Mitä se uusi arki tarkoittaa

31.07.2016

Huomisesta alkaen mä olen täysipäiväinen bloggaaja. Se tarkoittaa sitä, että mun työni Jevelolla ovat päättyneet. Puolitoista vuotta startup -yrityksessä opettivat mulle ihan hurjan paljon, ja olen niin onnellinen että viime vuonna uskalsin hypätä kohti tuntematonta ja kokeilla siipiäni siellä. Mun siivet kantoivat, yrityksen eivät, ja näin ollen mun ura Jevelolla päättyi. Yleensä kun joku kertoo tulleensa irtisanotuksi, ovat reaktiot myötätuntoisia ja toisen puolesta harmistuneita, mutta mä voin kertoa että kun kuulin tästä ensi kerran, mun itseni päällimmäinen tunne oli helpotus.

Ei siksi että työympäristössä olisi ollut vikaa tai työkavereissa tai itse työssä, ei ei ei. Mä rakastin meidän toimistoa, mulla oli mahtavia työkavereita ja työ opetti mulle ehkä jopa yhtä paljon mitä äitiys on tehnyt. Sain tehdä työtä jota rakastin ja jossa halusin jatkuvasti kehittyä ja tulla paremmaksi. Mutta siksi mä olin helpottunut, että mä olen vetänyt aivan jaksamiseni äärirajoilla viimeiset puolitoista vuotta. Mä olen painanut kaksitoistatuntisia päiviä, ensin tehnyt normityöpäivän toimistolla ja sitten jatkanut blogin parissa. Muistan teidänkin järkytyksen kun dokumentoin keväällä blogiini yhden työviikon jokaisen työtunnin ja -tehtävän. Mä tein ihan liikaa ja se on fakta. Kuka tietää mitä olisi tapahtunut jos olisin jatkanut toisetkin puolitoista vuotta samalla tyylillä.

Mä en ikinä olisi itse saanut tehtyä tätä päätöstä, vaikka joskus väsymystä ja stressiä itkeskellessäni haaveilinkin siitä että luopuisin toisesta rakastamastani työstä. En vaan koskaan olisi osannut päättää että kummasta, enkä olisi ollut niin rohkea että olisin itse jättänyt itse itseni vain yhden työn varaan. Nyt se päätös tehtiin mun puolesta, ja ainakin elämäni rennoimman kolmen viikon kesäloman jälkeen voin sanoa että tämä on tehnyt mulle niin hyvää kuin vain jokin voi tehdä. Ja täytyy myös olla onnellinen siitä että on ollut se toinenkin työ siinä taustalla kokoajan, ja taloudellisesti tilanne on turvattu vaikka toisesta työstä nyt luopuukin.

Mä en voi sanoin kuvailla mitä se ajatus merkitsee, että tulevana syksynäkin mulla on lasten mentyä nukkumaan aikaa esimerkiksi istua koko ilta joskus katsomassa Netflixiä. Ja että jaksan joskus mennä johonkin kiinnostavaan, illalla olevaan, blogitapahtumaan, kun tiedän että se ei ole poissa seuraavan illan töistä, vaan voin tehdä ne jo päivällä. Se tunne, että olen aina väärässä paikassa ja teen aina väärää asiaa, on poistunut. Mä voin keskittyä täysillä blogin tekemiseen silloin kun lapset ovat päivähoidossa, ja täysillä lapsiin silloin kun he ovat kotona. Ja täysillä Ottoon ja itseeni silloin kun lapset nukkuvat. Jollekin se voi kuulostaa ihan itsestäänselvyydeltä, arjen kolmijaolta kuinka elämän kuuluukin mennä. Mutta mä en ota sitä enää itsestäänselvyytenä, mulle se on luksusta josta en ole saanut nauttia pitkään aikaan.

En sano ettenkö hyppäisi riemusta kiljuen puikkoihin jos jostain putkahtaisi mielenkiintoinen työtarjous eteen. Mutta ainakin tällä hetkellä mulla ja meillä on paras näin. Mä halusin alkaa tehdä blogia ammattimaisesti jo puolitoista vuotta sitten kun Indiedaysille muutin. Olen tehnyt parhaani, mutta saatuani toisen työpaikan heti perään, on blogi ollut välillä retuperällä kun en ole ehtinyt tai jaksanut. Nyt vihdoin mä pääsen keskittymään tähän sillä energialla ja tarmolla jolla olen kokoajan halunnutkin, ja se ei tunnu ollenkaan huonolta. Nyt vihdoin mulla on aikaa kokeilla siipiäni siinä kaikessa mitä olen halunnut tehdä jo pitkään, ja se saa perhoset lepattamaan mun vatsassa ja hymyn kasvoille. Mä tiedän että tästä syksystä tulee siisti, ja mä toivon että te pysytte täällä mukana seuraamassa blogin uusia tuulia ja vanhoja suosikkeja. Mulla on mielessä tänne syksyksi kuulkaa vaikka ja mitä, niin mahtijuttuja tulossa!

Mä haluan vielä lopuksi kiittää mun mahtavia työkavereita kaikesta mitä sain kokea ja oppia teidän kanssa, ja toivon kaikkea hyvää kaikille jatkoon.

Ihanaa alkavaa elokuuta kaikille <3


My New Home Office

31.07.2016

Olen jo pitkään kaivannut itselleni kotoa sellaista tilaa jossa on hyvä työskennellä. Tilaa levittäytyä, tilaa kuvata ja editoida ja asetella ja katsoa useampaa tiedotetta tai kirjaa tai ihan mitä tahansa kerralla. Kiitos ihanan mieheni, mulla on vihdoin sellainen. Otto luopui omasta miesnurkkauksestaan että mä sain tämän tilan. Ei hänkään onneksi ihan puille paljaille jäänyt, sillä hän sai pleikkarinsa olkkarin isoon telkkariin kiinni nyt pikkutelkun sijaan, ja hän ei enää juurikaan käytä kotona konetta (vaan tablettia), ellei tee etätöitä. Silloin hän saa toki lainata mun työpöytää.

Uusi työpöytä on Ikeasta pöytälevy + jalat -yhdistelmä, ja se on ihanan keveä ja kompakti verrattuna meidän vanhaan turhankin jykevään Malm-työpöytään. Nyt työpisteessä on tilaa muullekin kuin jättipöydälle, kuten vessasta olkkariin siirretylle kärrylle johon mä saan kaikkea tarpeellista. Työtuolina mä käytän oikeasti edelleen Oton isoa tekonahkaista tuolia, mutta nyt oli pakko napata somisteeksi yksi keittiötuoleista, koska jos selkä kestäisi niin asetelma näyttäisi juuri tältä kuin kuvissa. Malm vietiin taloyhtiön pihalla sopivasti olleelle vaihtolavalle, ja sieltä sen löysi itselleen joku onnellinen uusi omistaja.

Pöydän somisteista taulujen julisteet* on saatu Deseniolta, ja kultakehykset ostettu samasta paikasta. Marmorikuosiset vanerilaatikot ostin Anttilan konkurssialesta kun ne sieltä bongasin, ne on aivan ihanat! Myös pikkuinen vaasi on samasta alesta. Pikkuiset purnukat on myös Annolta, ja marmorikuosinen H&M:ltä. Paperisäkin ostin Oulusta torinrannassa sijainneesta pienestä lifestyleputiikista, ja siellä säilytän lehtiä. Se on kätevä ja yksinkertainen.

Vielä tästä kokonaisuudesta puuttuu matto, ja mä haaveilen jostain ihanasta pastellisävyisestä söpöliinistä. Mua jäi alessa kutkuttamaan Annon ihanat pastelliväriset matot, mutta huomasin ne vasta jo kassan ohitettuani enkä jaksanut enää jonotella uudelleen. Ehkä Anttiloissa olisi enemmän tilaa nyt? Mutta onkohan mattoja enää jäljellä, ei varmaan. Pitää käydä kurkkaamassa jos jostain löytyisi vaaleanpunainen ihanuus mun nurkkausta koristamaan. Muuten olen tosi tosi tyytyväinen, ja tiedän että kun työpiste on siisti niin on työajatuksetkin järjestyksessä. Tältä puhtaalta pöydältä on hyvä aloittaa arki.

Kivaa päivää kaikille <3