Eiliset Aussiepirskeet olivat hauskat ja oli ihana viettää hetki aikaa Oton kanssa kahdestaan, vaikka me lähdettiinkin juhlista jo kahdeksan jälkeen ja tultiin Burger Kingin kautta kotiin. Ja tietenkin oli mahtavaa myös tavata tuttuja. Mulle koko Aussie Academy oli hieno ja opettava kokemus, ja olen tosi iloinen että sain olla siinä mukana. Nyt kun olen saanut hienon hattunikin valmistumisen merkiksi, on aika siirtää opit käytäntöön ja alkaa tekemään uusia videoita tänne blogin puolelle!

Tytöt olivat juuri ehtineet mennä nukkumaan kun astuttiin kotiovesta sisään, mutta onneksi tänään olen saanut olla heidän kanssaan ihan koko päivän. Aamulla värjäsin mun äidiltä hiukset että hän oli sitten vuorostaan juhlakunnossa tänään kun lähti laivalle. Värjäysoperaation jälkeen me pakattiin lasten kanssa äkkiä kimpsut ja kampsut ja lähdettiin moikkaamaan Emiliaa keskustaan, ja käymään Marsaanan toimistolla pyörähtämässä. Siellä me hengailtiin hyvä tovi ja tytöt valitsivat itselleen ihanat Samsoniten vedettävät matkalaukut, joita he kutsuvat ”Vetäviksi laukuiksi”. AIka vetäviä laukkuja kyllä munkin mielestä! Myös ruokakauppojen perässä vedettävät korit ovat ”vetäviä koreja”.

Mä tsekkailin ihania vaatteita ja join rauhassa kupillisen kahvia kuumana, pitkästä aikaa. Musta tuntuu että nykyään mulla aina ehtii jäähtyä puolet kahvista ennen kuin ehdin juomaan sitä, kun teen niin paljon kaikkea kokoajan että kahvikin aina unohtuu jonnekin pöydän nurkalle parin hörpyn jälkeen. Ei näin, ihana kuuma kupillinen kahvia on yksi aamujen suurimpia nautintoja ja siitä täytyy pitää kiinni. Mutta jotenkin meidän uusi arki on temmannut mut mukaansa ihan totaalisesti, ja tuntuu että energiaa on paljon enemmän kuin pitkään aikaan, niin paljon että unohdan sen kahvinkin kun olen jo tekemässä jotain muuta. Mä yritän parhaani mukaan elää hetkessä ja olla läsnä, mutta aamukahvia olen kyllä viimeaikoina laiminlyönyt pahemman kerran, ja siihen täytyy tulla muutos, hah!

Neule Indiska* / Toppi Bik Bok / Housut Tally Wejl / Kengät H&M / Laukku Coach / Matkalaukut Samsonite* / *saatu blogin kautta

Vielä kuukausi sitten musta tuntui että viikko on hurjan täynnä tekemistä, jos jokapäivälle oli menoa. Kaipasin rauhallisia kotipäiviä menojen vastapainoksi, ja tykkään niistä toki vieläkin, mutta samaan aikaan tavallinen päiväkoti-toimisto-päiväkoti-ruokakauppa-koti -päivä ei tunnu yhtään sen rankemmalta kuin se ihan perus kotona oleskelu. Se on kivaa, se on nyt meidän arkea, niiden kotipäivien rinnalla. Me ollaan saatu päivärutiinien seuraksi viikottaiset rutiinit. On tiettyjä asioita jotka toistuvat samalla kaavalla nykyään joka viikko, ja omalla tavallaan se on helpottavaa.

Vaikka tekemistä on enemmän kuin ennen, on helpompi ennakoida asioita ja suunnitella viikon kulkua. Mulle se suunnittelu ja rutiinien luominen on helpottanut hirveästi, ja vaikka edelleen on paljon tapahtumia ja blogimenoja joita ei voi ennakoida kuin muutaman päivän etukäteen, on nekin jotenkin helpompi ajatella, kun ei edes oleta että voisi vaan öllöttää useamman päivän putkeen. Silti on todella hienoa, että meillä on kuitenkin edes välillä mahdollisuus myös niihin päiviin kun ei tarvitse mennä mihinkään tai tehdä mitään erikoista, riittää kun ulkoilee ja laittaa ruokaa.

Mä olen jotenkin vaan niin innoissani kokoajan, ja mulla on hirveän kova halu oppia uutta. Se on ihana fiilis, ja mä toivon että se kestää pitkään. Kulunut kuukausi on ollut suuresta muutoksesta, sairastetuista flunssasta ja vatsataudista ja kaikesta muusta huolimatta yksi mun elämän parhaita. Eikä vähiten siksi, että vaikka elämä muuttuu, ne tärkeimmät on siinä muutoksessa täysillä mukana, ne kaksi ihanaa pientä neitiä jotka tuhisevat tyytyväisinä omissa sängyissään, ja tuo yksi aviomies joka tukee, neuvoo ja rakastaa mua joka päivä. Näissä tunnelmissa on hyvä aloittaa viikonloppu!

Aivan ihanaa myöhäistä perjantai-iltaa kaikille <3