Helou pienen blogitauon jälkeen! Muutto alkaa vihdoinkin olla paketissa vanhan kämpän osalta, ja tänään on siivottu ja laitettu vanha kämppä kuntoon ja kannettu viimeinenkin tavara sisään tänne. Yksi yö ollaan jo nukuttu täällä uudessa osoitteessa, mutta aamun jälkeen ei täällä yhdessä olla vielä montaakaan tuntia vietetty kun vanhassa kodissa oli vielä niin paljon tehtävää. Koko uusi koti on aivan pommin jäljiltä, tuo sohvan nurkka on ainoa kohta missä näyttää edes etäisesti ok:lta lastenhuoneiden lisäksi.

Otto on tehnyt ihan järjettömän työn tässä muutossa, samoin kuin meidän ihanat ystävät. Mä en voi sanoin kuvailla miten kiitollinen olen jokaiselle joka on meitä tässä hullussa rumbassa auttanut, ei oltaisi ikinä selvitty ilman teitä, tai jos oltaisiinkin niin ei varmaan ilman yhtä hippusen liian aikaisin käynnistynyttä synnytystä, nytkin oli nimittäin jo tiukalla.

Mä olen supistellut eilen ja tänään aika paljonkin ja kärsinyt kovista alaselkäkivuista mutta supistukset on aina levossa hellittäneet. Mutta tällä hetkellä tilanne on se että heti kun nousen edes vessaan niin supistelen siihen asti että olen taas maannut hetken paikallani. Ja selkäsärky jatkuu kokoajan. Mutta ainakaan ei ole säännöllisiä supistuksia ja ne vielä hellittävät levolla. Täytyy nyt toivoa että kun vihdoinkin kaikki tavarat on täällä ja voin oikeasti olla paikoillaan, tämä menisi vielä ohi ja supistukset ja kivut hellittäisivät. Kyllä mä jaksan kovasti uskoa siihen, kun eivät ne ole vielä säännöllisinä alkaneet niinkuin viimeksi viikolla 25+1.

Lapset ovat aivan megainnoissaan uudesta kodista, ja he ovat olleet niin kärsivällisiä tämän muuttorumbaviikon kanssa että en tiedä mitä mä keksin heille palkinnoksi. Molemmat ovat sopeutuneet uuteen kotiin loistavasti ja rakastavat omia huoneitaan. Leikitkin on hienosti jo laitettu pystyyn niin ylä- kuin alakerrassakin. Myös eilinen päivä ystävien luona ja halloween-juhlissa oli mennyt heillä hienosti.

Tämän viikonlopun jälkeen fiilis on väsynyt mutta onnellinen. Me selvittiin, ah! Ja nyt saadaan olla täällä ihanassa kodissa, ja vaikka se toistaiseksi ei näytä yhtään ihanalta jäätävien tavaravuorten kanssa, niin kyllä tästä vielä ihana koti saadaan. Alakerrassa on uusi lattia jo paikoillaan, joskin ilman listoja vielä hetken, ja kunhan tämä härdelli helpottaa niin pääsen vihdoin kertomaan siitäkin enemmän. Yläkerta on vielä jäljellä, mutta näiden supistusten ja kaiken tämän purettavan tavaran ja muiden kanssa mä en uskalla edes vielä haaveilla millon me pystytään tekemään se loppuun. Ehkä tämän vuoden puolella, tai ensi keväänä. Stressiä en aio ottaa, se ei auta mitään.

Nyt mä jatkan pötköttelyä ja lepäämistä tässä uudella ihanalla sohvalla, ja otan tuon rakkaan mieheni kainaloon kun vihdoinkin ollaan samassa osoitteessa samaan aikaan eka kertaa viikkoon. Unohdan nuo kaikki tavarat tuossa ympärillä, ja keskityn vain tähän hetkeen. Kiitos vielä ihan mielettömän paljon jokaiselle joka on meitä auttanut tämän muuton aikana, myös teille kaikille tsemppikommenteista <3

Hyvää yötä ihanat <3

Moikkelis, ja terkkuja täältä muuttorumban keskeltä. Kodit ovat molemmat tällä hetkellä niin kesken kuin voi olla, mutta pikkuhiljaa pikkuhiljaa! Kyllä mulla on silti uskoa että saadaan viikonlopun aikana suurin osa tehtyä, toisinsanoen ainakin siirryttyä vanhasta kodista kokonaan uuteen. Remppahommissa tulee kestämään jonkin aikaa.

Me oltiin jo tyttöjen kanssa ihan musertuneita, että he eivät pääse tänä vuonna halloween-bileisiin ollenkaan kun meillä on muutto tänä viikonloppuna ja seuraavana sitten Inspiration Blog Awards-gaala. Mutta meidän maailman ihanin ystävä tarjoutui ottamaan tytöt muuttopäivän ajaksi leikkimään ja samana iltana vielä käymään heidän kanssa lasten Halloween-juhlissa, joten eivät jääneetkään tytöt ilman kovasti odottamiaan pippaloita. Nyt heille tuleekin tylsän muuttopäivän sijaan ihana leikki- ja juhlapäivä, ihan parasta!

Mullakin on paljon parempi mieli nyt kun tiedän että heillä on muuton ajan kivaa tekemistä, ja saavat sitten tulla juhlista suoraan uuteen kotiin ja uusiin omiin huoneisiinsa nukkumaan, varmasti tyytyväisinä. Täytyy olla kiitollinen ja onnellinen siitä että on noin ihania ystäviä, jotka auttavat. Ja muutenkin ollaan saatu ystäviltä hurjan paljon apua muuton kanssa, niin siivouksessa kuin remontissa, pakkaamisessa ja purkamisessa, ja muuttopäiväksikin on tulossa runsaasti kantoapua. Tuntuu uskomattomalta että ollaan niin onnekkaita että meidän ympärille on kerääntynyt tuollainen määrä välittäviä ihmisiä. Ei voi kuin olla kiitollinen ihan oikeasti, mä tiedän että näin mahtavat tyypit eivät ole mikään itsestäänselvyys.

Tytöt ovat jo fiilistelleet tulevaa halloweenia monta kertaa ja testailleet eri asuja. Instassa vilahti pari viikkoa sitten peura-kasvomaalaukset, ja näitä kuvia otettaessa he halusivat olla batman ja noita. Saa nähdä mitkä asut valkkaavat lauantaiksi, veikkaan ehkä kissoja, yksisarvisia tai sitten noitia. He ovat kyllä olleet niin reippaina koko tämän muuttopöhinän ajan, ovat auttaneet pakkaamaan ja leikittäneet toinen toisiaan. Me ollaan saatu puuhastella tosi rauhassa. Ja ruuastakaan ei ole tullut valitusta vaikka ollaan nyt pari päivää menty eineksillä, hah.

Muutto edistyy, iso osa laatikoista ja irtotavarasta on jo viety uuteen kotiin ja lattiakin valmistuu vauhdilla. Kunhan lattia on tehty suurimmaksi osaksi, on huonekalujen siirron vuoro. Olen dokumentoinut projektia koko ajan, ja en malta odottaa että pääsen kertomaan siitä lisää. Mulla lyö aivot ihan tyhjää näin iltasella, kun päivä on ollut pakkaamista ja purkamista ja silitystä ja siivousta täynnä. Välillä on pakko levätä ja se tuntuu ihan tyhmältä, tunnen itseni niin hyödyttömäksi aina välillä kun on pakko ottaa iisisti supistusten takia. Mutta en halua mitään tyhmiä riskejä ottaa, ja tietenkin lepään silloin kun tarve vaatii. Ja onneksi Ottokin suorastaan tiukasti vaatii mua lepäämään silloin kun mulla itsellä tulee huono omatunto siitä työmäärästä mitä hän joutuu tekemään munkin edestä. Ja onneksi tosiaan on ystävät apuna myös.

Otto on raatanut joka ilta yömyöhään asti uudella asunnolla, tai asuntojen väliä kamppeita raahaten, ja mä olen ollut iltoja yksin tyttöjen kanssa täällä. Odotan niin kovasti sitä että päästään taas elämään normiarkea tyttöjen ja Oton kanssa yhdessä ja saa iltaisin käpertyä turvalliseen kainaloon sen sijaan että kykin vielä hinkuttamassa uunin aluslaatikkoa puhtaaksi yksin yhdeksän aikaan illalla. Tuntuu että näin raskausaikana ainakin mulla on tavallista suurempi läheisyyden tarve ja ikäväkin varmaan tuntuu sen takia isommalta. Onneksi tämä on vain lyhyt vaihe, ja ensi viikolla tämä vanha kämppä on jo uusien asukkaiden huomassa, niin ei ole enää montaa yksinäistä iltaa tässä jäljelläkään. Ja varmasti lopputulos palkitsee meidät kaikki, siitä olen innoissani jo etukäteen.

Ihanaa torstai-iltaa kaikille <3

Vihdoinkin me saatiin avaimet uuteen kotiin, ja nyt se varsinainen muutto- ja rempparumba vasta alkaakin. Tänään aamulla kävin heti ekana vähän mittailemassa ja ottamassa asunnolla kuvia, ja tänään meille tuotiin asunnolle myös uudet laminaatit* Karitma Collectionilta, jonka kanssa toteutamme lattiat yhteistyössä. Laminaattiprojektista tulen postaamaan enemmänkin kunhan se etenee, mutta siis ihan ensimmäisenä sanon että tuo asunnon tummanruskea laminaatti on lähdössä pois, ja tilalle tulossa siis upea ja raikas vaaleanharmaa laminaatti jollaisesta olen haaveillut varmaan viimeiset kymmenen vuotta. Me tehdään lattiat ihan itse ja vähän jo alkaa jännittää että miten nopeasti saadaan kaikki valmiiksi. Onneksi välineet on kunnossa ja ollaan luettu hyviä ohjeita, sekä saatu neuvoja mun kirvesmies-papalta. Mutta jos teillä tulee vielä mieleen jotain vinkkejä niin saa antaa! Mutta joo, sen pidemmittä puheitta: tervetuloa meidän uuteen (toistaiseksi tyhjään ja keskeneräiseen) kotiin.

Olohuone

Olkkarissa on megaiso katosta lattiaan -ikkuna terassille, ja lisäksi toiseen suuntaan vähän pienempi ikkuna, joista tulee hyvin valoa. Olkkari on tuulikaapista ja eteisestä katsoen oikealla. Eteisen kaappien takana on portaat yläkertaan, ja niiden takana ruokailutila ja keittiö. Portaita vastapäätä on alakerran kylpyhuone ja säilytyskaappi. Kaappitilaa on ainakin tosi runsaasti, sillä alakerrassa on eteisen naulakon ja kaapin, sekä keittiön kaappien lisäksi siivouskaappi ja ylimääräinen korkea hyllykaappi.

Keittiö ja ruokailutila

Keittiössä ihan parasta on uudet isot jääkaappi ja pakastin, ai että! Tuon epämääräisen irtokaapin tilalle meille tulee astianpesukone ensi viikon alussa kun laminaatit on saatu paikoilleen. Ruokailutila on aivan mielettömän iso, ja mietin tässä juuri että mitä kivaa sinne keksitään ison ruokapöydän lisäksi. Ehkä jotain säilytystilaa tai avohyllyjä, tai kenties lasten pieni leikkikeittiö. Liesi meidän on tarkoitus vaihtaa ajan kanssa, mulle tuli ehkä vähän järkytyksenä että näin uudessa kämpässä on vanhan mallinen liesi eikä keraaminen liesi, kun meillä on vuokrallakin ollut keraaminen liesi jo näiden neljän vuoden ajan. Mutta se nyt ei onneksi ole niin justiinsa, liesi on kuitenkin ihan siisti ja toimiva ja uusikin. Tuon ikkunanpuoleisen keittiötason keskikohdassa on myös sellainen kahden baarijakkaran mentävä baaritaso, eli siihen hommataan varmaan pari kivaa baarijakkaraa. Kurkataanko sitten yläkertaan?

Yläkerta, lastenhuoneet 1 ja 2

Lastenhuoneet ovat kooltaan suhteellisen kompakteja, mutta kumpaankin mahtuu hyvin sänky, pöytä ja hylly ja jää vielä leikkitilaakin. Toiseen huoneista mahtuu myös tuleva vuodetuoli, kun siellä ei ole niin paljoa ikkunaa. Molemmissa on myös omat vaatekaapit. Mä rakastan sitä että toisessa lastenhuoneessa on isot ikkunat kahteen suuntaan, se on valoisaakin valoisampi ja aivan ihana. Lastenhuoneet ovat yläkerrassa vierekkäin, vastapäätä meidän superisoa makuuhuonetta.

Yläkerta, Master Bedroom

Meidän iso makuuhuone tulee pitämään sisällään niin Oton miesnurkan kuin vauvan oman nurkkauksenkin, ja tulevaisuudessa – hyvin hamassa tulevaisuudessa, sen voi myös jakaa sitten kahden lapsen huoneeksi jos tarve sellaista vaatii. Toisaalta myös kerrossänky mahtuu hyvin kumpaan tahansa lastenhuoneeseen, eli sen puolesta jaettu huone voi hyvin olla toinen niistäkin niin kauan kun lapset itse kokevat samaan huoneeseen mahtuvansa. Makuuhuoneessa on paljon ikkunoita, iso parveke ja hyvin kaappitilaa. Uskon että me tullaan mahtumaan oikein kivasti sinne Oton ja vauvan kanssa.

Yläkerta, kylpyhuone

Yläkerran kylppärissä on saunan lisäksi tila pesukoneelle, ja myöskin tuollainen pyykkikaappi/kodinhoitotaso. Lavuaarin alle tulee vielä allaskaappi, ja kunhan ehditään, mahdollisesti ensi vuoden aikana, me maalataan kylppärin lattia harmaalla kaakelimaalilla. Mä en ole ihan fiiliksissä tuosta kamelin ruskeasta mutta kyllä sekin menee ihan hyvin nyt sen aikaa että keretään sitä muuttamaan. Alakerran kylppäri mulla unohtui kuvata tänään kun oli niin paljon muutakin hommaa, mutta se siis muistuttaa kovasti yläkerran kylppäriä, paitsi pyykkikaapin tilalla on siivouskaappi ja siellä ei ole saunaa eikä pesukoneen paikkaa. Suihku kuitenkin löytyy. Myös sieltä on tarkoitus maalata lattia tulevaisuudessa. Ja kummastakin ehkä myös katto kuultovalkoiseksi, sekin raikastaisi ilmettä tosi tosi paljon. Mutta saa nähdä kuinka aktiivisia me jaksetaan olla sitten pikkuvauva-arjen keskellä.

Huh, aikamoinen kuva- ja tekstipläjäys. Mutta sellainen on tosiaan meidän uusi koti vielä. Uskon että ilme raikastuu uusilla lattioilla huomattavasti, ja kun vielä saadaan kaikki huonekalut paikoilleen ja tekstiilejä niin siitä tulee aivan ihanan kodikas ja meidän näköinen koti. Kaikki tuntuu tosi toimivalta, ja vieläkin on ihan uskomatonta että ollaan niin onnekkaita että saadaan tuota asuntoa kutsua kodiksi. Piha-terassi tulee esittelyyn myöhemmin, toistaiseksi se on vaan siis iso tyhjä tila, jossa on pari lavaa joiden päällä laminaatit tuotiin. Ei kovin esteettistä siis.

Mä en tiedä onko bloggaajilla enää nykyään tapana näyttää jotain näin keskeneräistä ja tyhjää, mutta musta tämä oli kiva katsaus toteuttaa. Tästä me lähdetään, ja syksyn ja talven aikana pääsette näkemään mitä me saadaan aikaiseksi tästä tilasta.

Kaikenlaiset laminaattivinkit siis ovat erittäin tervetulleita (laminaattileikkuri, saha, kiilat ja kaikki muu tarvittava meiltä löytyy onneksi jo) mutta lähinnä siis tekniikkaan tai johonkin muuhun liittyen saa neuvoa! :)

Pitkään mun on pitänyt jo kirjoittaa tästä aiheesta, joka on melkein joka päivä jotenkin näkyvissä myös mun arkielämässä tällä hetkellä: raskausajan ruokavaliosta. Ekassa neuvolassa käteen saatu kahdeksansivuinen Eviran suosituslista oli tällä kertaa kattavampi kuin aiemmissa kahdessa raskaudessa, ja se on kyllä muokannut mun ruokavaliota todella paljon. Tämä aihe on sellainen josta kaikissa vauvaryhmissä saadaan aina riita aikaiseksi, siksi en itse ole siellä edes jaksanut siihen ”keskusteluun” osallistua. Mun mielestä se, noudattaako suosituksia kuinka tarkkaan tai ei ollenkaan, on jokaisen ihan oma asia eikä riidan aihe. Tiedostan että Suomessa riskit sairastua ruuasta ovat todella pienet, ja tavallaan ihailen niitä jotka eivät nipota niinkuin minä. Mutta itse en voisi elää itseni kanssa, jos tietäisin että mun valinnan takia vauva saisi pysyvän vamman tai kuolisi. Siksi mä noudatan jokaista ehdotonta suositusta ihan prikulleen, ja muiden kanssa käytän omaa harkintaa.

makkara-kaali-juuresvuoka

Suurimmat riskit raskausaikana ovat listeria ja toksoplasmoosi. Molemmat voivat aiheuttaa pahimmillaan vauvan kuoleman, ja siksi mä otan niitä koskevat rajoitukset todella tarkkaan. En syö pehmeitä tai pastöroimattomia juustoja kuten vuohenjuustoa, tuorejuustoa, mozzarellaa, fetaa tai brietä kypsentämättömänä, en vakuumipakattua tai raakaa kalaa, enkä myöskään mitään kypsentämätöntä lihaa kuten kylmäsavulihoja, tai esim. mediumiksi jätettyä pihviä. Myöskin kaikki pakastevihannekset ja valmisruoat kypsennän kiehuvaksi ennen syömistä.

Syksyllä oli juttua myös Keskon toimittamasta rucolasta löytyneestä ehec-bakteerista, eli siis Kesko oli toimittanut pitopalvelulle rucolaa jossa sattui olemaan myös raskaanaoleville vaarallista ehec-bakteeria. Tämän jälkeen mä en ole syönyt melkeinpä mitään salaatteja tai kypsentämättömiä, kuorettomia raakoja vihanneksia ravintolassa/tapahtumissa, ainoastaan itse pesemiäni vihanneksia kotona. Aikamoisen tarkkaa siis, ja ravintolassa käyminen on ollut kieltämättä aika hankalaa. Itse kuitenkin ajattelen niin, että se että joudun yhdeksän kuukauden ajan skippaamaan herkullisia ruoka-annoksia, ja syömään ehkä vähän tylsemmin, on todella pieni hinta siitä että voin olla rauhassa ruokavalion osalta ja tietää että jos vauvalle käy jotain, niin en ainakaan ole sitä omalla juuston himollani aiheuttanut.

Nachos Supreme

Viime aikoina olen syönyt ravintoloissa melkeinpä pelkästään vegaanista ruokaa (kypsennettynä), sillä silloin voin olla varma että ruuan valmistuksessa ei ole ollut mitään mikä aiheuttaisi listeriaa tai toksoplasmoosia. Vegeruoka on maukasta ja hyvää, ja turvallista. Esimerkiksi viime viikolla söin burgerin jossa oli ihan superhyvää portobellosientä, paahdettua myskikurpitsaa, karamellisoitua sipulia, ja  vegaanista avokadomajoneesia. Ainoastaan annokseen kuuluneen raa’an babypinaatin pyysin jättämään pois, juurikin tuon ehec-bakteerin takia. Tiedän että se oli syksyllä vain yksittäistapaus, mutta mun on helpompi olla itseni kanssa jos ei tarvitse ruuan syötyäni kuumottaa että entäs jos nyt tässäkin salaatissa oli sitä eheciä. Se yksittäistapaus osoitti jälleen sen, että vaikka me ollaan Suomessa, niin aina joskus täälläkin käy vahinko.

Ruokaisa salaattibuffet kvinoalla ja paahdetulla kukkakaalilla

Muut suositukset ovat nimenomaan lähinnä sellaisia jotka puhuvat kohtuukäytön puolesta, ja siksi olen joskus syönyt yhden tai kaksi salmiakkikarkkia kun on oikein kovasti tehnyt mieli, enkä todellakaan kieltäydy alkoholittomasta glögistä tai pipareista, kun inkiväärikin on maustekäytössä ihan sallittu. Siemeniä en ole erikseen lisännyt mysliin kadmiumin takia, mutta jos niitä on joskus jossain ruuassa vähän ollut mukana niin olen mä sitä voinut syödä. Myös kahvia olen juonut ihan normaalisti eli sen yhdestä kahteen kupillista päivässä, ja saunakokiksen kerran viikkoon.

Vegaaninen burgeri portobellosienillä ja paahdetulla myskikurpitsalla The Lucky Bastardissa

Sokeria yritän välttää ruokavaliossani muutenkin, olin raskaana tai en, ja sitä olen vältellyt edelleen. Jos syön sokeria niin nautin sen sitten mieluusti rehellisesti herkkujen muodossa, enkä piilosokerina jugurtissa, myslissä tai ketsupissa. Raskausaikana riski diabetekseenkin kasvaa, ja siksi pidän tällä hetkellä entistäkin tärkeämpänä sokerin välttelyä ja terveellisen ruokavalion ylläpitämistä. Sallin kuitenkin itselleni aivan hyvällä omallatunnolla herkut silloin kun niitä tekee mieli, koska tiedän että muuten en syö liikaa sokeria.

Perus aamiainen 

Raskausaikana mulla tulee aina jotain kummallisia himoja, niin myös tässä raskaudessa. Kesällä himoitsin suolakurkkuja, mikä tosin on ihan klassinen raskaushimo. Nyt olen jo pari viikkoa syönyt puoli ananasta päivässä, se on ihan paras iltaherkku, niin raikas ja mukavan makea. Tosi paljon on tehnyt mieli myös vihanneksia ja uunissa kypsennettyjä juureksia, ja meillä on ollut paljon juuresruokia. Herkkuhimoista pahin on ehkä kindermunat, ai että ne on hyviä. Omaa en ole ostanut mutta olen saanut lapsilta karkkipäivänä jämät, hah.

Juuri nyt mulla tekee eniten mieli sekä kaikkea raikasta, että sitten vahvoja makuja lämpimänä. Kaikki pastat ja uuniruoat uppoavat todella hyvin. Nyt meillä on tietenkin muuton takia tämä viikko vähän hankalampi ruuanlaiton kannalta, kun osa ruuanlaittoastioista on jo pakattu ja muutenkaan ei ole ruuanlaitolle niin paljoa aikaa, mutta ensi viikolla kokkailen jo uudessa keittiössä hyvällä mielellä. Kyllä tämä yksi viikko helppoja ruokia ja muuttopäivän perinteiset pizzatkin uppoavat varmasti ihan hyvin.

Kuvissa on viimeaikojen hittiruokia joita ollaan valmistettu useammin kuin kerran. Pitää jakaa reseptejä jos haluatte, kunhan muuttopuuhilta kerkeää! Makkaravuoka ja Nachos Supreme löytyvät K-ruoka-sivuilta, jos joku haluaa testata.

Eniten mä ikävöin kielletyistä ruuista tällä hetkellä fetajuustoa, sushia, graavilohta ja mätiä. Graavilohi kruunaisi mun joulun, mädin kanssa tietenkin, mutta hei jouluna mulla on jo 33. viikko menossa, sitten ei ole enää kauaa odoteltavaa. Ja Otto on luvannut tuoda sushit heti synnärille mulle, nami!

Mitä ruokia olette ikävöineet raskausaikana? Mitkä on olleet pahimmat raskaushimotukset?

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille <3