Alkuviikon kuulumisia

30.03.2016

Moikka! Puuh mikä startti viikkoon, eilen pitkästä aikaa lenkillä ollessani lenkin puolivälissä mulle iski ihan jäätävä aurallinen migreeni – kävelin sitten loppumatkan kohti kotia sahalaidat silmissä vilisten ja menin kotona suoraan nukkumaan. Eipä ole ollut migreeniä kun viimeksi joskus syksyllä, toivottavasti ei tulisi ennen ensi syksyä seuraavaa kun ne on niin inhottavia.

Mutta eipä siitä sen enempää, onneksi iski vasta illalla niin en sinällään menettänyt mitään. Otto-raukka joutui avustamaan mua kun mä pimeästä makkarista peiton alta silmät kiinni huutelin vielä että ”Voitko nostaa mun postauksen facebookiin?”. Ihana mies kun laittoi tuon edellisen postauksen sinne esille. Muuten on tosiaan ollut ihan hyvä viikko, tytöillä tanssia ja mulla kivoja juttuja töissä. Meillä aloitti uusi harjoittelija töissä ja mä sain äijäporukan keskelle ensimmäisen naispuolisen työkaverin, aika hauskaa! Tänään olen valokuvannut kotona koko päivän, mikä olikin oikein hyvä sen migreenin jälkeen: ei tarvinnut tuijottaa kirkkaana loistavaa ruutua kun olen vaan keskittynyt valokuvaamaan.

Tänään oli tyttöjen tanssitunti myös ja voi vitsit miten hienosti molemmilla tytöillä meni! Me suunniteltiin Zeldan pirskeitä sillä aikaa Oton kanssa kun tytöt tanssivat. Tai no mä suunnittelin ja Otto kiusasi mua, mutta saatiin me jotain suunniteltua sentään. Ja ainakin saatiin hieno face swap -kuva snapchattiin, käykää kattomassa @iinalaura jos haluatte nauraa sille miten urpolta me näytetään!

Huomenna on vielä työpäivä ja perjantaina ollaankin sitten kotona tyttöjen kanssa ja aloitetaan viikonlopun viettoa, tuntuupa hassulta tämä lyhyt viikko nyt kun on tottunut pidempään. Ja tuntuupa hassulta että perjantaina alkaa jo huhtikuu, siis mitä ihmettä! Huhtikuu on jo oikeasti kevät ja voi odottaa vähän korkeampiakin lämpötiloja kuin tässä kuussa, ehkä.

Kauhea höpötysmaksimus mulla päällä, kun tuntuu etten ole kirjoittanut tällä viikolla kuulumisia yhtään! Ja ehkä kun olen kökkinyt koko päivän kotona valokuvaamassa enkä ole höpötellyt kenenkään kanssa niin on kauhea puheripuli sitten täällä blogin puolella. Haha!

Ihanaa keskiviikkoiltaa kaikille ja toivottavasti huomenna paistaa aurinko<3


Pian kolmevuotias mini

29.03.2016

Mun on vaikea sisäistää että mun vauva, meidän kuopus, täyttää ensi kuussa kolme vuotta. Kolmen viikon pääästä kolme vuotta. Mulla on molempiin lapsiini ihan tasan yhtä erityinen ja läheinen suhde, mutta toki kumpaankin omanlaisensa. Esikoinen on aina ollut kuitenkin vähän isin tyttö, se joka pyytää että pääsee siivoamaan autoa isin kanssa koska se on niin hauskaa, ja joka istuu iltaisin Oton vieressä sohvalla, katsoo failarmy-videoita youtubesta hörähdellen ja syö banaania, ihan kuin isinsä. Kuopus taas on aina ollut sellainen äidin kainaloinen kananen, se joka tulee aamuisin mun kainaloon pötköttämään ja tökkii mua silmään ”äiti sulla on niin ihanat wipset!”

Hän on ollut mun kainalossa siitä asti kun syntyi, ja saa ollakin niin kauan kuin haluaa. Mutta silti, tuntuu vaan ihan hullulta että meidän nuorempikin lapsi on pian jo kolmevuotias. Vastahan esikoinen täytti kolme! Ja joo, tiedän kyllä että meidän lapsilla on vaan 1,5v ikäero ja siksi ne synttärit tulee aina niin nopeasti, mutta aina se pääsee yllättämään. Vähän niinkuin ensilumi aina yllättää autoiljat. Odotettavissa, mutta silti aina vähän pistää pasmoja sekaisin.

Kuopus on reipas tyttö, joka on välillä todella tarkka joistain jutuista ja joka muistaa aina kehua muita. Hän rakastaa prinsessamekkoja, mutta sanoo aina olevansa komea, ei kaunis vaan komea, koska isikin on kuulemma komea. Hän keksii ihania leikkejä ja tarinoita, ja hänen vauvanukeillaan on mahtavat nimet kaikilla. Hän laulelee iltaisin sängyssä, askartelee tosi hienoja pääsiäistipuja päiväkodissa, ja piirtää aina ”myrskyisen” tai viivan, eli siis oikeasti vaan viivan.

Takki Mini Rodini / Mekko* Lindex / Leggingssit Gugguu / Panta* Lindex / Kengät Nike / *saatu blogin kautta.

Hänellä on meneillään erittäin topakka vaihe, ja mielipiteitä ilmaistaan voimakkaasti. Mutta se on vaan hyvä, tuleepahan ainakin kuulluksi. Vaikka isosisko välillä koittaa vetää höplästä, on pienempikin oppinut jo vähän ovelaksi eikä menekään aina enää lankaan. Ja suurimmaksi osaksi heillä on yhdessä hauskaa, ja mahtavat leikit. Molemmat auttavat toisiaan parhaansa mukaan.

Mä olen kyllä niin ylpeä meidän molemmista pienistä tytöistä, joilla on ollut toisensa jo pian kolme vuotta. En voisi ihanampia tyttösiä meille edes toivoa. <3


Talvesta keskelle kevättä

28.03.2016

Kun katsotte ylläolevia kuvia, uskoisitteko että molemmat on otettu peräkkäisinä päivinä ja samassa maassa? Siinä sen 605:n kilometrin ajomatkan aikana ehtii aika mielettömän upealla tavalla aina herätä siihen miten uskomattoman suuri, monimuotoinen ja kaunis maa Suomi on. Oulussa oli lunta enemmän kuin Helsingissä kertaakaan koko tänä talvena, ja Helsingissä on ollut tänään 12 astetta lämmintä, ei tuulta ja upea auringonpaiste lumettomassa maisemassa. Oulussa leikittiin lumileikkejä, täällä ollaan kaivettu potkupyörät esiin ja käyty leikkipuistossa pomppimassa trampalla ja laskemassa liukumäkeä.

*Kypärät ja hanskat saatu blogin kautta, niistä lisää myöhemmin!

Molemmissa on ollut hauskaa, sehän se on pääasia. Oli oikeastaan tosi mahtavaa päästä vielä oikein kunnolla nauttimaan talvesta ennenkuin siirryttiin taas askel lähemmäksi kesää. Täällä kevään lämmön tuntee jo, lasitetulla parvekkeella on päivisin auringon paistaessa yhtä kuuma kuin kesällä. Nyt meillä onkin projektina parvekkeen uudistus (miten siitä aina käyttämättömänä talven aikana tuleekin enemmän varasto kuin keidas). Siitä lisää juttua kunhan ollaan saatu se ensin tyhjennettyä, ja sitten täytettyä kaikella mukavalla.

Oulun reissu teki niin hyvää, sillä missään muualla en osaa irtautua kaikesta yhtä hyvin kuin siellä läheisten keskellä. Kauhea ikävä tässä on jo kaikkia, mutta onneksi nähdään kesällä taas, ja mun äiti sentään tulee juhlistamaan kuopuksen synttäreitä tänne meille jo parin viikon päästä. Niistä mun pitikin kirjoittaa, että hitsi vieköön niihinkään ei ole kuin enää pari viikkoa kääk!! Jali ja Suklaatehdas -teema aiheuttaa haasteita lähinnä olemalla tosi ei-ajankohtainen, toisin kuin Frozenit, My Little Ponyt ja muut. Mutta toisaalta tämä on kivaa, on kivaa tehdä jotain ihan erilaista kuin muut tällä hetkellä. Joku kauan sitten unohdettu onkin taas freesiä, tai siltä se ainakin musta tuntuu.

Huomenna on paluu arkeen ja seuraavien parin viikon aikana ennen synttäreitä on tiedossa vaikka mitä kivaa. Minäpäs palailen pian ja toivotan vielä kaikille ihanaa alkanutta viikkoa ja arkeenpaluuta <3


Maalilla uutta ilmettä olkkariin

27.03.2016

Olen mukana Indiedaysin ja Tikkurilan kampanjassa, jonka ansiosta pääsin piristämään meidän vitivalkoisia seiniä maalilla ja luomaan uutta kodikkaampaa ilmettä kotiin. Ihan ekaksi ennenkuin pääsen kertomaan enemmän muutoksesta, mun on pakko huikata teille Instagramissa käynnissä olevasta Tikkurilan huikeasta kisasta, jonka palkintona on 200 euron lahjakortti voittajan valitsemaan sisustusliikkeeseen. Ihan huikea palkinto, kelpaisi ainakin mulle niin pääsisi taas ainakin yhden sisustusunelman lähemmäksi haaveiden kotia.

Kilpailu on siis käynnissä 4.4. asti instagramissa, ja kilpailuun osallistuaksesi sinun tulee toimia näin: Ota kuva kotisi tärkeimmästä sisustusväristä. Jos se on siis vaikka pinkki seinä, niin kuvaa se, tai jos koti on kauttaaltaan musta, tuo se esille. Lisää kuva instagramiin ja käytä hashtagia #colornow2016 sekä @tikkurila_suomi ja olet mukana kisassa! Palkintona on tosiaan 200 euron lahjakortti voittajan itse valitsemaan sisustusliikkeeseen.

Isoimman muutoksen koki meidän olkkari, joka maalattiin Tikkurilan Color Now 2016 -Trendivärioppaan sävyllä nimeltä Laasti (X487). Laasti on nimensä mukaisesti harmaa, sellainen betoninen, juuri sellainen josta me tykätään. Varmasti maalaamisen jälkeen myöskin meidän kodin tärkein värisävy! Betonia on tarkoitus tuoda sisustukseen enemmän muutenkin, sillä olen ihastunut betonisiin sisustusesineisiin viime aikoina.

Ennen:

Värin valinta Color Now Trendivärioppaasta oli helppoa, sillä värit oli ryhmitelty kivasti erilaisiin kategorioihin ja oli mielenkiintoista lukea siitä mikä on pinnalla juuri nyt. Oli myös mukavaa että trendivärien mukana oli värisävyjä meille jotka tykkäävät pysyä pinnalla, mutta haluavat silti jotain ajatonta ja kestävää. Kannattaa käydä kurkkimassa opasta jos maalailu innostaa, ja jos tuntuu että valinnanvaraa on muuten niin liikaa ettei osaa päättää. Värioppaan avulla me saatiin päätettyä maalit kolmeen eri kohteeseen tunnissa, mikä on musta tosi hyvin.

Itse maalausprojekti oli todella iisi. Pyyhittiin seinä laimennetulla maalipesulla, ja suojattiin listat, katto, lattia ja pistorasiat. Sitten vaan keskityttiin maalaukseen. Maalattiin olkkarin seinä kahteen kertaan täyshimmeällä Harmony-maalilla, ja lopputuloksesta tuli tasainen ja kaunis. Me haluttiin täyshimmeä ja hillitty maali, sillä seinä on telkkarin takana ja ei ole kivaa jos siellä on jotain mikä häiritsee silmää kun yrittää seurata ohjelmaa. Tarkemmat työohjeet meidän maalausprojektiin löytyvät Tikkurilan sivuilta.

Ekan maalikerroksen jälkeen käytiin Itiksessä pyörähtämässä, ja kotiin tullessa vedettiin toinen kerros päälle. Koko projektiin kului pari hassua tuntia (+ kuivumisaika välissä), mutta siis ei ollut mikään kokopäiväprojekti eikä aktiivista toimimisaikaa ollut juurikaan. Mulle maalaaminen on tuttu juttu, äidin kanssa aina maalattiin seinät jos muutettiin uuteen kotiin mun lapsuudessa. Ehkä siksi mun oli helppo lähestyä sitä, enkä ajatellut sen olevan vaikeaa sillä tiedän ettei se ole.

Mitäs tykkäätte muutoksesta? Meiltä löytyy uutta ilmettä myös lastenhuoneesta, sekä pian keittiöstä. Lastenhuoneeseen maalattiin Pirtelö-sävyinen liitutaulubatman, ja keittiössä maalataan pöytä ja tuolit vielä kunhan ehditään. Niistä siis lisää myöhemmin!

Muistakaa ihmeessä osallistua instakisaan ja ihanaa sunnuntaita kaikille <3