Keskiviikon kivoimmat

29.04.2015

Aamulla mä onnistuin nukkumaan kolmen herätyskellon yli, ja heräsin vasta kun naperot heräsivät omatoimisesti tuntia myöhemmin. Yleensä olen aina se joka herättää Otonkin ja keittelee pirteänä kahvia jo ennen ensimmäistäkään torkkua. Verhojen välistä ei pilkistänyt aurinkoa vaan vesisade piiskasi ikkunoita, ja pitkästä aikaa piti sytyttää kaikki valot päälle kun koko kämppä oli niin pimeä. Meidän olisi pitänyt tänään herätä aiemmin kuin yleensä, koska isomman neidin ryhmällä oli kirjastoretki ja meidän piti mennä vähän aiemmin päiväkodille.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jotenkin kummasti me kuitenkin ehdittiin ajoissa, vaikka aikaa koko porukan aamutoimille ja kahden bussin päiväkotimatkalle ei jäänyt kuin reilu puoli tuntia. Aamupalaksi sai kelvata karjalanpiirakka ja hedelmät, puuron keittämisen sijaan. Suihkuun oli turha mennä, kun ulkona oli niin kammottava sää että siitä, tai laittautumisesta ylipäätään, ei olisi ollut mitään hyötyä. Niinpä iskin lenkkikamppeet niskaan, ja päätin juosta päiväkodilta lenkin kotiin. Esimakua lenkistä sain tosin jo menomatkalla, kun meinattiin myöhästyä bussista joka oli jo meidän pysäkillä kun me vasta astuttiin ovesta ulos. Pingoin tuhatta ja sataa seuraavalle pysäkille rattaiden kanssa ja me ehdittiin kuin ehdittiinkin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lapset pääsivät ajoissa päiväkotiin, ja mä tein ihanan, piristävän lenkin heti aamutuimaan, siinä kauheassa vesisateessa. Lenkkeillessä se ei tuntunut ollenkaan kauhealta, pitkästä aikaa pystyin keskittymään vain juoksuun ja korvissa pauhaavaan musiikkiin, ja sade tuntui raikkaalta ja virkistävältä. Mä niin nautin, ja sen jälkeen oli hyvä fiilis alkaa tekemään töitä. Harvemmin tälläiset vesisadelenkit tai lenkit ylipäätään onnistuvat päiväkoti- ja työaamuina, tämä oli oikeastaan ensimmäinen kerta. Mutta jatkossakin jos pidän etäpäiviä aion käyttää tällaiset mahdollisuudet hyväksi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Iltapäivä huipentui Zalandon Topshop pressitilaisuuteen Klaus K:n kattoterassilla. Siellä lasitetulla terassilla Helsingin ytimessä, keskustan kattojen yllä, oli ihana katsella sitä samaista sadetta, ja nauttia Sannin herkästä musiikista intiimillä yksityiskeikalla. Ihan huikea tilaisuus! Kotiin tullessa mua odottivat iloiset mukulat isin kanssa, ylpeinä hienoista naamareista joita olivat ihan itse päiväkodissa askarrelleet. Ruokaa laittaessa mut yllätti esikoinen joka osasi ihan itse ilman apua kirjoittaa sanan ruokalista, kun hänelle oli jäänyt mieleen kun sitä joku viikko sitten yhdessä kirjain kirjaimelta harjoiteltiin. Miten tuo neiti voikin olla niin iso että kirjoittaa oman ja perheenjäsentensä nimien lisäksi ulkomuistista jo pitkiä sanoja? En ehkä kestä!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ei se pommiin nukkuminen aina ole maailmanloppu, eikä ole sadekaan. Joskus yllättävät tilanteet voi kääntää mahdollisuudeksi, ja tehdä jotain arjesta poikkeavaa mikä ei muuten tulisi edes mieleen. Aamulenkki toimii joskus paremmin kuin iltalenkki, ja karjalanpiirakkakin on hyvää. Ja vaikka jokaisena onnistuneena tavallisena aamuna on hyvä fiilis, tuntee pommiin nukkumis -aamuna itsensä ihan supertyypiksi jos onnistuu järkyttävän tiukasta aikataulusta huolimatta selviytymään sittenkin ajoissa. Hyvä me!

Mikä on teidän pahin tai paras pommiaamukokemus?


Kun lamppu sammuu

28.04.2015

Joskus ne parhaat jutut tulee lapsilta silloin kun on jo puoli tuntia odottanut että lastenhuoneesta kuuluisi vain vaimea tuhina.

”Hawuan vettä.”

No saat vettä vielä (miljoonannen kerran), mutta sitten nukutaan eikö?

”Äiti. Hawuan tiwittää Ammahta.”

No se on siellä Oulussa, mummun kanssa muistatko?

”Mutta minä tain Ahmawta puwun.”

Joo hienosti pussasit Armasta aamulla kun ne lähti junalle mummun kanssa. Voit sitten taas pussata Armasta kun ne mummun kanssa tulee käymään.

”Entäh iwoiwä?”

No se isoisä on siellä omassa kodissa. Täällä on äiti, isi, Tiara ja sinä, ja muut on omissa kodeissa. Nyt pitäisi kuule rakas nukkua, aamulla on päiväkotipäivä ja aikainen herätys.

”mutta entäh jouwupukki?”

Joulupukki on siellä Korvatunturilla, muistatko? Se tulee sitten taas jouluna. Nyt pitäisi ihan oikeasti nukkua eikös joo, kello on paljon ja ulkonakin on jo pimeää. Hyvää yötä, nuku hyvin rakas!

”Hawuan vettä.”

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Joskus unensaanti on tiukassa päiväkotipäivinä, kun päiväunet venähtävät siellä vähän pidemmiksi. Niinä iltoina halutaan kaikkea, kysytään kaikkea, ihmetellään kaikkea, eikä ainakaan edes yritetä nukkua kun ei yhtään nukuta. Joskus se on turhauttavaa, itselläkin on ollut pitkä päivä töissä ja illan askareet takana, ja haluaisi edes hetkeksi rojahtaa sohvalle, jotta ehtisi vielä käydä sähköpostit läpi, kirjoittaa postauksen ja vastata kommentit. Joiden jälkeen voisi rojahtaa vielä vähän enemmän sohvalle ja nukahtaa kesken sarjan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Toisinaan se on kuitenkin kaikessa turhauttavuudessaankin ihanaa. Kun sieltä tulee maailman suloisimpia pieniä höpsöjä kysymyksiä, tyyppien naamasta näkee että nyt raksuttaa päässä ja lujaa ja itselle tulvahtaa sellainen äidinrakkauden aalto rintaan että meinaa pakahtua. Onneksi se viimeinen ”Haluan vettä” palauttaa maan pinnalle. Huomenna on taas uusi aamu ja aamun rutiinit, ja pikkuisten pitäisi päästä unten maille, eikä olla halittavana ja pusittavana koko yötä koska joulupukki oli niin hellyyttävä. Onneksi pian on vapaata, ja sitten jutellaan joulupukista vaikka siihen asti että silmät menee kiinni väkisin, onhan se kovin ajankohtainen aihe näin huhtikuussa.

Nyt sieltä kuuluu vain se pieni tuhina, ja mä mietin tässä sohvalla, tätä kirjoittaessani, miten hyvältä äitiys tuntuu. Hyvää yötä ihanat <3


Festarityylillä blogigaalaan

28.04.2015

Viime syksyn Indiedays blog awardseista viisastuneena mä päätin tällä kertaa jo aivan aluksi, että puen päälleni sellaiset vaatteet jossa mun ei tarvitse sekuntiakaan miettiä sitä miten mekko pysyy päällä, tai miten istuminen tai kävely tai kuvissa poseeraaminen onnistuu. En halunnut stressata, enkä myöskään ylipukeutua. Mä löysin mun tämänkertaisen gaalamekon oikeastaan ihan vahingossa, kun en sitä oikeastaan vielä edes etsinyt.

Oltiin shoppailemassa ihan casuaalisti, etsittiin lähinnä Otolle kenkiä ja paitoja, ja päätin tsekata nopeasti H&M:n naisten osaston. Törmäsin ihanan rentoon Coachella-mallistoon josta en ollut kuullut edes mitään, ja ihastuin mustaan kuvioituun hapsumekkoon aivan täysin. Kävin heti sovittamassa sitä, ja se istui hyvin. Ensimmäinen kerta kun gaala-asun löytyminen ei tuottanut järjetöntä stressiä eikä vienyt juurikaan aikaa. Toki hävettää vähän että olin missannut näin ihanan malliston kokonaan, olen tosi ajantasalla ja silleen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mulle gaala-asuissa on tärkeää se, että ne eivät ole kertakäyttöisiä. Pari kertaa olen lainannut asun PR-toimistoilta kun olen halunnut pukea ylleni jotain ekstrajuhlavaa jota olen tiennyt käyttäväni vain kerran. Ne jotka olen ostanut (ihan ekaa mekkoa lukuunottamatta) ovat kaikki päässeet myöhemmin käyttöön muissa tilaisuuksissa. Tämä festarimalliston mekko on sellainen jossa tulen varmasti viilettämään ensi kesänä useammankin hellepäivän, tosin korkkareiden sijaan yhdistettynä tennareihin ja tukka hulmuten. Hapsuja pitää kuitenkin ehkä vähän lyhentää, sillä lenkkarit jalassa mulla ei riitä kyllä pituus niihin ilman että kompastun, korkkaritkin riittivät vain nippanappa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Rennon mekon yhdistin Zaran mustiin lempparikorkkareihin, pikaiseen ponnari-lettiviritelmään ja yhteen ensimmäisistä kaulakoruista joita suunnittelin meidän sovelluksella. Mun mielestä perhoset ja festarimekko sopivat aika kivasti yhteen, mitä te olette mieltä? Lisäksi ostin vielä glitteristä metallivärisiä ”tatuointeja” ja laitoin isoimman niistä olkapäähän. Mä oon nähnyt noita aika paljon nyt Pinterestissä selatessa ja innostuin kun löysin paketillisen. Oikeaa tatuointia mulla ei ole, enkä tiedä tuleeko koskaan olemaan, vaikka niistä tykkäänkin. Mutta mun mielestä tuollainen yhden illan koriste oli hauska ja sopi myös mun tyyliin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mekko H&M loves Coachella / Kengät Zara / Koru EYE jewelry / Laukku Michael Michael Kors

Mä tykkäsin tästä asusta ihan superisti, se on ehkä mun lemppari tähän mennessä! Mä suuntaan tänään toistamiseen viikon sisään Porvooseen, tällä kertaa mulla on siellä työjuttuja. Hauskaa että en ole käynyt siellä kuin kerran ihan pienenä, ja nyt sattumalta tulee käytyä näin usein. Mutta joo, aivan ihanaa päivää kaikille, toivottavasti se aurinkokin sieltä jossain vaiheessa pilkistäisi!

Mitä te olette mieltä, gaala-asu hot or not?


Mä oon niin ylpeä

26.04.2015

Mä en tiedä edes mistä aloittaisin, kun viimeisten kolmen päivän aikana on tapahtunut niin paljon. Pää on ollut ihan hurjan pyörällä vielä tänäänkin, vaikka ollaan vaan otettu rennolla verkkarimeiningillä kotona. Ottokin on niin väsynyt raukka että nukahti sohvalle jo tunti sitten, tuossa se koisii mun vieressä. Niin paljon ihmisiä, tapahtumia ja meininkiä, ei ihmekään että vähän väsyttää. Perjantain vietin siis Porvoossa, josta tultiin vasta iltayhdentoista maissa takaisin Emilian kanssa. Porvoon reissusta on tulossa oma postauksensa alkavan viikon aikana, nyt vuorossa juttua eilispäivän Inspiration Daysta ja Indiedays Blog Awardseista, jotka huipentuivat aika mielettömällä tavalla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lauantaiaamu valkeni kauniin aurinkoisena, ja me lähdettiin jo hyvissä ajoin kohti ravintola Maxinea, jossa Bloggers’ inspiration day eli BID tänä vuonna pidettiin. Mä olin ensimmäisen tunnin tapahtumasta Kultajousen ständillä esittelemässä My iMenso-koruja, ja se olikin hauskaa puuhaa, tehtiin vaikka minkälaisia kivoja koruja ständillä vierailleiden blogikollegojen kanssa. Ekan tunnin jälkeen lähdettiin sitten pyörimään Oton, Kaislan ja Emilian kanssa yhdessä, ja törmäsin vaikka kuinka moniin tuttuihin. Oli aivan ihana nähdä kaikkia pitkästä aikaa ja vaihtaa kuulumisia.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Päivä meni hurjan nopeasti, tapahtumasta kiiruhdettiin nopeasti kotiin vaihtamaan vaatteita ja syömään ja moikkaamaan lapsia, ja sitten pitikin jo lähteä. Mentiin etkoilemaan Emilian ja Essin hotellihuoneeseen Oton, Kaislan ja Simon kanssa, ja siellä sitten hoidettiin vielä viimeiset laittautumiset ja höpötykset ennen varsinaisia bileitä. Oli aivan ihana tutustua Essiinkin jonka olen tiennyt pitkään mutta ei olla koskaan aiemmin tutustuttu sen paremmin. Onneksi mulla oli apuvoimia, sillä mun ihana hapsuhelmainen mekko oli taas kerran sellainen valinta, että vessassakäynti aiheutti päänvaivaa, voi apua!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Gaala pidettiin tällä kertaa uudessa Capitalissa, jonne me hurautettiin ihan viimetingassa taksilla. Napattiin vielä asukuvat nopeasti ennen kuin kipiteltiin sisälle, ja melko pian alkoikin jo itse palkintojenjakotilaisuus. Siinä vaiheessa alkoi jännittää ihan hulluna! Ensin palkittiin Emilia, ja sen jälkeen vuorossa oli Oton kategoria, Vuoden Blogitulokas. Otolla oli vastassa mielettömän kovia nimiä, mutta niin vaan tuo minun ihana mieheni nappasi voiton, eikä meinannut sitä edes tajuta. Mä oon Otosta niin ylpeä, hän on alle vuodessa vakiinnuttanut paikkansa blogimaailmassa ja noussut sinne missä nyt on.

Se mitä mä haluan ehdottomasti korostaa on että Otto nousi sinne lavalle eilen omilla ansioillaan, ihan täysin. Vaikka mä olenkin blogannut pian neljä vuotta, ja Otto sai ehkä alkusysäyksen Akkavallalle siitä että hänet tiedettiin jo entuudestaan mun blogin kautta, ei niitä Oton juttuja kukaan kävisi lukemassa jos ei nimenomaan niistä tykkäisi. Otto on mielettömän taitava kirjoittaja, hauska tyyppi ja osaa ottaa kantaa ja tuoda esiin kiinnostavia aiheita. Otto ei pelkää kirjoittaa sellaisistakaan jutuista, jotka jakavat mielipiteitä suuntaan jos toiseenkin. Hän kirjoittaa blogiaan tinkimättä tavuakaan omasta tyylistään, ja niin on tehnyt alusta asti, enkä ihmettele ollenkaan että se toimii.

igottomuruu

Onnea vielä mun rakkaalle, Otto sä olet paras ja ihanin. Mä oon aika hitsin ylpeä että saan olla tuollaisen miehen vaimo. Itse sijoituin omassa Luonnollisen upea -sarjassani kolmanneksi, mistä olen hurjan kiitollinen teille kaikille! Myös mun sarja oli tosi kova, enkä olisi voinut kuvitella että pääsisin edes sinne top3:n joukkoon. Voitto meni ihan mielettömän upealle Venla Savikujalle, täysin ansaitusti! Kiitos kaikille teille jotka äänestitte<3

Nyt pitäisi pikkuhiljaa palailla arkeen, mutta onneksi huomenna meillä luvassa kiva pre-vappupiknik lasten kanssa iltapäivällä. Ja onneksi vappu on tällä viikolla, ja saadaan viettää melkein-pitkä viikonloppu perheen kanssa aivan rauhassa tämän härdellin jälkeen. Ihana ihana viikonloppu, mutta nyt on hyvä ottaa vähän iisimmin. Ensi viikolla luvassa ainakin lasten juttuja vähän enemmän, ja gaala-asu  tarkemmassa esittelyssä!

Ihanaa sunnuntai-iltaa ja alkavaa viikkoa kaikille <3