Huomenna paukkuu taas uudet viikot ja vuorossa on siis raskausviikko 31+0. Tyypillä pitäisi raskaussovelluksen mukaan tällä hetkellä olla kokoa jo n. 40cm ja hippasen alle 2kg, vaikka toki kaikki mahatyypit kasvavatkin yksilöllisesti. Samalla ihanaa ja jännittävää että mahassa asuva tyyppi on jo mahdollisesti noin lähellä vastasyntyneen kokoa! Toki tässä on vielä monta viikkoa aikaa kasvaa ja kehittyä, mutta silti. Vastahan hän oli joku mandariinin kokoinen pallero! Juuri eilen lasten kanssa luettiin taas vauvan kehityksestä ja siitä miten ensin vauva on vain tulitikun pään kokoinen ja siitä lähtee kasvamaan ja kasvamaan.

Nyt vauvan tarvikkeetkaan eivät aiheuta enää niin jäätävää stressiä, sillä kaikki alkaa olla selvää. Vaatteitakin on nyt tullut ostettua ja ensimmäisen koon vaatteet alkavat olla kaikki kasassa, seuraavassakin on jo jonkin verran. Perjantaina on tulossa ekoja vauvantarvikepostauksia, ja ensi viikolla me käydään vihdoin ostamassa vaunut niin pääsen sitten esittelemään nekin! Vauvan oma nurkkaus jää ilmeisesti ihan viime tippaan meistä riippumattomista syistä, mutta onneksi hän ei sitä tarvitsekaan heti vaan nukkuu luultavasti meidän viekussa ainakin ekat yöt. Ja jos nyt sattuu tulemaan kova kiire ja oman sängyn tarve niin onneksi aina on nopeita vaihtoehtoja.

Mä alan olla jotenkin ihan innoissani ja fiiliksissäni lähestyvästä synnytyksestä. Olen katsonut viime aikoina useampia jaksoja kaikkia raskaus- ja äitiysohjelmia joissa on tietysti myös synnytetty. Joka ikinen kerta mulla vaan nousee onnenkyyneleet silmiin kun uusi vauva syntyy, oli synnytys sitten millainen hyvänsä. Toivotaan että kaikki menee meillä hyvin tälläkin kerralla. Kirjoitan ajatuksia synnytyksestä vielä vähän lähempänä synnytystä, sillä mulla on pyörinyt kaikki synnytykseen liittyvät asiat paljon mielessä ja siitä on paljon sanottavaa.

Perjantaina mulla on jälleen neuvola, ihan hurjaa vauhtia tuli nyt tämä kun tuntuu että vastahan mä kävin, vaikka siitä onkin jo kolme viikkoa. Ihanaa päästä kuuntelemaan vauvan sydänääniä ja tsekkaamaan miten hän kasvaa. Saa nähdä montako neuvolaa mulla ehtii vielä olla ennen kuin vauva syntyy, nyt ne neuvolakäynnit taitavat tihentyä viikko viikolta loppua kohti mikä on tietysti ihan hyvä ja lisää turvallisuuden tunnetta.

Olo on ihan hyvä, vaikkakin edelleen liikkuminen on aika hankalaa. Onneksi rakkaat fiksut tyttäreni kannustavat mua kauppareissullakin, tai sitten nauravat mulle., tai molempia vuoronperään, ”äiti mä voin vaappua sun kanssa niinkuin ankka, ollaan ankkoja yhdessä kvaak kvaak!”.  Että joo, kvaak kvaak vain!

Tässä vielä mahavertausta kolmen raskauden väliltä raskausviikolla 31+0! Mahat on aika samankokoisia mutta mun koko vähän vaihtelee, hah. Koen silti että näytän eniten hyvinvoivalta tässä tuoreimmassa kuvassa, ja siltä musta myös tuntuu. Tässä näkee muuten ainakin tuosta 2011- Tiaramasusta selkeästi että hän on perätilassa. Tosin ei sillä että tietäisin itsekään että missä asennossa vauva nyt on, kun hän niin kovasti hyörii ja pyörii joka päivä.

Aivan ihanaa iltaa kaikille <3