Tervetuloa uusi vuosi!

31.12.2015

Heippa ihanat <3 Vuoden 2015 läpileikkaus on tulossa, mutta vasta ensi vuoden puolella. En nimittäin ehtinyt saamaan sitä valmiiksi enää tämän vuoden puolella vaikka kuinka kovasti halusin, enkä myöskään halunnut hätiköidä sen tekemisessä. Se on kuitenkin sellainen tilinpäätös aina vuodelle, jokavuotinen perinne joka pitää tehdä kunnolla ja ajatuksen kanssa. Kuvat ja lempipostaukset on jo valmiina, enää pitää laittaa kaikki yhteen.

Kuva: Photo Saskia

Meillä meni tämä viikon alku töitä tehden, ja tänään ollaan siivottu ja tehty ostoksia ja suhattu paikasta toiseen. Tunnin päästä meillä soi ovikello ja ystävät tulevat meidän kanssa istumaan iltaa ja viettämään uutta vuotta. Tänä vuonna tarkoituksena on ottaa rennosti ja mennä ihan lasten ehdoilla. Sitten kun lapset jo ovat nukkuneet pitkään, me lähdetään varmaankin käymään keskustassa kurkkaamassa keskiyön ilotulitukset kavereiden kanssa autolla, ja sitten ajellaan takaisin kotiin.

Jääkaappi on täynnä hodareita ja hodaritäytteitä, sillä me päätettiin keksiä tarjoiluiksi tänä vuonna Hot Dog -baari. En malta odottaa että pääsen syömään, ihan kauhea nälkä! Mä palaan blogin pariin ensi vuoden puolella, mutta nyt haluaisin vielä kiittää teitä kaikkia ihan hurjasti kuluneesta vuodesta. Se on ollut uskomaton! Kiitos te kaikki ihanat tyypit siellä ruutujen takana <3

Maailman parasta uutta vuotta 2016 teille kaikille!

PS: Joy-kilpailun voittajaksi selviytyi Karamelli, joka kommentoi näin: ”Päälimmäisenä trailerista jäi ihan mieletön badass-fiilis! :D Jennifer Lawrence näyttää todella hyvälle lyhyillä hiuksilla, ja mielestäni tällaisia ”henkilötarinoita” kertovat elokuvat ovat lähes poikkeuksetta todella hyviä. Varsinkin kun kyseessä ilmeisesti on kasvutarina, tarjoaa leffa mieletöntä tsemppiä juuri alkavaan vuoteen 2016. Aika loistava tapa aloittaa ensi vuosi siis – ”pienellä” tsempillä!”

Ihan mahti kommentti. Laitan sulle Karamelli sähköpostia voitosta niin saat liput itsellesi! Leffa on mieletön, käykää ihmeessä katsomassa leffa joka tulee huomenna ensi-iltaan! Trailerin ja mun pohdintaa leffasta löydätte täältä.


Uudet suosikit

30.12.2015

En ole esitellyt varsinaisesti yhtään joululahjaa vielä blogin puolella mutta nyt ajattelin vilauttaa muutamaa ihanuutta. Otto ylitti kyllä itsensä jälleen kerran mun joululahjojen kanssa, en edes osannut odottaa ihan kaikkia lahjoja. Jo Instagramissa vilauttamani Rebecca Minkoffin punainen Mini Love oli tietenkin se kirsikka kakun päällä, mutta eniten olen kyllä tähän mennessä nauttinut varmaan uusista Mikki Hiiri fleece-lökäreistäni sekä uudesta Himoshoppaaja -kirjastani. Se on ihan loistava, taattua huumoria johon en koskaan kyllästy, sekä tietysti kutkuttavia juonenkäänteitä.

Toinen lahja joka on ollut ihanasti läsnä jokaisessa aamussa ja yössä, ovat Casa Stockmannin puuvillatrikoiset pussilakanat ja tyynyliinat jotka ostettiin yhdessä Oton kanssa meidän yhteiseksi lahjaksi sänkyyn, jonka myös piti alunperin olla joululahja. Sängyn kanssa kävi niin hassusti, että mentiin ostamaan sitä hyvissä ajoin pari viikkoa sitten että saataisiin se jouluksi kotiin, ja sitten toimituksen saikin jo seuraavalle päivälle. No, ihanaa oli kyllä nukkua hyvin jo ne pari joulua edeltänyttä viikkoa, että ei tosiaankaan haittaa että sen sai niin nopeasti!

Valittiin trikoolakanoista harmaan sävyiset jotka ovat toiselta puolelta tummemmat ja toiselta vähän vaaleammat, nämä ovat ihanan rennot ja kotoisat ja niissä on ihan yhtä hyvä nukkua kuin Marimekon tasaraidoissa ainakin näin vajaan viikon kokemuksella.

Piipahdettiin Oton kanssa myös sunnuntaina Ikeassa nopeasti ostamassa Ludde-lampaantalja makkarin lattiaa lämmittämään samalla kun haettiin tytöille säilytyslaatikoita. Zelda tykkää taljasta ihan hulluna ja menee aina sinne yksin köllöttelemään vähät väliä pitkin päivää, ihana pieni.

Äiti oli ostanut meille ne puuttuneet Design Lettersin I- ja O-mukit joululahjaksi ja olin niin iloinen! Katsottiin niitä itsekin Oton kanssa mutta keskustan Stockalta oli just meidän kirjaimet loppu, onneksi ihana äiti oli löytänyt ne ja päätti yllättää meidät. Lisäksi Otolta sain vielä ulkoisen kovalevyn joka oli mun pelastus, kun sain täpötäynnä olleen koneeni tyhjennettyä ja nyt tämä toimii taas kuin unelma. Ja sukat, ai että, sukat! Enpä muista milloin kaapissa olisi ollut näin monta avaamatonta paria sukkia, paino sanalla sukkapari. Terveisin aina parittomissa sukissa. Mutta nyt on ainakin vähäksi aikaa, ja villasukkia myös jotka tosin olivat jo jalassa ja eteisessä näissä kuvissa.

Mini Love on ihana, täydellinen ja upea. Punainen väri on juuri sitä mitä kaipasin keskellä talven vaihtelevaa harmautta, valkoista ja mustaa. Se on niin ihanan raikas ja ai että, ihan mun lempparilaukku. Ainut vaan että taidan tarvita uuden pienemmän lompakon, hupsista! Mun megalompakko ei nimittäin mahdu tuonne. Mutta se on hyvä, nyt mulla on kaksi syytä ostaa uusi lompakko, nimittäin tuohon vanhaan ei myöskään saa lasten tarrakuvia mitenkään järkevästi, ja ne on pakko saada. Tiedän siis mitä mä metsästän alennusmyynneistä: sopivaa lompakkoa.

Ihanaa keskiviikkopäivää kaikille <3


Vuoden viimeinen asu

29.12.2015

Ostin tuossa vähän ennen joulua itselleni Over The Knee -bootsit, eli tuttavallisemmin OTK-bootsit.  Olen harkinnut niitä jo monta vuotta, mutta olen jotenkin aiemmin kokenut ne liian övereinä, ehkä siksi että olen ollut niin paljon epävarmempi pukeutujana. Kyllähän ne voivat olla tosi överit, laitapa saappaisiin platform-korot, nyöritettävä varsi ja kantajalle päälle napaan asti avonainen yläosa ja olematon alaosa.  Silloin ne ovat varmaan överit. Mutta saappaitakin on erilaisia, nämä jotka nyt ostin ovat hillittyä mustaa tekomokkaa, maltillisella korolla ja terävähköllä kärjellä.

Mä olen yhdistänyt niitä sekä hameiden että housujen tai legginssien kanssa. Kaikkein eniten tarkka olen ollut siitä, että pidän yläosan yksinkertaisena, kun jaloissa on kuitenkin aika huomiotaherättävät kengät. Mä tykkään näistä saappaista tosi paljon, sillä niillä on hyvä kävellä ja olen ne jalassa ollut töissäkin (farkuissa ja neuleessa).

Ainoa miinus kenkiin tulee siitä että mun kilometrikoiville ne ovat hädintuskin ylipolven saappaat. Polven yläreuna jää näkyviin, ja mun mielestä pituus ei ole ehkä se kaikkein imartelevin. Siksi usein yhdistän saappaat vielä ylipolven sukkiin, jos olen liikkeellä hameessa, sillä muuten varsi näyttää jotenkin vaan liian lyhyeltä mun silmään. Haaveilin juuri siitä että saappaan varsi nousisi edes 1/3 reiteen asti mutta nämä(kin) useiden muiden kokelemieni lisäksi jäivät himppusen liian lyhyiksi.

Yhdistin saappaat mun lempparimekkoon joka bannerissakin vilkkuu, sekä vyöhön jonka olen ostanut jo joskus lukioaikoina. Jotenkin tuo mekko kaipasi vähän ryhdistystä näin talvella. Mun mielestä asu oli kivan boheemi, vähän erilainen kuin mitä yleensä pidän. Meikin ja hiukset yritin pitää mahdollisimman raikkaana, ja luotin punaiseen huulipunaan. Näin jälkeenpäin vaan harmittaa että ei ollut joululahjaksi saamaani laukkua vielä näiden kuvien aikaan, se olisi nimittäin sopinut tähän asuun täydellisesti!

Takki Sheinside* / Mekko BIKBOK / Vyö H&M / Saappaat Nelly.com / Kello Marc by Marc Jacobs* / Koru Marc by Marc Jacobs / Sukat H&M / Laukku Coach / *saatu blogin kautta.

Mitä mieltä OTK-bootseista? Hot or not? Löytyykö teidän kaapeista?

EDIT: Tajusin tuossa juuri että Vuoden viimeinen asu kuulostaa aika dramaattiselta, haha! En aio siis kulkea tässä asussa vuoden viimeisiä kolmea päivää, mutta tämä jäänee viimeiseksi asupostaukseksi blogissa vuoden 2015 puolella.


Ensilumi

28.12.2015

Me saatiin eilen ensilumi tänne omalle asuinalueelle, muualla sitä on aiemminkin näkynyt sentti jossain silloin tällöin. Lapset olivat tietenkin aivan onnesta soikeana, ja kun me oltiin saatu kimpsut ja kampsut päälle ja astuttu ovesta kadulle, olivat tytöt jo tekemässä ekoja lumienkeleitä. Keskellä kävelytietä. Ohikulkijoita nauratti lasten riemu, lumi oli niin iso juttu että tallattu ohut kerros riitti ja he päättivät tehdä ne enkelit heti siihen paikkaan.

Eivät jääneet viimeisiksi lumienkeleiksi sillä reissulla. Me ei pidetty mitään kiirettä, vaan tytöt saivat tutkia ja touhuta lumeassa ihan miten halusivat. He eivät halunneet edes leikkipuistoon, vaan lumikävely oli kuulemma kaikkein paras juttu ikinä. Eli siis että käytiin kävelyllä, ja oli lunta, jossa he saivat touhuta. Lunta ei tullut niin paljoa että pulkkaa olisi kannattanut alkaa kaivamaan esille, eikä ilma ollut niin lämmintä että lumipalloja olisi saanut pyöriteltyä, mutta silti he olivat niin riemuissaan lumesta että mullakin meinasi tulla tippa linssiin.

Lasten ilo ja onni tulee ihanan pienistä asioista, ja se on onneksi tarttuvaa laatua. Kyllä siinä tuli itsellekin sellainen hyvä mieli kun oli niin aurinkoista ja valoisaa ja iloinen meininki. Alkutalven pimeyden jälkeen tämä on niin tervetullutta vaihtelua, ja vaikka pieni ja ohut lumikerros ei kestäisi kuin pari päivää niin se on silti jo tuonut iloa ja valoa meidän talveen.

Meillä jatkuu nyt arki muutaman päivän Oton kanssa kun ollaan töissä uudenvuodenaattoon asti, ja tytöt ovat mun äidin kanssa päiväkodin ollessa kiinni tämän viikon. Sitten saadaan olla taas pitkä viikonloppu yhdessä ja juhlia vuoden vaihtumista! Tällä viikolla luvassa ainakin kurkistusta pariin joululahjaan, vähän sisustusjuttuja, asuja ja perinteistä katsausta kuluneeseen vuoteen. Ihanaa maanantai-iltaa tyypit <3