Näin(kin) pukeutuu äiti

19.03.2016

Kuten ennustin, bannerissakin näkyvä pilottitakki on päässyt päivittäiseen käyttöön. Tällä viikolla varsinkin alkuviikosta melkein kymmenen asteen lämpötiloilla tarkeni jo oikein hyvin olla ihan ulkona kevyesti topatulla bomberilla. Alla oli tietty vielä neule, ja kaulassa kaulahuivi jos ei liikuttu autolla, mutta kuitenkin, yhtään ei hytisyttänyt, välillä oli jopa hiki kun aurinko oikein paistoi eikä tuullut.

Bomber päällä mulla on hyvä fiilis, vannon että kävelen selkä suorempana kun on mieleinen takki päällä. Siihen mä nykyään pukeutumisella pyrinkin: hyvään fiilikseen. Siihen että mulla on itsevarma ja mukava olo mun vaatteissa. Joskus aiemmin mulla on ehkä ollut tarve ”todistella” itseäni pukeutumisellani. Nuorempana pukeuduin paljastavasti ja tosi mauttomasti välillä, ja äidiksi tultuani yritin ehkä vähän liikaa pyristellä siitä ulos. Tyylini muuttui välillä suorastaan tätimäiseksi kun yritin niin kovasti olla ÄITI, mahtua johonkin tiettyyn äitimuottiin.

Nykyään mä tiedän että ei se hyvä äitiys ole siitä kiinni onko mulla jonkun mielestä lapselliset, rumat, mauttomat, teinimäiset tai tylsät vaatteet. Kun mä tulin äidiksi, mulla meni ihan kaiken edelle se että halusin olla hyvä äiti, ja yritin jokaisella elämäni osa-alueella pyrkiä kohti sitä täydellistä äitiyttä. Kunnes tajusin että mun ei tarvitse olla sellainen kuin mielikuvieni ”normi-äiti” on, koska ensinnäkään mitään normi-äitiä ei ole. Me kaikki ollaan erilaisia. Ja toiseksi, täydellistä äitiyttäkään ei ole olemassa.

Mulle on ihan sama jos joku luulee että meidän lapset ovat liikkeellä vaikka isosiskon kanssa, kun kävelen heidän kanssaan kaupungilla. Kyllä he hyvin nopeasti korjaavat että äidistä on kyse, jos tilanne sitä vaatii. En ole pitkään aikaan edes miettinyt näytänkö ikäiseltäni vai en, tai näytänkö äidiltä, ja se on hyvä. Ei sillä ole mitään väliä, eikä se vaikuta mun äitiyteen millään tavalla.

Mä olen aina rakastanut kokeilla erilaisia tyylejä ja käyttää rohkeitakin vaatteita, ja vaikka nykyään en ehkä ole tyyliltäni niin kokeileva enää kuin joskus aiemmin, olen tyytyväinen että olen löytänyt sen rohkeuden uudelleen. Rohkeuden olla juuri sellainen kuin haluan.

Nykyisessä tyylissäni mä tunnen itseni enemmän omaksi itsekseni kuin vuosikausiin. Mä uskon että lapsille paras roolimalli, on tyyppi joka on sinut itsensä kanssa. Oli kyseessä sitten kaveri, äiti, opettaja tai vaikka pappa. Siksi aion jatkossakin näyttää juuri sellaiselta äidiltä kuin haluan, enkä stressaa siitä mitä muut mahdollisesti miettivät.

Takki Zara / T-paita Gina Tricot / Housut Gina Tricot / Kengät Zara / Laukku Marc by Marc Jacobs

Millaisia pukeutujia te muut äidit olette? Tunnistatteko äitimuottiin sopimisen paineita, oletteko kokeneet sellaisia omaa pukeutumistanne miettiessänne?


No Responses to “Näin(kin) pukeutuu äiti”

  1. Ansku sanoo:

    ”Mä uskon että lapsille paras roolimalli, on tyyppi joka on sinut itsensä kanssa”.

    Varmasti. Hyvä kirjoitus! ♡

  2. Ellu sanoo:

    Sulla on ihan super ihana tyyli, hyvin sopii nuorelle äidille – kyllä nyt saa pukeutua just niin kuin haluaa vaikka olisi lapsia. Ja toi takki on ihan super ihana, mikä koko sulla on käytössä? Oon ettiny tollasta takkia kissojen ja koirien kanssa, mut ei oo vielä löytynyt sopivaa.. 😀

  3. Myjuw sanoo:

    Osu ja uppos. Kuin minun tämän hetken ajatuksia. Ja luettuani juttusi sain lisää pontta ajatuksilleni ja uskoa itseeni:).

  4. Roselyn sanoo:

    Hei! Ihania nämä asukuvat! 🙂 pakko kysyä, että onko työlästä saada pidettyä nuo hiukset tuon sävyisenä? Voitko suositella jotain hyviä värjätyille hiuksille tarkoitettuja tuotteita? 🙂 Oon haaveillut kevääseen jotain sähäkkää väriä mutta vaihdoin just syksyllä takaisin turvalliseen ruskeaan, kun kahden vuoden taistelun jälkeen tympäännyin kirkkaanpunaiseen. Se vaan oli aina haalistunut tai taittoi liikaa aniliiniin päin ja kaikissa pyyhkeissä ja tyynyliinoissa oli aina punaisia raitoja.

  5. Mulla kävi sama lapsen synnyttyä. Jotenkin tuli sellainen olo, että nyt pitää näyttää kypsälle ja pukeutua pliisummin. 😀 meni varmaan lähemmäs vuosi ennen kuin oma tyyli (tai tyylittömyys) löytyi uudestaan. Toisaalta vauvakuplassa oma ulkonäkö ei edes kiinnostanut samalla tavalla kuin muulloin.

  6. Essi sanoo:

    En ole äiti, mutta pakko sanoa että nuo hiukset kyllä sopii sinulle kuin nenä päähän! Tosi upeat! Olet kyllä kerta kaikkiaan kaunis ja viisas nainen, ja monen vuoden blogiseurailuni jälkeen nimittelisin sinua kyllä myös todella hyväksi äidiksi, eli siitä ei tosiaankaan tarvitse paineita ottaa 🙂

  7. emppu sanoo:

    Mä pystyn niin samaistumaan tähän sun tekstiin. Mä luulen, että tää aihe on aika tuttu lähes tulkoon meille kaikille nuorille äideille. Kaikkia ei tosiaan tarvitse laittaa samaan muottiin, eikä ulkonäkö tai tyyli vaikuta äitiyteen. Sitä paitsi samallahan me viestitään meidän lapsille, että on täysin okei olla just oma itsensä. Kyllä sitä voi olla paras mahdollinen äiti omille lapsilleen, vaikka pukeutuisi niin kuin muutkin saman ikäiset tai vaikka olisi

  8. emppu sanoo:

    Mä pystyn niin samaistumaan tähän sun tekstiin. Mä luulen, että tää aihe on aika tuttu lähes tulkoon meille kaikille nuorille äideille. Kaikkia ei tosiaan tarvitse laittaa samaan muottiin, eikä ulkonäkö tai tyyli vaikuta äitiyteen. Sitä paitsi samallahan me viestitään meidän lapsille, että on täysin okei olla just oma itsensä. Kyllä sitä voi olla paras mahdollinen äiti omille lapsilleen, vaikka pukeutuisi niin kuin muutkin saman ikäiset tai vaikka olisi

  9. Rebekka sanoo:

    Itsellä ei ole vielä omia lapsia, mut esimerkiksi kauppojen äitoysvaatevalikoimaa tutkiessani olen huomannut että ”äitimäiseen” pukeutumiseen tavallaan painostetaan. Äitiysvaatteissa on todella huonosyi tarjolla nuorekkaita tai edes trendikkäitä vaatteita! Valikoimat ovat kyllä pullollaan erilaisia tunkoita ja suoria housuja. Tavallaan ymmärrän, että äitiysvaatteiden kysyntä on loppujen lopuksi niin pieni, että kannattavinta on panostaa pieneen perusvaatevalikoimaan. Kuitenkin toivon, että kun itse olen raskaana, löytäisin jostain vaatetta myös raskausajalle, joissa oikeasti viihdyn! Jokainen äiti ja isä ja mummo ja pappa näyttää juuri siltä, miltä itsestä tuntuu hyvältä! 🙂

  10. Riri sanoo:

    Mä pukeudun melko samalla tyylillä kuin ennen äitiyttäkin. Toki jotain käytännön juttuja tullut, että en buutseissa mene hiekkikselle, mutta muutoin sitten sama rennon huoleton rock-olemus paistaa. Sen ihmeellisyyden huomasin, että lapsen synnyttyä, anoppi rupesi ostamaan minulle synttäri- ja joululahjaksi täti- ja mummovaatteita. Yritä siinä sitten olla iloisesti yllättynyt, kun muistaa nähneensä vastaavanlaisen orvokkipaidan oman mummonsa päällä.. jotenkin en vaan saa sanottua että nämä on kamalia ja ihmeellistä sekin, että anoppi ei ole huomannut että ne hänen ostamat vaatteet eivät koskaan minun päällä ole.

  11. Elsa sanoo:

    Mä huomaan jokaisen uuden vaatehankinnan kohdalla miettiväni että mitä muut ajattelevat, jos vaikka näkevät mut bussissa poikani kanssa. Tai korjaus: jokaisen uuden vaatehankinnan kohdalla, joka ei ole musta neule tai siniset farkut. Kuinka surullista se on että meitä on niin monia ketkä kysyy että voiko äiti käyttää tälläisia vaatteita?

    Kiitos Iina niin paljon tästä blogista ja tästä kirjoituksesta. Mä lähden sun inspiroimana maanantaina ostamaan ne aivan täydellisen ihanat rikki revityt boyfriend farkut joita oon miettinyt kohta kolme viikkoa. ♡

  12. Eamalla sanoo:

    Sä näytät aina hyvältä 🙂 Jotenkin tuo tuoppi sun kädessä ja takki saa sut näyttämään että olisit viihteellä ja pikkaisen ottanut. Tuo takin väri tai joku tuossa takissa mättää, että se mun silmään näyttää juopon takilta :0 😀 Onko tuo miesten puolelta? Varmaan livenä paremman näköinen ja sehän on tärkeintä että tuntuu hyvältä päällä 🙂

  13. sini sanoo:

    Moikka!

    Oot upea, niin kun aina! 🙂 yks juttu mua on alkanut harmittamaan. Usein/aina tekstisi lopussa pyydät lukijoita jollain tavalla osallistumaan kommenteissa keskusteluun. Mutta mua on alkanut harmittamaan enää edes laittaa kommenttia, koska et vastaa. Toki ymmärrän että oot kiireinen ja sulla on paljon muutakin kuin kommentteihin vastaaminen. En vaan näe pointtia kysyä lulijoilta mitään jos et kuitenkaan vastaa tai jos vastaat niin vastaat tuollaisiin kommentteihin (tuo tuossa ylempänä) mikä on täysin turha, idioottimainen ja omaan arvoonsa jätettävä.

    Toivottavasti et loukkaannu mun kommentista. Mä tykkään sun blogista ihan hirveesti ja vaikutat tosi mukavalta ihmiseltä. Ja niin kuin aikaisemmin sanoin, on musta kesällä tulossa äiti ja vilpittömästi toivon että pystyisin olemaan siinä hommassa samanlainen kuin sinä. Mutta tää komentteihin vastaamattomuus on vaan alkanut harmittaa ja ainoastaan vastaat sitten niihin ilkeisiin.

  14. S sanoo:

    Vau, upeita kuvia susta Iina! 🙂 + tosi hyvä kirjoitus!

  15. Kristina sanoo:

    Kiitos Iina! Olisipa joku sanonut mulle näin kun tulin äidiksi…siitä on toki jo neljännes vuosisata aikaa 😀 Mulla oli kans sellainen anoppi, joka ei yhtään pitänyt mun pukeutumistyylistä ja mä olin niin lapsellinen, että halusin häneltä hyväksyntää. No tuloksena oli erittäin tätimäisesti pukeutunut alle 3-kymppinen nainen. Nykyään, kun olen jo hiukkasen yli 50 v, näytän paljon nuoremmalta kuin silloin aikoinaan.
    Sinä Iina pukeudut ihanasti ja olet paras roolimalli tyttärillesi. Ja inspiraation lähde meille muille, miksei vaikka vähän tällaiselle, jo lähes mummo-ikäisellekin 🙂

  16. L sanoo:

    Mitkä Ginan farkut noi on? Mulla on kans aika laiheliinit jalat niin on tosi vaikee löytää tarpeeksi tiukkoja farkkuja. Mutta noi näyttää sun päällä ainakin tosi hyvältä. Pakko muuten vielä sanoa että sulla on aivan ihana tyyli <3

  17. momo sanoo:

    Kummankin lapsen kohdalla on oma tyyli ollut vuoden verran hukassa lapsen synnyttyä. Tyyli on ollut hyvin basic, ei mitään erikoista. Harmaata, valkoista ja mustaa, perus neuletakkeja ja housuja. Nyt kun kuopuskin on jo 1,5 vuotias niin oma tyyli on taas löytynyt ja vaatekaapin sisältö näyttää omalta.

    Sulla on tosi kiva vaatetyyli, vaikka en itse ole samantyylinen. Silti olet tosi inspiroiva kun pukeudut juuri kuten itse haluat ja itsevarmuus näkyy! 🙂

  18. Todella hyvin kirjoitettu. Mä etin edelleen omaa tyyliäni, mutta en sillä perusteella miltä minun pitäisi muiden silmissä näyttää. Toki haluan olla hyvä äiti, mutta eihän se vaatteita katso. Sen verran katson, että vaatteet voi pestä huoletta koneessa, sillä meillä on maitopullauttelu vaihe parhaillaan päällä ja paitaa saattaa joutua vaihtamaan parikin kertaa päivässä. Pääasia on se, että itsellä on hyvä olla.

  19. rokkimama sanoo:

    Haha mä en todellakaan sovi mihinkään perus äitimuottiin! 😀
    Mun lempparityyliin kuuluu pari lävistystä naamassa, räväkän punainen tukka&huulet, mustat vaatteet (joissa suosin pitsiä, luurankokuosia, pääkalloja, tylliä, nyörejä…).
    Oon kuullu olevani lapsellinen kun pukeudun näin, mutta en vaan voi kuvitella itseäni nykymuodin mukaisissa vaatteissa. Tykkään katsella näitä kuteita muiden yllä, mutta itselleni ne eivät vain sovi.
    Toivon, että lapsetkin ovat aina rohkeasti omia itsejään! Itse usein mietin, mitä muut ajattelee.. Mutta oon paljon itsevarmempi, kun oon omantyyliseni. 🙂

  20. Vaikka moni on jo ylistänyt sun tätä tekstiä ja tyyliä, täytyy vielä minunkin. … 🙂 Olen itse yli 30 v. pienen vauvan äiti, mutta ihanaa tosiaan lukea ja tajuta, että saa sitä edelleen näyttää ihan siltä miltä ennenkin, vaikka ”äiti” myös on. Kiitos tästä, noin se juuri menee!

  21. mjii sanoo:

    sun innoittamana menin ja värjäsin tukkani pinkiksi!! 😀 sun kuontalos on upeeee! 😀

Kommentoi

Sinun pitää kirjautua kommentoidaksesi.