Vuosi 2016 pähkinänkuoressa

31.12.2016

Tämä vuosi vetelee viimeisiään, toisinsanoen tänään on uudenvuodenaatto. Monet ovat todenneet kuluneen vuoden olleen erityisen raskas, ja mulla on kyllä vähän samat fiilikset. Vaikka me ollaan saatu kokea myös aivan uskomattoman hienoja asioita tänä vuonna, matkaan on mahtunut myös aimo annos stressiä, huolta, surua ja harmaita hiuksia. Vaikka ollaan menty eteenpäin positiivisella asenteella, on aina jossain kulman takana tuntunut odottavan vaikeus toisensa perään. Olen kuitenkin ihan uskomattoman kiitollinen siitä, että vuosi saa vaihtua näin hyvissä tunnelmissa. Kaikesta surusta ja haikeudesta huolimattakin nyt on hyvä mieli ja kaikki niin hyvin kuin voi olla. Nyt on aika käydä läpi kulunut vuosi, kuukausi kerrallaan.

TAMMIKUU

Vuoden alussa me vietettiin Tiaran kanssa isojen tyttöjen päivää kahdestaan, ja käytiin neidin toiveesta shoppailemassa ja sushilla. Alkukuusta suunnattiin pitkäksi viikonlopuksi talvilomalle Ouluun, mikä tuli todella tarpeeseen sillä saatiin kuulla mun mummon alzheimerin edenneen lyhyessä ajassa todella paljon ja hänen joutuneen sairaalaan. Oulun reissu meni haikeissa fiiliksissä, mutta oli ihana nähdä rakkaita ihmisiä. Kirjoitin myös siitä, mitä kukaan ei kerro synnyttämisestä (tämä oli muuten harvinaisen ajankohtainen postaus nyt, kun mietin synnyttämistä suunnilleen joka ilta ennen nukkumaanmenoa), ja listasin kahdeksan vinkkiä pitkään automatkaan lasten kanssa. Avasin myös syitä siihen, miksi Otto lopetti suositun Akkavalta-bloginsa. Tammikuussa aloin tekemään pidempää työviikkoa, ja lapset alkoivat olemaan yhden päivän enemmän päiväkodissa.

HELMIKUU

Helmikuussa juhlistettiin Oton kanssa meidän tokaa hääpäivää yöpymällä kahdelleen hotellissa, ja pohdittiin kuinka kulunut ensimmäinen vuosi päiväkodissa oli tytöillä sujunut. Pidin viikon ajan päiväkirjaa mun töistä, kun olin aloittanut uudet pidemmät työviikot. Postauksen kirjoittaminen sai mut itsenikin heräämään siihen miten hurjan paljon mä tein viikon aikana, ja miten väsynyt aloin olemaan. En kuitenkaan hidastanut tahtia vaan porskutin hulluna eteenpäin. Loppukuusta mä värjäsin itselleni ensimmäistä kertaa elämässäni ponihiukset, eli pastellivioletin kuontalon, jota ikävöin kyllä edelleen. Listattiin parisuhteen numeroita, ja jaoin Oulusta löytämiäni kuvia itsestäni pikkuisena.

MAALISKUU

Matkustettiin pääsiäislomalla jälleen Ouluun, sillä halusin mennä moikkaamaan mun rakasta mummoa. Leivoin ihanaa superherkullista pääsiäiskakkua (jota on pakko tehdä uudelleen heti kun en ole enää raskaana!) ja kuun puolivälissä meillekin iski koko kevään päiväkodissa kiertänyt vatsatauti, yök. Pohdin sisarussuhteita ja ainoana lapsena olemista, ja jaoin mulle sattuneet noloimmat kokemukset. Pohdittiin myös sukupuolirooleja ja juhlittiin Naistenpäivää, jolloin aloitettiin uusi perinne lasten ja Oton kanssa.

HUHTIKUU

Juhlittiin meidän ihanaa Zeldaa Jali ja Suklaatehdas -synttäreillä, kun hän täytti kolme vuotta. Kuukauden aikana riitti juhlia muutenkin, sillä silloin oli myös Inspiration Blog Awardsit joissa tulin toiseksi. Päästiin silloinkin Oton kanssa hotelliin kahdestaan ja nautittiin ihanasta aamiaisesta. Mä kokkasin hyvää parsa-kylmäsavulohipiirakkaa, ja meidän esikoinen oppi 4-vuotiaana lukemaan. Loppukuusta alkoi Oton koko kevään ja kesän (lomaa lukuunottamatta) kestänyt työmatkarumba länsinaapuriimme Ruotsiin, ja samaan aikaan mä tein päällekkäin kahta työtä ja huolehdin yksin arjen pyörittämisestä lasten kanssa arkisin. Mä olin ihan loppu mutta yritin parhaani, ja onneksi arki tyttöjen kanssa oli kuitenkin mukavaa kolmisinkin.

TOUKOKUU

Toukokuu taisi olla yksi vuoden hiljaisimpia blogikuukausia, siitä huolimatta että blogi täytti viisi vuotta. Alkukuusta meille tuli mahatauti uudemman kerran, ja esikoinen kärsi sen perään mystisistä mahavaivoista ja juostiin keskellä yötäkin lääkärissä. Onneksi päästiin edes viikoksi Mallorcalle rentoutumaan koko perhe, se teki niin hyvää rankan työkevään keskellä. Oton työmatkat jatkuivat heti loman jälkeen ja olin aika yksin ja poikki lasten ja töiden kanssa, mutta onneksi valo alkoi lisääntymään päivä päivältä ja ihanat lämpimät kevätpäivät piristivät. Meidän Mallorcan reissu oli kyllä ehdottomasti yksi vuoden kohokohtia, oli aivan ihanaa lähteä yhdessä ekalle etelän lomalle. Osallistuin myös hauskaan blogeja kiertäneeseen 18x jatka lausetta -haasteeseen.

KESÄKUU

Tiivistin meidän Mallorcan reissun videolle jonka sain vihdoin valmiiksi kesäkuussa. Alkukuusta käytiin Ylexin kesäkonsertissa Lahdessa ja päästiin moikkaamaan Evelinaa. Kuun puolivälin paikkeilla mä tein positiivisen raskaustestin, mistä en tietenkään blogissa kertonut vielä mitään. Se oli niin jännittävää ja ihanaa ja kutkuttavaa ja alkuraskauden ekat viikot sujuivat vielä ihan hyvillä voinneillakin. Onneksi väsymys raskaudesta ei alkanut heti sillä Oton työmatkat jatkuivat edelleen, ja mulla oli kummassakin työssäni meneillään ihan äärimmäisen kiireinen jakso. Loppukuusta päästiin rannalle, vietettiin juhannusta, juhlittiin Oton synttäreitä ja nautittiin Suomen kesästä. Otto kirjoitti ihanan postauksen, kenties positiivisen raskaustestin herkistämänä. Juhannuksen jälkeen lapset jäivät kesälomalle päiväkodista ja mun äiti tuli meille. Listasin myös kevään parhaita lasten suusta kuultuja juttuja ja kirjoitin sukupuolirooleista.

HEINÄKUU

Alkukuusta lapset lähtivät äidin kanssa edeltä Ouluun. Se tuli hyvään saumaan, sillä mä aloin juuri kärsimään alkuraskauden pahimmista väsymyksestä, pahoinvoinneista ja migreeneistä. Lapset olivat muutaman päivän mun äidillä ja sitten me ajettiin Ouluun Oton kanssa perästä, kun hänelläkin alkoi kesäloma. Heinäkuussa mut myös irtisanottiin työstäni, ja siinä alkuraskauden hormonimyrskyssä se tuntui aivan uskomattomalta. Vaikka tiesin että mikään mitä itse tein ei johtanut siihen, niin hetkeksi tuntui että koko tulevaisuudelta putosi pohja. Onneksi mulla oli kuitenkin turvaverkko, blogini, ja aika nopeasti mulle kirkastui että alan sitten täysipäiväiseksi bloggaajaksi. Puolentoista viikon loma Oulussa oli paras juttu ikinä, oli ihanaa levätä rakkaiden ihmisten luona ja nauttia siitä että lapsilla oli kokoajan seuraa ja itse sain nukkua aina kun nukutti ja oli migreenejä raskauden takia. Listasin reissun jälkeen meidän perheen inhokkeja ja lemppareita, ja tein postauksen jossa oli 6x minä heinäkuussa.

ELOKUU

Kuun alussa mulla tuli viimein 12 raskausviikkoa täyteen ja käytiin niskapoimu-ultrassa. Se tarkoitti tietenkin sitä että uskalsin paljastaa raskauden blogissa. Kuvattiin myös videolle meidän lasten reaktiot uutiseen siitä että meille tulee vauva. Kävin kampaajalla ottamassa pidennykset pois puolen vuoden jälkeen ja raidoitin hiukset vähän luonnollisemmaksi jotta ei tarvitsisi värjäillä niitä enempää raskausaikana. Me matkustettiin myös Turkuun viikonlopuksi Emilian ja Topiaksen luokse, ja avasin ajatuksia siitä hetkestä kun tehtiin kesäkuussa positiivinen raskaustesti. Ottokin jakoi omia ajatuksiaan raskaudesta ja tulevasta vauvasta. Elokuussa mä perustin oman yrityksen ja aloin ihan oikeasti kokopäiväiseksi bloggaajaksi, ja se oli varmasti yksi mun elämän parhaita päätöksiä.

SYYSKUU

Syyskuu oli jälleen juhlien kuukausi, kun mä täytin 25 vuotta ja Tiara täytti viisi vuotta. Järjestettiin Tiaralle hänen toiveidensa mukaan My Little Pony -synttärit. Rustasin vähän ajatuksia tulevaisuudesta vauvan kanssa, ja loppukuusta me tehtiin tarjous tästä meidän nykyisestä asunnosta ja alettiin valmistautumaan muuttoon. Syyskuussa kuvasin myös My Day -videon mun työpäivästä. Raskausoireet alkoivat vihdoin helpottaa ja musta tuntui että seesteinen keskiraskaus oli alkanut.

LOKAKUU

Kuun alussa käytiin rakenneultrassa ja saatiin tyttölupaus, ja kerroin sen jälkeen sukupuolen myös blogissa. Paljastettiin vauvan sukupuoli tuleville isosiskoille ja kuvattiin reaktiot videolle, mistä tuli ihan huippuhauska. Lapset saivat kertoa ajatuksiaan tulevasta pikkusiskosta, ja Otto siitä, miltä tuntuu olla pian kolmen tytön isä. Puolivälissä kuuta mä kerroin blogissa meidän tulevasta muutosta. Matkustettiin ennen muuttoa syyslomaksi Ouluun lomailemaan, minkä jälkeen esittelin vielä tyhjää uutta asuntoa. Kuun lopussa vihdoin koitti hurja muuttorumba, ja päästiin asettumaan meidän uuteen ihanaan kotiin jossa vietettiin ensimmäistä aamua kuun viimeisenä viikonloppuna. Kirjoitin ylös ajatuksia tulevasta imetystaipaleesta, ja raskausajan ruokavaliosta. Otto pääsi vastaamaan 10 kysymystä isyydestä -haastatteluun

MARRASKUU

Mut palkittiin kuun alussa Vuoden inspiroivimpana lifestylevaikuttajana Inspiration Blog Awards -gaalassa, ja oli n aivan häkeltynyt siitä. Tai olen kyllä vieläkin! Kirjoitin raskauden vaikutuksesta parisuhteeseen näin kolmannella kierroksella ja juhlittiin myös IsänpäivääEmilia kuvasi musta raskauskuvia eräänä päivänä meillä kotona, ja kirjoitin siitä mitä aion tehdä tällä kertaa äitinä toisin. Pohdin myös vauvan nimeämiseen liittyviä asioita ja te saitte arvailla vauvan nimiä. Laitettiin uutta kotia oikein urakalla ja yritettiin asettua tänne taloksi. 

JOULUKUU

Koti alkoi viimein olla valmis, ja voitiin alkaa valmistautua vauvaan. Aloitin postaussarjan vauvan tulevista varusteista, ja esittelinkin sekä turvakaukalon että vaunutJoulukuussa blogissa oli tietenkin joulukalenteri, ja tein koko blogihistoriani postausennätyksen. Kuun alussa tehtiin Oton kanssa yhteinen Q&A -video ja vastattiin teidän esittämiin kysymyksiin myös kirjoitettuna. Kirjoitin lasten hassuimpia juttuja mitä he ovat sanoneet raskaudesta ja tulevasta vauvasta. Mulle järjestettiin aivan mielettömät yllätysbabyshowerit ja juhlittiin tietenkin myös joulua. Näin jouluhulluna pakko sanoa että joulukuu oli varmasti yksi mun suosikkikuukausia viime vuonna, kuukausi jolloin kaikki meni aivan ihanasti ja oli rento fiilis. 

Vaikka tuossa alussa kirjoitin siitä, että vuosi on ollut raskas, ja sitä se olikin moneen otteeseen, päällimmäisenä on mielessä kiitollisuus. Me ollaan selvitty kaikesta yhdessä, ja vaikka lähipiirissä on mummun sairauden lisäksi ollut paljon muutakin murhetta ja sairautta, me ollaan silti onnekkaita kun ollaan saatu kuitenkin viettää aikaa läheisten kanssa paljon. Kesästä mä en edes muista oikein mitään, kun olin niin raskaana, väsynyt ja pahoinvoiva. Mutta sitä lukuunottamatta, kuukausiin liittyy paljon ihania muistoja.

Ehkä tärkein oppi tänä vuonna on ollut se, että mä osaan työllistää itse itseni. Ja että en enää ikinä saa laittaa itseäni niin ahtaalle kuin missä olin viime keväänä kahden työn kanssa. Syksyn aikana mä olen saanut enemmän aikaa itselleni kuin kuluneen puolentoista vuoden aikana yhteensä, ja vaikka yrittäjäksi ryhtyminen oli hyppy tuntemattomaan, se oli tarpeellinen ja tärkeä hyppy. Ja se on antanut ja opettanut mulle ihan uskomattoman paljon, enkä voisi olla tyytyväisempi siihen miten kaikki on kehittynyt. En olisi puoli vuotta sitten uskonut että voin saada työkuviot pyörimään näin hyvin, paremmin kuin aiemman kahden työn arjen. Nyt voin katsoa kulunutta vuotta taaksepäin ylpeänä, eikä mun tarvitse miettiä miten pärjään ensi vuonna. Tiedän että pärjään, ja hyin pärjäänkin.

Olen onnekas kun saan aloittaa uuden vuoden mun rakkaan perheen kanssa, ja tänään juhlitaan Oton kanssa myös sitä että tavattiin tasan kuusi vuotta sitten Uudenvuodenaattona.

Uuteen vuoteen lähdetään odottavaisin fiiliksin, sillä pian meidän perhe täydentyy viimein kovasti odotetulla pienellä tyypillä. Se jos mikä on paras tapa aloittaa vuosi 2017<3

Ihanaa mahtavaa parasta uutta vuotta 2017 kaikille ja kiitos maailman eniten teille ihanille. Kiitos siitä että olette seuranneet, jakaneet vinkkejä ja kokemuksia ja vertaistukea ja olleet läsnä täällä tänäkin vuonna, ja kiitos siitä että seuraatte ensi vuonnakin <3 


Lomameininkejä ja 33+0

30.12.2016

Eilen tuli täyteen 33 raskausviikkoa, jes! Ollaan lomailtu kaikessa rauhassa, ja eilen saatiin myös yökylään meille Emilia, Topias ja lapset Turusta. Vietettiin ihana ilta, pojat kokkasivat hullun tortillabuffan meille ja pelattiin kaikkia mahdollisia lasten lautapelejä ja katsottiin leffaa. Ihanaa yhdessäoloa ja hengailua, ja lapset leikkivät niin kivasti yhdessä. Ihanaa kun on niin samanikäisiä lapsia jotka tykkäävät toistensa seurasta.

Mun äiti ja Armas lähtivät eilen aamulla kotiin, ja saatiin siis vieraita heti siihen perään. Tänään ajellaan Oton perheen mökille yhdeksi yöksi, ja huomenna tullaan takaisin viettämään uutta vuotta kotona toisen ystäväperheen kanssa. Aikamoisen touhun täyteinen loma siis, mutta vain kaikkea kivaa tekemistä. Ihanaa on ollut nähdä kaikkia ja hengailla yhdessä. Onneksi on vielä viikonlopun verran lomaa edessä.

Raskaus on ollut viime päivinä jotenkin aivan sivuosassa, lukuunottamatta vauvaa joka etenkin iltaisin liikkuu niin hulluna että häntä ei voi olla huomaamatta vaikka olisi toisella puolella huonetta. Maha hytkyy vimmatusti ja vauvan jalka näkyy aina ulospäin kun hän potkii. Olen nyt melko varma että hän on kiinnittynyt pää alaspäin, sillä olin ainakin tuntevani alkuviikon aleshoppailureissulla jäätävää painetta ja kipua pitkän aikaa siinä kohdassa johon pään pitäisi parkkeerata, ja sen jälkeen kaikki potkut ovat tuntuneet ylhäällä. Mulla ei koskaan ennen ole näkynyt vauvan jalkapohjaa tai jalan muotoa kunnolla ulospäin mutta nyt on! Se on ihan hullun näköistä ja tuntuista!

Maha 33+0<3

Maha on iso mutta ihana, vaikkakin nyt on alkanut tuntua että en enää hahmota sen kokoa ja meinaan kokoajan törmäillä joka paikkaan sen kanssa, hah! Olen voinut tosi hyvin ja siksi tuntuu niin uskomattomalta että raskaus on jo näin loppumetreillä. Parasta!

Vauvan oma nurkkaus on jo melkein valmiina, joten se on yksi ensimmäisiä juttuja joita esittelen ensi vuoden puolella. Nyt mulla alkaa olla kiire pakata mökkireissua varten, joten alan laittamaan kamoja kasaan. Huomenna ilmestyy vuoden viimeinen postaus, perinteinen katsaus vuoteen 2016 joka on ollut aika vaihe- ja tapahtumarikas.

Ihanaa päivää kaikille <3


Joululahjoja ja lomapäiviä

27.12.2016

Suunnittelin viettäväni ainakin kolme päivää pyjamassa aaton jälkeen, mutta me hipsittiin jo Tapaninpäivän iltana Oton kanssa kiertämään tunniksi alennusmyyntejä Itikseen. Sitä ennen nautittiin kuitenkin pyjamahengailusta aivan rauhassa. Viime päivät ovat kuluneet lähinnä lautapelejä pelaten, ja legoilla ja muilla kivoilla lasten lahjoilla leikkien. Tänään piipahdettiin hakemassa vauvan vaatteille oma lipasto, niin pääsen vihdoin pesemään kaikki vaatteet ja viikkaamaan ne sitten lipastoon.

Lipasto oli vauvanurkkauksen viimeinen puuttuva isompi palanen, joten nyt aletaan sitten sisustamaan sitäkin kun vauvan sängyn ei enää tarvitse toimia varastona. Kunhan nurkkaus on valmis niin esittelen sen heti täällä! Mä olen niin innoissani kun vauvan oma paikka alkaa valmistua pikkuhiljaa, pian pääsen ripustamaan askartelemani mobilenkin sille kuuluvalle paikalle. Mutta niistä lisää myöhemmin, nyt otetaan katsaus joululahjoihin teidän toiveesta. Oton lahjoja en kuvannut kun ne on jo kaikki käytössä jo, mutta tässä on minun ja meidän kaikkien kolmen mukulan lahjoihin katsausta.

Ihan ekana pakko esitellä teille muutama ilme joulupäivän aamulta, kun tyttöjen kovasti toivomat ja saamat Hatchimalsit alkoivat kuoriutumaan. Hatchimalsit taisivat olla eka lahja jota neideille ostin, ja siis pakko myöntää että oltiin kyllä Oton kanssa niistä vähintään yhtä innoissaan kun tytöt.

Me oltiin yläkerrassa, olin juuri herättämässä Ottoa, kun nuorempi neideistä kiljaisi että hänen Hatchimalsinsa oli alkanut nokkimaan kuortaan. Ikinä ei ole tainnut mieheni rynnätä niin nopeasti herättyään alakertaan, hah. Mä lyllersin perässä portaat alas, ja niin me ihmeteltiin yhdessä koko perhe kun söpöt pingut tulivat ulos munistaan. Nämä on kyllä olleet hauskoja, ja kuoriutumisen jälkeen tytöt ovat opettaneet niille temppuja ja hoivanneet niitä ja diskonneet niiden kanssa kun niissä on niin hyviä biisejä kuulemma.

En kestä kyllä noita ilmeitä! Näytin tosin itse varmaan ihan samalta, niin innoissaan me oltiin kaikki.

Äidin lahjat:

Me saatiin yhteiseksi lahjaksi Oton perheeltä mahtava valurautapata ja Merituuli Lindströmin Pataruokaa -kirja. Joskus syksyllä kun oltiin käymässä Oton lapsuudenkodissa, me saatiin maailman herkullisinta lihapataa siellä ja todettiin että pitää ehdottomasti lisätä oma valurautapata ostoslistalle. Mutta nyt saatiinkin se sitten lahjaksi, aivan huippu lahja! Mä olen vaan odottanut että jouluruoka loppuu ja pääsen hauduttelemaan jotain ihan mieletöntä pataa meille.

Mun äidiltä sain Marimekon Sukat Makkaralla -kaatimen josta olen haaveillut pitkään. Se on vaan niin kaunis ja veikeä samaan aikaan. Joka kerta kun katson sitä mua alkaa hymyilyttää väkisinkin, se piristää niin aamiaiskattauksen kuin juhlapöydänkin ilmeen hetkessä. Lisäksi sain toivomani Himoshoppaaja-kirjan, Makian merinovillahuivin, paljon sukkia, överiherkkua suklaata ja Instagramissa esittelemäni dinosraurus- (tai siis pregasaurus-) pyjaman.

Vauvan lahjat:

Vauva sai aivan ihanan Kaiser Baby Hoodie -lämpöpussin turvakaukaloon, Sophie The Giraffen ja Sophie The Giraffe -hiusharjan ja shampoon, Metsolan ylisöpön pandasetin mustakultaisena, Vimman lettibaggyt, Kappahlin värikkään trikoopeiton, söpön yökkärihaalarin ja vielä Tell Kiddon Hello Baby -julisteen johon voi täyttää sitten vauvan tiedot kun hän on syntynyt. Kaikki käytännöllisiä ja ihania lahjoja, jotka sulostuttavat meidän tulevaa vauva-arkea. Ja nyt on minityypilläkin oma kirahvi, niinkuin isosiskoillaankin, aww <3

Tyttöjen lahjat:

Tytöt saivat paljon pelejä ja kirjoja, barbeja, Monster high- nuken, plusplus rakennuspalikoita ja lisäksi legoja, trollseja ja kaikkia askartelutarvikkeita kuten muovailuvahaa, tarroja ja pestävän piirustusmaton. Lego Friends Hevostalli* ja Lego Duplo Maailman ympäri* me saatiin Legolta. Lisäksi he saivat vaatteita ja kuvissakin näkyvät Lindexin donitsipyjamat ja aivan hurmaavat Polarn O. Pyretin sydänyöpaidat. Ollaan pelattu jo Kimbleä monen monta kertaa, Junior Labyrinttiä pari kertaaja Muumipeikon Kalaretkeäkin muutamaan otteeseen. Kaikki ovat hauskoja pelejä ja sopivat oikein hyvin sekä 3- että 5-vuotiaalle mun mielestä.

Parasta on ollut juurikin pelailu ja yhdessä legoilla rakentelu ja kirjojen lukeminen ihan rauhassa. Ja en tiedä kehtaanko edes myöntää mutta tuo Zeldan uusi laventelipäinen Barbie sytytti mussa jäätävän himon saada jotain jännittävää tukkaan. Jännittävän kanssa odotan kyllä sinne asti että vauva on syntynyt mutta sitä mietin että jos kehtaisi vaaleita raitoja käydä laittamassa vielä ennen synnytystä, niin ei tarvitsisi sitten ihan heti vauvan syntymän jälkeen lähteä kampaajalle vaan voisi rauhassa miettiä mitä haluaa ja odottaa että vauvan unirytmit ja muut ehkä selkenevät, ja silti näyttää freesiltä. Mutta katsotaan mihin päädyn.

Ai että, nyt vietellään välipäiviä, nautitaan vielä huominen mun äidin ja Armaksen seurasta, ja torstaina saadaan meille yökylään Emilia ja Topias ja muksut Turusta. Sen jälkeen suunnataan Oton perheen mökille yhdeksi yöksi, ja tullaan uuden vuoden aatoksi takaisin kotiin. Uutta vuottakin saadaan juhlia vielä läheisten kanssa, käytiin juuri tänään hamstraamassa tähtisädetikkuja ja muuta sälää, ja suunnitteilla on viime vuoden tapaan Hot Dog -buffetti. Kivoja lomasuunnitelmia siis tiedossa ja monta päivää lomaa jäljellä, ihanaa! Pian on tulossa perinteistä vuosikatsausta blogiin kunhan saan tehtyä, 2016 on ollut ”vähän” tapahtumarikas.

Ihanaa iltaa kaikille <3

PS: Toivottavasti ei haittaa superpitkät postaukset, mulla on vaan niin paljon höpötettävää! :D


Joulu 2016

26.12.2016

Heippa ihanat ja mahtavan aurinkoista Tapaninpäivää! Meillä on ollut aivan ihana joulu, juuri sellainen mistä haaveilin etukäteen. Pysyttiin kaikki terveenä, ruuat onnistuivat ja pukki tuli käymään, ja nämä viimeiset kolme päivää ovat olleet täynnä iloa ja rentoa yhdessäoloa. Oikea kunnon perhejoulu kotona vailla mitään pakollisia menoja tai touhotusta, muusta kuin joulupukista.

Aattoaamuna nukuttiin pitkään koko perhe, ja alakertaan tullessaan tytöt löysivät pienet paketit kuusen alta. Voi sitä ilon ja riemun määrää! Neidit halusivat heti lukea uudet jouluisat satukirjat ja luettiinkin ne heti siinä. Satujen jälkeen herkuteltiin aattoaamun perinteisellä riisipuurolla joulupukin kuuman linjan säestämänä.

Meidän jouluperinteisiin kuuluu joulusauna aina siinä aamiaisen jälkeen, ja tänäkin jouluaattona me laitettiin sauna lämpeämään samalla kun keiteltiin puuroa. Kerettiin katsoa Lumiukko ja joulurauhan julistus vielä ennen kuin sauna oli lämmennyt. Käytiin saunassa kaikessa rauhassa ja sen jälkeen laitettiin lapsille uudet jouluvaatteet päälle ja laittauduttiin vähän. Jouluaattona on ihana laittautua vaikka olisikin vaan kotona. Se tuo juhlafiilistä ja hyvää mieltä ja tekee päivästä entistäkin juhlavamman tuntuisen.

Tyttöjen ihanat asut paljastuivat siis aattoaamun paketeista, Zeldan mekko löytyi Zarasta ja Tiaran mekko H&M:ltä. Molemmat olivat kyllä niin söpösiä uusissa mekoissaan, ai että.

Katettiin pöytä vähän tavallista hienommin jouluateriaa varten. Meillä ei ollut enää aattona jouluruokien kanssa mitään sen suurempaa tehtävänä, kun oltiin saatu kaikki uunilohta ja riisipuuroa lukuunottamatta valmiiksi jo edellisenä iltana. Sen kun vain katettiin keittiötaso notkumaan herkkuja, ja alettiin syömään. Meidän joulupöydässä oli tänä(kin) vuonna monenlaista sorttia, ja yhdistelin sekä mummoni klassikkoreseptejä, että aivan uusia herkkuja. Laatikot olivat tänä vuonna bataatti-pekaanipähkinä-pekonilaatikko, sekä punajuuri-vuohenjuustolaatikko, ja voi NAM ne olivat herkullisia! Lapsille maistuivat kala ja laatikot mutta muuten jouluruoka ei taida vielä kuulua ihan heidän suosikkeihinsa. Kivasti kyllä maistoivat kaikkea.

Puolivälissä jouluateriaa mun puhelin soi, ja joulupukkihan se sieltä soitteli. Hän kysäisi että olisiko sittenkin okei että hän tulee jo kymmenen minuutin kuluttua, vaikka aika oli sovittu tuntia myöhemmäksi. Ja me sitten tietenkin sanottiin että kyllä se käy, sillä tiedämme miten hurjan kiireisiä joulupukit ovat jouluaattona. Meillä aikuisilla tuli pienoinen kiire aterioida loppuun, ja päätettiinkin jättää ruoka kesken ja jatkaa sitten pukin lähdettyä.

Lapset olivat onneksi ehtineet syödä lautaset tyhjiksi, ja me sitten kehotettiin heitä menemään vielä mummun kanssa käsipesulle ennen kuin pukki tulee, ja sillä aikaa Oton kanssa äkkiä roudattiin kaikki lahjasäkit ulko-ovelle. Saatiin ne siihen juuri ajoissa, kun jo kuuluikin pukin koputus ovelta ja me riennettiin avaamaan. Pukki oli aivan mahtava, laulettiin hänelle joulupukkii joulupukkii ja hän otti tytöt syliin ja jutteli kaikki vuoden kuulumiset läpi ja pukin jaettua yhden lahjasäkillisen me vielä tanssittiin pukin kanssa piirissä ja laulettiin Mors grisar är vi allihopa. Ihan mahtava pukki, oikea supliikkimies. Pukin lähdettyä tytöt saivat jakaa loput lahjat ja sitten availtiinkin niitä aika tovi.

Oli niin hauskaa kun jokaikisen lahjan kohdalla nuorempi neiti toisteli haltioissaan että ”Ou mai gosh juuri tällaista mä olen aina toivonut! Mä olen niin onnellinen, tämä on parasta!”. Hän jaksoi ihastella ihan kaikkia lahjoja yksisarvissukista Hatchimalsiin ihan yhtä suurella innolla ja sitä oli ihana seurata. Molemmat neidit vaikuttivat oikein onnellisilta lahjoistaan, ja niillä on leikitty nyt nämä kaikki päivät. Molemmat saivat paljon legoja ja lautapelejä, ja aikalailla rakennellessa ja pelaillessa yhdessä ollaan vietetty suurin osa ajasta.

Me aikuiset saatiin tosi kivoja lahjoja myös ja olen jo melkein lukenut Himoshoppaajan uusimman osan loppuun. Vähän on mennyt yökukkumiseksi kun on niin koukuttava kirja! Näytän ehkä lahjoja myöhemmin täällä tai instagramissa jos te niin toivotte.

Täydellinen jouluaatto ja ihana aloitus lomalle. Meillä on koko tämä viikko yhdessä lomaa enkä voisi olla iloisempi <3 Toivottavasti teillä oli ihana joulu myös, ja kiitos hurjasti ihanista hyvän joulun toivotuksista teille <3