you oli meidän biisi, ja häätanssi sujui ihan täydellisesti.

175b_haavalokuvaaja_dokumentaarinen_haakuvaus_taydenkuun_kuva 277_haavalokuvaaja_dokumentaarinen_haakuvaus_taydenkuun_kuva 282_haavalokuvaaja_dokumentaarinen_haakuvaus_taydenkuun_kuva

Kuvat © Täydenkuun kuva

Se oli päivän ensimmäinen hetki sen pienen takahuoneessa pillittelyn jälkeen, kun me saatiin hetken aikaa keskittyä vaan ihan täysin toisiimme. Yhteenkuuluvuuden tunne ja rakkauden määrä jota tunsin sillä hetkellä, oli ihan mieletöntä. Sillä hetkellä maailmassa oli vain me kaksi, kuulostaa ehkä kliseiseltä mutta siltä se tuntui. Joka kerta kun mä kuulen kyseisen biisin, mulla menee kylmät väreet ja se tunne nousee heti pintaan.

260_haavalokuvaaja_dokumentaarinen_haakuvaus_taydenkuun_kuva 262_haavalokuvaaja_dokumentaarinen_haakuvaus_taydenkuun_kuva 265_haavalokuvaaja_dokumentaarinen_haakuvaus_taydenkuun_kuva

Kuvat © Täydenkuun kuva

Me ja vieraat oltiin juhlapaikalla häätanssin jälkeen puoli kahteen asti. Syötiin iltapalaksi hodaribuffetin antimia, juotiin taivaallisia vadelma- ja passionmojitoja ja nautittiin karkkibuffetista. Seurusteltiin, tanssittiin hulluna ja nautittiin. Meillä oli niin hauskaa, ihan täydellinen ilta. Melkein kaikki kävivät photo boothissa kuvattavana, ja ottivat ahkerasti kuvia pöytiin jaetuilla kertakäyttökameroilla. Tunnelma oli rento ja vapautunut, meidän häissä ei pönötetty, se ei kuulu meidän tyyliin.

354_haavalokuvaaja_dokumentaarinen_haakuvaus_taydenkuun_kuva 367_haavalokuvaaja_dokumentaarinen_haakuvaus_taydenkuun_kuva

Kuvat © Täydenkuun kuva

Puoli kahdelta, oli meidän aika lähteä kohti hääsviittiä, takaisin Katajanokalle. Me tarvittiin iltapalan lisäksi vielä yöpalaa, ja tilattiin huonepalvelusta jotain herkkuja huoneeseen. Päästiin lopulta nukkumaan vasta lähempänä aamua, koska haluttiin nauttia vielä kahdestaankin hääpäivän viimeisistä tunneista. Yö nukuttiin hyvin, aamulla nautittiin shamppanja-aamiainen ja sen jälkeen käytiin vielä meidän sviitin omassa saunassa. Myöhäinen huoneenluovutus klo 16 oli ihan loistava juttu. Saatiin rentoutua rauhassa kahdestaan vielä pitkän päivän ja yön jälkeen, ennenkuin lähdettiin kotiin, avioparina. Miehenä ja vaimona.

Tuo vuodentakainen päivä säilyy ikuisesti mun muistoissa yhtenä mun elämän onnellisimmista, rakkaudentäyteisimmistä ja parhaista päivistä. Se oli meidän näköinen päivä, kaikki meni paremmin kuin osasin ikinä odottaa. Muistojen lisäksi meillä on kuvat ja videot, joilta me voidaan koska tahansa fiilistellä niitä hetkiä, ja parhaat ystävät joiden kanssa heittää läppää hassuista sattumuksista päivän ajalta vielä vuosienkin jälkeen. Kiitos kaikille jotka olitte meidän upeassa päivässä mukana vuosi sitten, te teitte päivästä täydellisen <3

Nyt on mun aika heittäytyä tuonne mun aviomiehen kainaloon, viettämään ihan tavallista, onnellista sunnuntaita. Hääpäivää juhlitaan ensiviikon lauantaina, sitä odotellessa. Haluan kiittää myös Ottoa, tästä ihanasta ensimmäisestä vuodesta naimisissa, ja kaikista meidän yhteisistä vuosista. Siitä miten Otto huomioi mua kaikessa, osoittaa rakkauttaan joka päivä ja on maailman paras isä meidän tytöille. Mä olen sanoinkuvaamattoman onnellinen siitä, että takana on vuosi avioliittoa ja neljä vuotta seurustelua (huomenna), ja silti mä tunnen oloni vastarakastuneeksi. Meidän kuherruskuukausi jatkuu edelleen, toivottavasti elämän loppuun asti <3

Tässä vielä suora linkki häävideoon mikäli upotus ei toimi kaikilla! Video © Day One Pictures

Ihanaa sunnuntaita kaikille <3


87 Responses to “Päivänä jona menin naimisiin”

  1. krisse sanoo:

    IHANA <3 Te ootte oton kans just se THE pari. Ootte ihania!! Mulla ei oo tapana tunteilla, mut tää postaus ja video sai mun tunteet pintaan. Olit kaunein morsian ja häät oli kyllä ihan teiän näköiset!<3

  2. Jellu sanoo:

    voih! Itkuhan tässä tuli :’) en malta odottaa omia häitä! 😀

  3. Debus sanoo:

    Te ootte niin ihania! <3
    Tuli tippa linssiin kun luin tekstiä ja katsoin kuvia. Itku tuli sitten videota katsoessa. Ootte niin ihana pari!
    Onnea ensimmäisestä hääpäivästä!

  4. Hanna sanoo:

    Onnea ekana hääpäivänä! <3 Ihan mielettömän ihana postaus!! Myönnetään, että myöskin täällä tuli pienen pieni tippa linssiin… 🙂

  5. ellamarina sanoo:

    Aivan ihana postaus, onnea hääpäivänä! 🙂 Ootte niin ihana pari <3

  6. Kiki sanoo:

    Itkuksi meni koko videon katselu. Ihana <3

  7. MIra/Happylifebymira sanoo:

    niin ihana tuo sun puku ja ihana kakku!! 🙂 onnea hääpäivänä!

  8. M sanoo:

    Näin 17-vuotiaana nuorena naisen alkuna, vanhemmat eronneina, syöpää sairastaneena mun täytyy sanoa, että sun blogin myötä ja etenkin tämän postauksen avulla olet saanut muhun ihan uutta uskoa. Kiitos Iina kun olet sinä ja kiitos, että näytät meille kuinka hyvää ja ihanaa elämä voikaan olla. Olen sua jo seuraillut yli vuoden ja joka kerta ihaillen, siispä toivotan sinulle Iina, miehellesi Otolle, ihanille tytöille Zeldalle ja Tiaralle kaikkea hyvää mitä elämällä on antaa <3 Ihana pari, ihanat lapset, ihana perhe!

    • Iina Hyttinen sanoo:

      En kestä miten mieletön kommentti! Mä ihailen sua, sä oot selvinnyt paljosta ja sulla on upea asenne elämään! Kiitos ihan hurjan paljon sun kauniista sanoista, mä olen ylpeä siitä että mun postaukset ilahduttaa noin mahtavaa tyyppiä! <3 Kaikkea hyvää myös sinne ja paljon aurinkoisia päiviä<3

  9. Mira/Happylifebymira sanoo:

    pakko vielä lisätä, että ihan täydellinen videokin vielä, en malta odottaa, että pääsen itsekin naimisiin 🙂

  10. Karoliina sanoo:

    Aivan ihana teksti, ihan kyyneleet valuvat silmistä<3 olen lukenu sun blogia jo pitkälti yli vuoden mutta nyt vihdoin uskalsin kommentoida kun tekstisi oli niin ihanan liikuttava:)

  11. Janina sanoo:

    onnea ensimmäisen hääpäivän johdosta <3

  12. Linta sanoo:

    Apuaaaaaa, en voi lopettaa vollottamista! Seurailin tiiviisti teiän häävalmisteluja sillon ja jotenkin nyt iski tunteet pintaan kun luki koko päivän kulun. Ja video ei yhtään helpottanu tämän itkupillin elämää… 😀 ! Musta oli niin ihanaa kun kerroit päivästä noin rehellisesti kaikkine hupsuine pikkumokineen! Mä rakastan sitä kun tollasissa ns. vakavammissakin tilaisuuksissa lapset on ihania omia itsiään ja laukoo mahtavia kommentteja, ihana Tiara! Ja Zelda niin pikkusena sulosuutena että sydän sulaa! Tollaset rennon tyylikkäät ja ennen kaikkea tunteikkaat häät minäkin haluun! (Noi puheet… apua! <3)

    Muutenkin jotenkin ootte niiin ihana pari ja esimerkkiparina ja esimerkkivanhempina varmasti muillekin kun tuon pöydän jäsenille! Mun silmissä oot ainakin ihan kasvatusguru ja idoli sillä saralla (haha ja mä valmistun ens vuonna kasvatustieteiden kandiks joten aiheeseen on tullu perehdyttyä suhteellisen suuresti)!

    Onnea teille ihan tosi paljon jatkoon ja ihanaa vuosipäiväviikonloppua ens viikonlopulle <3

    • Iina Hyttinen sanoo:

      Voi miten ihana kommentti eikä <3 Kiitos ihan uskomattoman paljon, aww<3 Mun mielestä häiden ei tarvitse olla just liian vakavat, se että lapset sanoo hupsuja juttuja ja joku aina vähän koheltaa tuo niitä parhaita muistoja ja hetkiä siitä päivästä! 😀

      Ja kiitos sun todella kauniista sanoista<3 Lämmittää kyllä mieltä kaikki sun sanat, mutta huippua että kasvatuksen ammattilainen on sitä mieltä että teen jotain oikein :DD <3 Kiitoskiitos miljoonasti ja aivan ihanaa viikonloppua ja kevättä sinne<3

  13. Laura sanoo:

    mä en kestä <3 tääl mä vaan itken ku herkistyin niin tosta videosta <3 Ihanaa ensimmäistä hääpäivää Iina ja Otto <3

  14. Kaisla sanoo:

    Hassua miten on muka mennyt jo vuosi tosta upeesta päivästä. Jotenki on niin vahvassa muistissa vieläkin tuon päivän tapahtumat ja en osaa kun virnistellä suuresti, kun muistelen teidän häitä. Kiitos, että sain olla osana tuota upeaa päivä ja toivottavasti mun tulevaisuuden häät olit edes 1/4 osa teidän häistä niin ne oli jo ihanat. <3 : D puspus ootte ihania <3

    • Iina Hyttinen sanoo:

      No sanopa muuta rakas :D<3 Kiitos vaan sulle että pelastit kaiken, ja hahaa olit paras vessa-avustaja XDDDD Teidän häistä tulee kuule vähintään yhtä upeet, siitä mä olen varma <3 Puspus murunen, nähdään taas ylihuomen ja kiitos ihanasta päiväsdtä<3

  15. Jutta sanoo:

    Mielettömän ihania kuvia ja video! Ihana idea tuo häävideo, monien vuosien päästä saa edelleen palata tunnelmallisesti tuohon tärkeään päivään. 🙂 Onnea hääpäivänä!

    • Iina Hyttinen sanoo:

      Voi kiitos paljon<3 🙂 Meillä on vielä itsellä se pidempi, tunnin mittainen hääelokuva jossa puheet ja vihkiminen näkyy kokonaisuudessaan ja häätanssibiisi kuuluu taustalla yms, ja se on kyllä todella niin hurjan arvokas muisto että<3!

  16. nipa sanoo:

    Onnea hääpäivänä 🙂

  17. :) sanoo:

    Oi että ootte kyllä maailman täydellisin pari! ❤ eihän tota videoo pystynyt itkemättä katsoa! ❤ Onnea tositosi paljon! ❤

  18. Katri sanoo:

    En ehkä kestä. Niiiin ihanaa, tässä ihan liikuttuu! Teijän häät kuulostaa kyllä täydellisiltä, ja tuli itelle vähän hääkuume:D onnea hirveesti!

  19. andree sanoo:

    Ihanat te <3

    ps. paras ADTR:n kappale! tuo oli kans mun entisen poikaystävän ja mun se "meidän biisi"… 🙂

  20. Tiia sanoo:

    Hyvää ensimmäistä hääpäivää! <3 vaikutatte kyllä niin unelmaparilta ja vanhemmilta myös. Ihanaa kun teidän päivä oli niin teiäin näkönen.
    Ja toi video on niin täydellinen, että pakkohan täällä on vollottaa katsellessa.
    Tiia

  21. Hanna R. sanoo:

    Ihanaa pumpulihääpäivää! <3

  22. miinamatleena sanoo:

    kyyneliähän tässä sai nieleskellä! ootte niin upea pari ja perhe! ihanaa ensimmäistä hääpäivää! 🙂

  23. miisa sanoo:

    Voih te näytätte kuvissa niin liikuttavasti siltä että voisitte purskahtaa itkuun silkasta onnesta minä hetkenä hyvänsä :’)<3 Ja voi miten Zelda on niin pikkunen, ihan vauva vielä! 😀 En kyllä pysty katsomaan tota häävideota tai itken ihan varmasti! Kunpa kaikki ihmiset sais olla yhtä onnekkaita ja onnellisia kuin te :')

    • Iina Hyttinen sanoo:

      Voi ihana, kiitos paljon<3 😀 Zelda oli kyllä niin vauva vielä vuosi sitten, nyyh<3 😀 Mä toivon että kaikki ihmiset löytäisivät oman onnensa ja saisivat elää sellaista elämää josta nauttivat<3

  24. kukapelkaapallinaamaa sanoo:

    Aivan upea postaus. Melkein itku meinas tulla. Osaat kirjottaa tosi kauniisti. Itse olen ollut pienestä asti naimisiin menoa vastaan enkä koskaan haluaisi naimisiin mennä, kun suurimmalle osalle ihmisistä naimisiin meno tarkoittaa jossain vaiheessa eroa tilastoista päätellen. Olen aina pitänyt naimisiinmenoa vain pinnallisena hömppänä. Sinun postaus sai minut kuitenkin toisiin ajatuksiin. Tämä sai minut jopa harkitsemaan naimisiinmenoa, vaikka se silti ei ehkä ihan omalta jutulta tunnukaan. Hyvää hääpäivää teille molemmille! Olette aivan uskomattoman upea pari! 🙂

    http://kukapelkaapallinaamaa.blogspot.fi

    • Iina Hyttinen sanoo:

      Voi kiitos, kiva että tykkäsit <3 Kaikilla on tietenkin oma mielipiteensä naimisiinmenosta, joka pohjaa omiin kokemuksiin. Mun lähipiirissä on todella monta avioliittoa jotka ovat jatkuneet kymmeniä vuosia ja jatkuvat edelleen, osa näistä pareista on seurustellut ala-asteiästä asti ja ovat edelleen onnellisia. Mun mummun ja papan liitto, 55 vuotta tänä vuonna, on valanut muhun eniten uskoa ja toivoa rakkaudesta<3 Ihanaa viikonloppua ja kiitos vielä!

  25. Sara sanoo:

    Sniff, ihanaa hääpäivää teille!

    Meidän häihin aika tarkalleen kaksi kuukautta enää ja sun tekstin jälkeen mua jännittää vielä enemmän ja odotan hääpäivää ainakin tuplasti enemmän 😀 Tajusin muuten nyt vasta, että meidän juhlat vietetään samassa paikassa jossa te ootte juhlineet! Paikka vaikutti niin mukavalta ja henkilökunta osaavalta 🙂

    • Iina Hyttinen sanoo:

      Voi kiitos paljon<3 🙂 Tsemppiä hääjärjestelyihin ja ihania häitä teille! Ja oi, se on kyllä ihana paikka ja henkilökunta tosiaan aivan parasta :)!

  26. jonu sanoo:

    Ihanaa ensimmäistä hääpäivää! <3 te ootte kuin luodut toisillenne, onneksi elämä on kuljettanut teidät toistenne luokse. 🙂 teistä kyllä oikeesti huomaa kuinka rakastatte toisianne palavasti ! Paljon rakkautta ja onnea myös tuleviin vuosiin <3

  27. Sonja sanoo:

    Nieleskelin niin monta kyyneltä että saan varmaan vatsahaavan. Toivottavasti itekin joskus koen yhtä ihanan ja kauniin päivän, sitä ootellessa!

  28. Mia sanoo:

    Ihanaa hääpäivää<3

    Kyynelehdin täällä! Varsinkin äitisi puhe liikutti ihan kamalasti. Toivottavasti omatkin tulevaisuuden häät ovat yhtä tunteelliset ja rennot! Ootte kaunis pari, toivon teille kaikkea hyvää tulevaisuuteenkin!

  29. noraa sanoo:

    Te ootte niin ihania! Aina kun oon kattonut ton videon, niin liikutun. Oi mikä onnellisuus. Ja onnea teille! ♥

  30. sofia sanoo:

    Ihana video! En eden tunne sinua/miestäsi/läheisiäsi ja itkin, kun kuuntelin noita puheita. Aivan ihania.

  31. EmmiG sanoo:

    Ihan ekaksi: onnea hääpäivän johdosta! Toi video oli vaan jotain niin ihanaa, häät tiivistettynä kymmeneen minuuttiin, ja siitä välittyi silti kaikki ne fiilikset. ”Löysin” sun blogin vasta kun siirryit Indiedaysille ja oon ihan totaali-ihastunut! Koko tää juttu oli niin sanoinkuvaamattoman suloinen, ja siitä välittyi aidosti teidän välinen rakkaus. Ihanaa hääpäivää!

  32. Annina sanoo:

    Itku silmässä luin, ihanasti kirjoitettu!<3 Itsekin haluan kokea vielä joskus tuollaisen päivän :')

  33. Elisabet sanoo:

    Niin ihana postaus<3 Ja tuo video on niin täydellinen! Musiikki valittu jotenkin niin nappiin, että se ja materiaali sopii erinomaisesti yhteen ja luo herkän ja ihanan tunnelman. Oih ja voih<3

  34. anskiize sanoo:

    Joo herranjumala sentään… Kuin mä itkeä vollotin! Ootte aivan järkyttävän ihania<3 Paljon onnea ja iloa tulevaisuuteen molemmille!

  35. Merita sanoo:

    Tämä vaa on…. Sä oot… Teidän koko perhe on niin ihana !! Mie en nyt kestä yhtään !! Nii ootte ihana pari että vaan hymyilyttää 🙂 rakkaus vaa on ihana asia <3 ( ihana on nyt näköjää päivän sana miulla )

  36. Iina sanoo:

    Tuli itku tätä lukiessa, kun kirjoitit niin kauniisti kaikesta! Sulla oli kyllä tosi ihana kampaus ja mekko.
    Voi kunpa munkin häät sitten joskus olis yhtä ihanat, niin kelpaa niitäkin sitten muistella vuosien päästä 🙂
    Onnea teille hääpäivänä! ♥

  37. Henna sanoo:

    Mä itkin kuin vesiputous, ihana postaus, ihana video <3 vaikutatte onnellisilta ja tasapainoisilta. Itse pohdiskelen just lähteäkö suhteesta, joka ei oo huono, mut jossa en nää tulevaisuutta. Ihmisestä irrottaminen tosi monen vuoden jälkeen on vaan niin kamalan hankalaa.. Mut aion tähdätä tohon samaan, mitä teillä on! Hirveesti rakkautta teille <3

  38. Emilia sanoo:

    voi että ja apua ! Te ootte kyllä ehkä sulosin pari mitä mä tiedän! Luin tän postauksen sängyssä juuri ennen nukkumaan menemistä, ja melkein jo heti aluks tunsin kuinka kyyneleet vieri pitkin poskea. Osaatte molemmat kirjottaa tosi kauniisti toisistanne <3 (luin myös Oton postauksen siis) mä salaa kadehdin teidän perhe-elämää, se vaikuttaa niin onnelliselta, teillä on toisenne ja teillä on kaksi upeaa ja ihanan suloista tytärtä. Teitä on kyllä siunattu! Oikein mahtavaa hääpäivää ha nauttikaahan kunnolla kun sitä sitten vietätte! Kaikkea hyvää teidän elämään <3

  39. elsi sanoo:

    Ihana video ja vielä ihanampi pari<3

  40. Ihana postaus! <3 Luin Otonkin version Kaksplussalta voih! <3
    Hyvää hääpäivää! <3

  41. Heidi sanoo:

    Kyyneleet alkoi valua niin vuolaasti videon aikana, etten pystynyt katsomaan enää häätanssia pidemmälle.
    Onnea teille!

  42. Voih, itku tulee aina kun katsoo tuon videon.. <3 Ootte niitä pariskuntia jotka livenäkin näyttää niin onnellisilta yhdessä 🙂

  43. KittyKat sanoo:

    Tosi kaunis kirjoitus! Ja myohastyneet onnittelut teidan haapaivan johdosta myos!

    Muuten, vietin uuden vuoden tuossa Katajanokan hotellin sviitissa – siis ihan samassa huoneessa! Oli kiva yllari nahda huoneesta kuvia sinun postauksessasi! 🙂

  44. Eve sanoo:

    Ihan superihana postaus! Jatoi video kruunas kaiken

  45. Jenna sanoo:

    Äää mä en kestä! Ihana teksti, ihana sinä ja ihanat te! Mulla meni viluväreet tekstiä lukiessa, itkua yritin pidätellä mutta videota kattoessa en enään pystynyt… 😀 Siis, miten voi olla näin herkillä ja oikeesti todella onnellinen toisten puolesta, jotka on mulle ihan tuntemattomia! Te olette ihana, onnellinen ja täydellinen pari toisillenne, just sellanen THE pari. ♥ Toivottavasti mäkin saan vielä joskus kokea tommosen onnen ja rakkauden!! Mä toivon valtavasti onnea ja rakkautta teidän loppuelämälle, olette ihania! ♥

  46. st.brigitten sanoo:

    Voi että teitä <3 Kumpa itekin olisi noin päätäpahkaa rakastunut vieläkin :')

  47. Janika sanoo:

    Hei mistä olette hommannut miehesi rusetin? Aivan ihana!

  48. Jonna sanoo:

    aaaw mä herkistyin niin ettei kyyneleet lopu! ootte aivan ihana pari ja Iina sä olet niiin kaunis! ja häät oli ihan teidän näköiset! Onne teille! 🙂

  49. Jassu sanoo:

    Moikka,

    aivan ihana tuo sinun kaulakorusi! Olen ihan ihastunut siihen ja haluaisin itselleni samanlaisen! Voitko kertoa mitä merkkiä ja mallia tuo on?

  50. Pinja sanoo:

    Ihanaa hääpäivää <3
    Tulee niin kylmät väreet tätä katsoessa. Tulee ihan tippa linssiin!

  51. M sanoo:

    Ai kamala! Itken täällä ku viimestä päivää!!! Ootte te vaan niin ihania!! Iina sun äiti on super, hänen puhe jos mikä sai hanat aukeamaan!

  52. Sanna sanoo:

    Sun äidin ja Oton ystävän puhe, itku tuli heti! <3

  53. Kaisla sanoo:

    Onnea ihanat uskomatonta et siit on jo vuos!

  54. Menossa naimisiin sanoo:

    Muistan lukeneeni tän postauksen about 1,5 vuotta sitten ja totesin oitis, että ”mäki haluan karkkibuffetin sit mun häihin!” ja nyt kun muutaman mutkan kautta itselläni hääpäivä tiedossa, eksyin sattumalta jälleen lukemaan tän saman postauksen ja huomasin pari hassua yhtäläisyyttä… Olen kans menossa naimisiin helmikuussa ja illalla häihin tulee myös hot dog-buffet! Naurahdin mielessäni, koska en muistanut sun postauksesta tosiaan mitään muuta kuin tuon karkkibuffetin ja olin jo suunnitellut hot dog-hommelit sun muut, ennen kuin edes eksyin sun blogiin jälleen. Hih, hassua

  55. Salla sanoo:

    Pitkästä aikaa selailin blogiasi ja klikkasin yhdestä postauksesta auki tämän kertomuksen. En ollut aikaisemmin nähnyt, ja voi taivas sentään miten ihana pari olette. Mä kyynelehdin heti jo tekstiä lukiessani niin että mietin jo hetken että en varmaan katso videota kun seurauksena pillitän seuraavan puoli päivää… Olette ihania, kiitos päivänne jakamisesta, kyllä sai tunteet pintaan.

Kommentoi

Sinun pitää kirjautua kommentoidaksesi.