Ei enää bloggaavan miehen vaimo

19.01.2016

Otto lopetti räjähtävän nopeasti suosioon nousseen Akkavalta-bloginsa kuukausi sitten. Syyt siihen olivat samat, jotka itseänikin ovat blogatessa joskus mietityttäneet: bloggaamisen sivutuotteena tuleva julkisuus ja inhottavat kommentit ja perättömät juorut, sekä tietenkin ajanpuute. Ne ainoat huonot puolet bloggaamisessa. Otto ehti blogata vain vuoden, mutta hän aloitti suoraan huipulta. Se on mielestäni se ratkaiseva ero mun ja Oton blogiurissa, se syy, miksi mä ainakin toistaiseksi pystyn tähän ja haluan tehdä tätä, ja miksi Otto ei pystynytkään.

Siinä missä mulla kaikki on kasvanut tasaiseen tahtiin, ja aloitin oikeasti ihan nollasta, oli Otto jo ensimmäisenä päivänään keskustelupalstojen riepoteltavana, ja otti stressiä päivitystahdista. Siinä missä mä kirjoittelin bloggerissa omaksi ilokseni puolitoista vuotta ennen portaaliin siirtymistä, Otto siirtyi jo kolmen kuukauden kuluttua ensimmäiseen portaaliin ja siitä kolmen kuukauden kuluttua lehtitalon alle. Hänellä oli jo ensimmäisenä päivänään tuhansia kävijöitä, siinä missä itselläni oli 16 lukijaa.

Hän ei koskaan ehtinyt tottua hiljalleen kaikkeen siihen mitä blogi mukanaan tuo. Suosion, kannustuksen, tunnustuksen ja mahtavien tyyppien lisäksi paineita ja ilkeitä ihmisiä. Mulle blogin mukanaan tuomat negatiiviset asiat ovat aina olleet pienemmässä roolissa kuin positiiviset jutut. Olen kohdannut urani aikana ties minkälaisia kohuja, ja joutunut kerran tekemään jopa rikosilmoituksen kun eräs mies ahdisteli mua pelottavilla kommenteilla kuukausien ajan joka ikinen lauantaiyö. Silti olen aina kokenut blogin mukanaan tuomat hyvät asiat miljoona kertaa suurempina, kuin huonot.

Vaikka ymmärrän täysin miksi Otto lopetti, en voi väittää ettenkö kaipaisi hänen tekstejään. Hitto vie, mulla on ihan kauhea ikävä niitä postauksia. Oli niin parasta lukea Oton ajatuksia isyydestä tai parisuhteesta, ja ihan niitä pelkkiä läppäpostauksiakin. Vaikka me jutellaan paljon ja tiedän suunnilleen mitä tyyppi milloinkin ajattelee, ja hän ei myöskään peittele tunteitaan, oli ihana lukea hänen ajatuksiaan kirjoitettuna. Koska kirjoittaa Otto osaa, se on yksi hänen parhaimpia taitojaan. Akkavallan poistuminen jätti ammottavan aukon blogimaailmaan.

Mä olen houkutellut Ottoa että hän kirjoittaisi edes joskus jotain, omaksi ilokseen  tai muiden, koska hänellä on kirjoittamisen lahja joka ei saa mennä hukkaan! Mutta painostaa en aio, kirjoittaa jos kirjoittaa. Toisaalta näen miten helpottunut ja vähemmän stressaava hän on nyt, kuukausi blogin lopettamisen jälkeen. Se tekee mut onnelliseksi, onnellisemmaksi kuin yhdenkään tekstin lukeminen.

Siitä mä olen Otolle tosi kiitollinen, että vaikka hän ei haluakaan enää blogata, hän tukee täysillä mun blogiuraa ja auttaa mua edelleen parhaansa mukaan. Ehkä vielä joskus saadaan lukea jotain Oton kirjoittamaa mun blogista, tai jostain muualta, ainakin toivon niin! Tänään muuten ilmestyi Kaksplussan nettisivuille Otosta joulukuun Kaksplussassa julkaistu haastattelu, jos ette ole vielä lukeneet. Siinä Otto valottaa ajatuksiaan isyydestä, perheestä ja vähän kaikesta muustakin.

Jäittekö te kaipaamaan Akkavaltaa?


22 Responses to “Ei enää bloggaavan miehen vaimo”

  1. akkavallan lukija sanoo:

    Moi!

    Jäin kaipaamaan. Havahduin tossa pari viikkoa sitten, että enpä ole nähnytkään hetken akkavallan postauksia ja niinpä kävin kurkistelemassa mitä blogiin kuuluu ja luinkin lopettamispäätöksestä. Harmittavaa, mutta ymmärrettävää. En voi väittää olleeni Oton kanssa kaikista asioista samaa mieltä, mutta en antanut sen haitata. Koska tylsäähän se olisi jos kaikki olisivat kaikista asioista samaa mieltä! Pidin kuitenkin Oton tyylistä kirjoittaa ja niistä tajunnan-virtaa postauksista, sekä tietysti kääpiöjutuista. Näin naisen näkökulmasta oli hauska päästä kurkistamaan miehen pään sisään ja tajuta, että oikeesti, niin erilaisia me ollaan, ja sekin on vaan rikkaus! Voisittehan te perustaa tänne sun blogin sisään vaikka kerran kuussa ”oton mietteitä” -palstan. :D Se oiskin hauskaa! :)

  2. Kyllä! Ehdottomasti jäin. :) Blogi oli raikas ja humoristinen, sen hauskuus sai hyvälle tuulelle. Olin todella harmissani, kun luin blogin loppuvan, mutta syyt ymmärrän täysin. :)

  3. Nimetön sanoo:

    Todellakin jäin Akkavaltaa kaipaamaan. Otolle lämpimät kiitokset siitä, blogi oli piristävimpiä tapauksia ikinä ja oikeasti omaa, ainoaa luokkaansa, ainakin allekirjoittaneelle. Harvoin blogimaailmassa törmää sellaiseen tekstiin, jota lukee vähän samaan tyyliin kuin hyvää kirjaa luetaan ja jolle saattaa jopa ääneenkin hörähtää. Eli jos joskus hän sattuukin jonnekin rustailemaan, niin toivon mukaan tulen ne rustailut myös löytämään!

  4. Saratsu sanoo:

    Yy, mie jäin kaipaamaan akkavaltaa hirveesti, otto niin hyvin puki jotaa juttuja sanoiks, sano sille että kirjottais ees välillä vaikka just täällä sitä jäi niin moni kaipailemaan

  5. . sanoo:

    Jäin kaipaamaan. Akkavalta on ainoita blogeja joita olen lukenut ensimmäisestä postauksesta asti. Teksi oli myös täysin omaa luokkaansa ja tosiaankin ainoita blogeja joille olen naureskellut ääneen.

  6. Nimetön sanoo:

    Mulle tuli ristiriitainen fiilis kun taannoin huomasin Akkavallan lopettaneen. Alkuun kun blogin löysin, pidin siitä, mutta jossain vaiheessa alkoi mennä mun mielestä huonompaan. Ei enää ajatuksella kirjoitettuja tekstejä, moni tuntui väkisin väännetyltä ja jotenkin… mauttomalta? Ärsyttävältä? Ehkä se oli se stressi ja ajan puute mikä heijastui kirjoittamalla ”vain jotakin”. En tiedä, tämä toki vain oma näkemykseni. :) Kaikesta huolimatta vois olla välillä kiva lueskella Oton juttuja vaikkapa sun blogista. Esimerkiksi vainkääpiöjutut oli huippuja. :D mutta tekstipostauksista omat ajatukset tärkeistä asioista. Isyydestä, kasvattamisesta, rakkaudesta. Niitä lukis mielellään. :)

  7. roosa sanoo:

    Todellakin jäin kaipaamaan! Olihan Akkavalta ainutlaatuinen. Ymmärrän kyllä lopettamispäätöksen ja todellakin kunnioitan sitä. Silloin pitää lopettaa, kun homma tökkii. Salaa kuitenkin toivon, että ehkä Akkavalta joskus palaa muutaman kirjoituksen kera vierailemaan täällä sun blogin puolella ;)

  8. Todellaki jäin,työ kummatki olitte ja ootte yhet lempparit :) Vaikka välillä oli pelottavaa miten samisjuttuja Otolla ja Tuomaksella on :DD

  9. Inga sanoo:

    Kyllä jäin kaipaamaan akkavaltaa! Otto on ihan huippu kirjoittamaan, oli ihana blogi. Mutta tietysti oma hyvinvointi ja perhe ym asiat kuuluvat edelle, joten oli oikea päätös siinä mielessä lopettaa ettei tule liikaa stressiä. Otto KIITOS _mahtavasta_ blogista! <3

  10. Tiiinaa sanoo:

    Jäin kaipaamaan kovasti. Luin kaiken ekasta postauksesta lähtien. Otto vaikuttaa huipputyypiltä :)

  11. petra sanoo:

    mua häiritsee että tuliko sille tarinalle koskaan jatkoa, jossa se lapsi siepattiin….. ? pakko saada tietää miten se loppuu! onnellisesti please! se oli niiiiiiiiin hyvä!
    ja itseasiassa akkavalta oli se miksi aloin eksyä tännekin useammin ja aloitin lukemisen ensimmäisestä postauksesta, tosin nyt on ollut lukemisessa taukoa ja oon vasta ensimmäisessä synnytyksessä :D
    mutta terveisiä vaan otolle että kiitos! ja todellakin kirjoittaa hän osaa! erittäin vangitsevasti ja vieläpä kurkkuviipaleista! :D ja se pikkujätin testaus :DD

  12. Bananansku sanoo:

    Miekin jäin kaipaamaan! Mutta ei kenenkääntarvitse sietää lukijoiden haukkuja. Tsemppiä molemmille, Otolle sekä Iinalle! Olette lempparibloggareita <3

  13. Nb sanoo:

    Ymmärrän täysin miksi otto lopetti blogin pitämisen, mutta kyllä täytyy sanoa et hän kyllä osaa kirjoittaa! Luin joka ikisen postauksen, jopa ne pelipostaukset mitkä ei niin kiinnostanutkaan mut ihan vaan sen takia kun oton postauksia oli niin mukava lukea! Toivotaan että näkyis välillä jotain oton kirjoituksia vaikka täällä sun blogissa. Sulla on myös ihana blogi ja osaat myös kirjoittaa todella hyvin. On kiva seurata teidän arkea ja ehkä juuri ne ihan kuulumispostaukset onkin yleensä parhaita, tietysti on kiva myös että on välillä ihan aiheasiaakin. Jatka samaan malliin, täällä yksi tyytyväinen lukija :)

  14. nipa sanoo:

    Todellakin jäin kaipaamaan!

  15. V sanoo:

    Jäin kaipaamaan. Otto vaikuttaa niin sydämelliseltä, aidolta ja hauskalta (mutta sopivasti negatiiviselta) tyypiltä. Otto on varmasti ihana isä, mies ja ystävä. Olisi huippua päästä silloin tällöin lukemaan Oton ajatuksia sun blogista!

  16. Gemma sanoo:

    Mäkin olin tulossa ehdottomaan että anna näppäimistö ja pääsy omaan blogiisi Otolle silloin kun/jos hänelle kirjoitusinspis sattuu tulemaan :) Ei stressiä eikä postauspaineita.

  17. xxy sanoo:

    En jäänyt kaipaamaan. Luin kyllä Akkavaltaa, ja Otto osaa kirjoittaa, ja monissa kantaaottavissa teksteissä oli sanoma, jonka voin allekirjoittaa 100%. Mutta silti. Jotenkin olen kyllästynyt lukemaan nasevan ronskeja, mustalla huumorilla höystettyjä, ”hauskoja” tekstejä. Ehkä siksi että ne vastaavat niin paljon omaa ajatusmaailmaani, ovat ”niin minua”, kun blogien parista yritän etsiä nimenomaan jotain uutta ja ehkä itselleni vieraampaa maailmaa…?

    Sen sijaan sinäkin voisit lopettaa bloggaamisen. Olen niin järettömän kyllästynyt siihen, että postaat niin tiuhaan tahtiin, että täytyy käydä monesti päivässä kurkkaamassa onko tullut uutta tekstiä – vaikka siihen ei todellakaan olisi aikaa! En saa blogistasi juurikaan uusia ajatuksia tai ideoita, en ole perhekeskeinen, en halua omia lapsia enkä pidä muodista. Sisustusmakusikin on täysin päinvastainen kuin minulla ja ajattelet ja kirjoitat yhteistyökampanjoista ja syvällisemmistä aiheista tavalla, joka ei ikinä lähtisi näppäimistöltäni. Olemme niin erilaisia kuin olla ja voi, vaikka jaoimme joskus usean yhteisen ystävän, lempibändin ja olemme samaa ikäluokkaa. Vaan silti roikun täällä. Jotenkin tuo sun ainainen positiivisuus ja no, erilaisuus itseeni nähden, on jumittanut minut tänne ja tehnyt minusta vakituisen lukijan. Luen siis joka päivä blogia, jossa ei ole juuri lainkaan minua kiinnostavia aiheita, ja silti kirjoituksesi piristävät kurjaa arkeani lähes joka päivä. Kaikista eniten siinä ärsyttää se, etten tajua miten sen teet. :D

    • Hyvä sanoo:

      Ihana kommentti ! Tavallaan moitit ja kuitenkin kiität. Mua koukutti molemmat blogit. Oton sarkasmi oli ihanaa, nyt luen edelleen Iinan blogia ja nautin juuri siitä positiivisuudesta, joka tuntuu monia ärsyttävän.

    • kata sanoo:

      Aivan mahtava palaute! :D

    • Pihvi sanoo:

      Ehkä ennemmin sun kannattaisi lopettaa blogin lukeminen jos et saa siitä mitään irti, se ärsyttää sua, kirjoitukset on hirveitä ja postauksiakin tulee liian usein?

      Et varmaan lue myöskään esim. käsityöblogeja jos et ole kiinnostunut käsitöistä, ruokablogeja jos ajattelet ruuan olevan vain polttoainetta jota ei tarvitse ajatella sen enempää, poliitikkojen blogeja jos politiikka ei voisi vähempää kiinnostaa, hääblogeja jos häät eivät ole ajankohtainen asia eikä asia kiinnosta.

      Joten miksi luet tätä blogia jos sisältö ei kiinnosta?

  18. Laura sanoo:

    Kyllä jäin kaipaamaan!!! Otto oli niin piristävä lisäys tähän blogimaailmaan! :) toivottavasti välillä vielä vierailee täällä, hänellä on kyllä kirjoittamisen taito! :)

  19. Mii-a sanoo:

    Moikka!
    Otto teki joskus postauksen jostain hävyttömän kalliista mutta hyvästä älypuhelimesta. Mikä tämä puhelin mahtoi olla?

Kommentoi