Vuosi 2016 pähkinänkuoressa

31.12.2016

Tämä vuosi vetelee viimeisiään, toisinsanoen tänään on uudenvuodenaatto. Monet ovat todenneet kuluneen vuoden olleen erityisen raskas, ja mulla on kyllä vähän samat fiilikset. Vaikka me ollaan saatu kokea myös aivan uskomattoman hienoja asioita tänä vuonna, matkaan on mahtunut myös aimo annos stressiä, huolta, surua ja harmaita hiuksia. Vaikka ollaan menty eteenpäin positiivisella asenteella, on aina jossain kulman takana tuntunut odottavan vaikeus toisensa perään. Olen kuitenkin ihan uskomattoman kiitollinen siitä, että vuosi saa vaihtua näin hyvissä tunnelmissa. Kaikesta surusta ja haikeudesta huolimattakin nyt on hyvä mieli ja kaikki niin hyvin kuin voi olla. Nyt on aika käydä läpi kulunut vuosi, kuukausi kerrallaan.

TAMMIKUU

Vuoden alussa me vietettiin Tiaran kanssa isojen tyttöjen päivää kahdestaan, ja käytiin neidin toiveesta shoppailemassa ja sushilla. Alkukuusta suunnattiin pitkäksi viikonlopuksi talvilomalle Ouluun, mikä tuli todella tarpeeseen sillä saatiin kuulla mun mummon alzheimerin edenneen lyhyessä ajassa todella paljon ja hänen joutuneen sairaalaan. Oulun reissu meni haikeissa fiiliksissä, mutta oli ihana nähdä rakkaita ihmisiä. Kirjoitin myös siitä, mitä kukaan ei kerro synnyttämisestä (tämä oli muuten harvinaisen ajankohtainen postaus nyt, kun mietin synnyttämistä suunnilleen joka ilta ennen nukkumaanmenoa), ja listasin kahdeksan vinkkiä pitkään automatkaan lasten kanssa. Avasin myös syitä siihen, miksi Otto lopetti suositun Akkavalta-bloginsa. Tammikuussa aloin tekemään pidempää työviikkoa, ja lapset alkoivat olemaan yhden päivän enemmän päiväkodissa.

HELMIKUU

Helmikuussa juhlistettiin Oton kanssa meidän tokaa hääpäivää yöpymällä kahdelleen hotellissa, ja pohdittiin kuinka kulunut ensimmäinen vuosi päiväkodissa oli tytöillä sujunut. Pidin viikon ajan päiväkirjaa mun töistä, kun olin aloittanut uudet pidemmät työviikot. Postauksen kirjoittaminen sai mut itsenikin heräämään siihen miten hurjan paljon mä tein viikon aikana, ja miten väsynyt aloin olemaan. En kuitenkaan hidastanut tahtia vaan porskutin hulluna eteenpäin. Loppukuusta mä värjäsin itselleni ensimmäistä kertaa elämässäni ponihiukset, eli pastellivioletin kuontalon, jota ikävöin kyllä edelleen. Listattiin parisuhteen numeroita, ja jaoin Oulusta löytämiäni kuvia itsestäni pikkuisena.

MAALISKUU

Matkustettiin pääsiäislomalla jälleen Ouluun, sillä halusin mennä moikkaamaan mun rakasta mummoa. Leivoin ihanaa superherkullista pääsiäiskakkua (jota on pakko tehdä uudelleen heti kun en ole enää raskaana!) ja kuun puolivälissä meillekin iski koko kevään päiväkodissa kiertänyt vatsatauti, yök. Pohdin sisarussuhteita ja ainoana lapsena olemista, ja jaoin mulle sattuneet noloimmat kokemukset. Pohdittiin myös sukupuolirooleja ja juhlittiin Naistenpäivää, jolloin aloitettiin uusi perinne lasten ja Oton kanssa.

HUHTIKUU

Juhlittiin meidän ihanaa Zeldaa Jali ja Suklaatehdas -synttäreillä, kun hän täytti kolme vuotta. Kuukauden aikana riitti juhlia muutenkin, sillä silloin oli myös Inspiration Blog Awardsit joissa tulin toiseksi. Päästiin silloinkin Oton kanssa hotelliin kahdestaan ja nautittiin ihanasta aamiaisesta. Mä kokkasin hyvää parsa-kylmäsavulohipiirakkaa, ja meidän esikoinen oppi 4-vuotiaana lukemaan. Loppukuusta alkoi Oton koko kevään ja kesän (lomaa lukuunottamatta) kestänyt työmatkarumba länsinaapuriimme Ruotsiin, ja samaan aikaan mä tein päällekkäin kahta työtä ja huolehdin yksin arjen pyörittämisestä lasten kanssa arkisin. Mä olin ihan loppu mutta yritin parhaani, ja onneksi arki tyttöjen kanssa oli kuitenkin mukavaa kolmisinkin.

TOUKOKUU

Toukokuu taisi olla yksi vuoden hiljaisimpia blogikuukausia, siitä huolimatta että blogi täytti viisi vuotta. Alkukuusta meille tuli mahatauti uudemman kerran, ja esikoinen kärsi sen perään mystisistä mahavaivoista ja juostiin keskellä yötäkin lääkärissä. Onneksi päästiin edes viikoksi Mallorcalle rentoutumaan koko perhe, se teki niin hyvää rankan työkevään keskellä. Oton työmatkat jatkuivat heti loman jälkeen ja olin aika yksin ja poikki lasten ja töiden kanssa, mutta onneksi valo alkoi lisääntymään päivä päivältä ja ihanat lämpimät kevätpäivät piristivät. Meidän Mallorcan reissu oli kyllä ehdottomasti yksi vuoden kohokohtia, oli aivan ihanaa lähteä yhdessä ekalle etelän lomalle. Osallistuin myös hauskaan blogeja kiertäneeseen 18x jatka lausetta -haasteeseen.

KESÄKUU

Tiivistin meidän Mallorcan reissun videolle jonka sain vihdoin valmiiksi kesäkuussa. Alkukuusta käytiin Ylexin kesäkonsertissa Lahdessa ja päästiin moikkaamaan Evelinaa. Kuun puolivälin paikkeilla mä tein positiivisen raskaustestin, mistä en tietenkään blogissa kertonut vielä mitään. Se oli niin jännittävää ja ihanaa ja kutkuttavaa ja alkuraskauden ekat viikot sujuivat vielä ihan hyvillä voinneillakin. Onneksi väsymys raskaudesta ei alkanut heti sillä Oton työmatkat jatkuivat edelleen, ja mulla oli kummassakin työssäni meneillään ihan äärimmäisen kiireinen jakso. Loppukuusta päästiin rannalle, vietettiin juhannusta, juhlittiin Oton synttäreitä ja nautittiin Suomen kesästä. Otto kirjoitti ihanan postauksen, kenties positiivisen raskaustestin herkistämänä. Juhannuksen jälkeen lapset jäivät kesälomalle päiväkodista ja mun äiti tuli meille. Listasin myös kevään parhaita lasten suusta kuultuja juttuja ja kirjoitin sukupuolirooleista.

HEINÄKUU

Alkukuusta lapset lähtivät äidin kanssa edeltä Ouluun. Se tuli hyvään saumaan, sillä mä aloin juuri kärsimään alkuraskauden pahimmista väsymyksestä, pahoinvoinneista ja migreeneistä. Lapset olivat muutaman päivän mun äidillä ja sitten me ajettiin Ouluun Oton kanssa perästä, kun hänelläkin alkoi kesäloma. Heinäkuussa mut myös irtisanottiin työstäni, ja siinä alkuraskauden hormonimyrskyssä se tuntui aivan uskomattomalta. Vaikka tiesin että mikään mitä itse tein ei johtanut siihen, niin hetkeksi tuntui että koko tulevaisuudelta putosi pohja. Onneksi mulla oli kuitenkin turvaverkko, blogini, ja aika nopeasti mulle kirkastui että alan sitten täysipäiväiseksi bloggaajaksi. Puolentoista viikon loma Oulussa oli paras juttu ikinä, oli ihanaa levätä rakkaiden ihmisten luona ja nauttia siitä että lapsilla oli kokoajan seuraa ja itse sain nukkua aina kun nukutti ja oli migreenejä raskauden takia. Listasin reissun jälkeen meidän perheen inhokkeja ja lemppareita, ja tein postauksen jossa oli 6x minä heinäkuussa.

ELOKUU

Kuun alussa mulla tuli viimein 12 raskausviikkoa täyteen ja käytiin niskapoimu-ultrassa. Se tarkoitti tietenkin sitä että uskalsin paljastaa raskauden blogissa. Kuvattiin myös videolle meidän lasten reaktiot uutiseen siitä että meille tulee vauva. Kävin kampaajalla ottamassa pidennykset pois puolen vuoden jälkeen ja raidoitin hiukset vähän luonnollisemmaksi jotta ei tarvitsisi värjäillä niitä enempää raskausaikana. Me matkustettiin myös Turkuun viikonlopuksi Emilian ja Topiaksen luokse, ja avasin ajatuksia siitä hetkestä kun tehtiin kesäkuussa positiivinen raskaustesti. Ottokin jakoi omia ajatuksiaan raskaudesta ja tulevasta vauvasta. Elokuussa mä perustin oman yrityksen ja aloin ihan oikeasti kokopäiväiseksi bloggaajaksi, ja se oli varmasti yksi mun elämän parhaita päätöksiä.

SYYSKUU

Syyskuu oli jälleen juhlien kuukausi, kun mä täytin 25 vuotta ja Tiara täytti viisi vuotta. Järjestettiin Tiaralle hänen toiveidensa mukaan My Little Pony -synttärit. Rustasin vähän ajatuksia tulevaisuudesta vauvan kanssa, ja loppukuusta me tehtiin tarjous tästä meidän nykyisestä asunnosta ja alettiin valmistautumaan muuttoon. Syyskuussa kuvasin myös My Day -videon mun työpäivästä. Raskausoireet alkoivat vihdoin helpottaa ja musta tuntui että seesteinen keskiraskaus oli alkanut.

LOKAKUU

Kuun alussa käytiin rakenneultrassa ja saatiin tyttölupaus, ja kerroin sen jälkeen sukupuolen myös blogissa. Paljastettiin vauvan sukupuoli tuleville isosiskoille ja kuvattiin reaktiot videolle, mistä tuli ihan huippuhauska. Lapset saivat kertoa ajatuksiaan tulevasta pikkusiskosta, ja Otto siitä, miltä tuntuu olla pian kolmen tytön isä. Puolivälissä kuuta mä kerroin blogissa meidän tulevasta muutosta. Matkustettiin ennen muuttoa syyslomaksi Ouluun lomailemaan, minkä jälkeen esittelin vielä tyhjää uutta asuntoa. Kuun lopussa vihdoin koitti hurja muuttorumba, ja päästiin asettumaan meidän uuteen ihanaan kotiin jossa vietettiin ensimmäistä aamua kuun viimeisenä viikonloppuna. Kirjoitin ylös ajatuksia tulevasta imetystaipaleesta, ja raskausajan ruokavaliosta. Otto pääsi vastaamaan 10 kysymystä isyydestä -haastatteluun

MARRASKUU

Mut palkittiin kuun alussa Vuoden inspiroivimpana lifestylevaikuttajana Inspiration Blog Awards -gaalassa, ja oli n aivan häkeltynyt siitä. Tai olen kyllä vieläkin! Kirjoitin raskauden vaikutuksesta parisuhteeseen näin kolmannella kierroksella ja juhlittiin myös IsänpäivääEmilia kuvasi musta raskauskuvia eräänä päivänä meillä kotona, ja kirjoitin siitä mitä aion tehdä tällä kertaa äitinä toisin. Pohdin myös vauvan nimeämiseen liittyviä asioita ja te saitte arvailla vauvan nimiä. Laitettiin uutta kotia oikein urakalla ja yritettiin asettua tänne taloksi. 

JOULUKUU

Koti alkoi viimein olla valmis, ja voitiin alkaa valmistautua vauvaan. Aloitin postaussarjan vauvan tulevista varusteista, ja esittelinkin sekä turvakaukalon että vaunutJoulukuussa blogissa oli tietenkin joulukalenteri, ja tein koko blogihistoriani postausennätyksen. Kuun alussa tehtiin Oton kanssa yhteinen Q&A -video ja vastattiin teidän esittämiin kysymyksiin myös kirjoitettuna. Kirjoitin lasten hassuimpia juttuja mitä he ovat sanoneet raskaudesta ja tulevasta vauvasta. Mulle järjestettiin aivan mielettömät yllätysbabyshowerit ja juhlittiin tietenkin myös joulua. Näin jouluhulluna pakko sanoa että joulukuu oli varmasti yksi mun suosikkikuukausia viime vuonna, kuukausi jolloin kaikki meni aivan ihanasti ja oli rento fiilis. 

Vaikka tuossa alussa kirjoitin siitä, että vuosi on ollut raskas, ja sitä se olikin moneen otteeseen, päällimmäisenä on mielessä kiitollisuus. Me ollaan selvitty kaikesta yhdessä, ja vaikka lähipiirissä on mummun sairauden lisäksi ollut paljon muutakin murhetta ja sairautta, me ollaan silti onnekkaita kun ollaan saatu kuitenkin viettää aikaa läheisten kanssa paljon. Kesästä mä en edes muista oikein mitään, kun olin niin raskaana, väsynyt ja pahoinvoiva. Mutta sitä lukuunottamatta, kuukausiin liittyy paljon ihania muistoja.

Ehkä tärkein oppi tänä vuonna on ollut se, että mä osaan työllistää itse itseni. Ja että en enää ikinä saa laittaa itseäni niin ahtaalle kuin missä olin viime keväänä kahden työn kanssa. Syksyn aikana mä olen saanut enemmän aikaa itselleni kuin kuluneen puolentoista vuoden aikana yhteensä, ja vaikka yrittäjäksi ryhtyminen oli hyppy tuntemattomaan, se oli tarpeellinen ja tärkeä hyppy. Ja se on antanut ja opettanut mulle ihan uskomattoman paljon, enkä voisi olla tyytyväisempi siihen miten kaikki on kehittynyt. En olisi puoli vuotta sitten uskonut että voin saada työkuviot pyörimään näin hyvin, paremmin kuin aiemman kahden työn arjen. Nyt voin katsoa kulunutta vuotta taaksepäin ylpeänä, eikä mun tarvitse miettiä miten pärjään ensi vuonna. Tiedän että pärjään, ja hyin pärjäänkin.

Olen onnekas kun saan aloittaa uuden vuoden mun rakkaan perheen kanssa, ja tänään juhlitaan Oton kanssa myös sitä että tavattiin tasan kuusi vuotta sitten Uudenvuodenaattona.

Uuteen vuoteen lähdetään odottavaisin fiiliksin, sillä pian meidän perhe täydentyy viimein kovasti odotetulla pienellä tyypillä. Se jos mikä on paras tapa aloittaa vuosi 2017<3

Ihanaa mahtavaa parasta uutta vuotta 2017 kaikille ja kiitos maailman eniten teille ihanille. Kiitos siitä että olette seuranneet, jakaneet vinkkejä ja kokemuksia ja vertaistukea ja olleet läsnä täällä tänäkin vuonna, ja kiitos siitä että seuraatte ensi vuonnakin <3 


16 Responses to “Vuosi 2016 pähkinänkuoressa”

  1. V sanoo:

    Paljon onnea, terveyttä ja iloa teille tulevaan vuoteen! Ja kiitoksia hyvästä ja viihdyttävästä blogivuodesta :)

    Ja vielä asiaan oikein mitenkään liittymättä, ootko käynyt AV-viestinnän koulutuksen joskus? Tässä Oton haastattelun
    http://www.kaksplus.fi/vanhemmuus/mina-vanhempana/millainen-isa-akkavalta-blogin-otto-hyttinen/
    lopussa nimittäin mainittiin, että olisit media-assistentti, mutten muista sun koskaan kirjotelleen aiheesta, vai onko mulla mennyt jotain ohi? :D

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Kiitos paljon kauniista sanoista ja aivan ihanaa uutta vuotta sinnekin!<3 Ja en mä media-assarina ollut vaan markkinointiassistenttina, tuossa haastattelussa on vaan virhe :)

  2. Maitoviiksi sanoo:

    Ihanaa ja toiveiden täyttämää vuotta 2017 teille koko perheelle! On ollut ihana kulkea matkassasi tämäkin vuosi. Ihan herkistyin, kun mietin, minkälainen vuosi sinulla on ollut ja myöskin, mitä itse on kokenut jokaisen postauksesi kohdalla.

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Voi kiitoksia ihan hurjasti kauniista sanoista <3 Musta on ihan huikeaa miten te mahtityypit siellä ruutujen takana myötäelätte meidän elämän käännekohdissa, ja jaksatte aina tsempata <3 Ihanaa uutta vuotta!

  3. Katja sanoo:

    No huh! On sulla ollu melkonen vuosi! Blogimaailmaa seuranneena ja omasta kokemuksesta voin sanoo, et 2016 on tainnu olla vähän itse kullekin tapahtumarikas. Minutkin irtisanottiin, kun firma, jossa työskentelin 6 vuotta ajettiin alas, ja ensi vuonna on tiedossa sitten muutto toiselle paikkakunnalle uusiin töihin. Melkosta seikkailua tämä elämä :)

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      No näin mäkin olen vähän ymmärtänyt että viime vuosi oli aika monilla täynnä jos jonkinlaista äksöniä! Mahtavaa että sait uuden työpaikan ja onnea jännittävään muutokseen sekä ihanaa uutta vuotta :)!

  4. Ella sanoo:

    Toi sun violetti tukka oli kyllä niiin ihana! Ja vitsit tätä postausta oli kiva lukea, monien tyyppien samanmoiset jutut kun oon melkein poikkeuksetta skipannu. Toivon sydämeni pohjasta kaikkea hyvää teidän tulevaan vuoteen ja elämään ylipäätään, oot ehdottomasti yks mun lempparibloggaajista <3

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Voi kiitoksia hurjan paljon <3 IHana kuulla että tykkäsit! Ja mulla on niin ikävä tuota tukkaa, tosin ei sen vaatimaa ylläpitoa :D Mutta jotain radikaalimpaa voisin kyllä kuontaloon taas kehittää sitten kevään korvalla :D! Ihanaa uutta vuotta sinne <3

  5. TarjaL sanoo:

    Hei!

    IHana postaus, täynnä ihania kuvia! Tuli ihan haikeus, että mitäs meidän elämässä on tapahtunut? Täytyykö itsekin tehdä tuollainen ”postaus”, vaikka en blogia kirjoitakaan! Ehkä saan aikaseksi tehdä valokuvakirjan. Jotta muistaisi jotain. ;)

    Vaikka olen seurannut blogiasi, mulle on Oton puolen perhe jäänyt vähän pimentoon..onko teillä siellä minkälainen turvaverkko? Ymmärrän, jos nää on henk. koht asioita.

    Ja en ainakaan muista, että olisit kauheasti blogissasi kertonut väsymyksestäsi ja huolten täyttämästä elämästä..aina on niin positiivista. Onko se rajan vetosi blogin suhteen?
    Täällä toisella puolen ruutua tuntuisi myös todella mukavalta, jos voisimme elää myös paineisia elämäntilanteita kanssasi..se myös jotenkin tuo ihmisinä lähemmäs meitä, kun elämään kuuluu ylä- ja alamäkiä.
    Mutta tämäkin tietty oma asiasi, ja kunnioitan sitä!

    IHanaa uutta tulevaa vuotta, toivotaan että kaikki menee hyvin!

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Heippa, kiitos hurjan paljon kauniista sanoista! :)

      Kyllä mä olen kirjoittanut meidän murheistakin, esimerkiksi mummon sairastumisesta, Oton ikävöimisestä työmatkojen aikaan, Tiaran masuvaivoista, irtisanomisesta ja raskauspahoinvoinnista, mutta tietenkin kun blogi on täynnä muuten iloista ja positiivista sisältöä niin ne saattavat jäädä huomaamatta :)

      Mun elämän asenne on aika positiivinen, enkä yleensä jää kovin pitkäksi aikaa rypemään surussa tai huolissa, ja blogi on mulle sellainen henkireikä ja positiivisuuden kanava jota en niillä huolilla myöskään halua täyttää kokonaan silloinkaan kun niitä on paljon. Mutta kyllä mä yleensä olen täällä kertonut jos jotain on meneillään, ja niin aion kertoa jatkossakin. :)

      Ihanaa uutta vuotta sinnekin ja kiitos vielä pitkästä kommentista <3

  6. Kro sanoo:

    Oot ihan huippu❤

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Voi ihana, kiitos hurjan paljon <3 :) Ja upeaa uutta vuotta!

  7. Toad sanoo:

    Ihana postaus! Pakko sanoa, että kun alussa kirjoitit surusta ja huolesta, ihmettelin vähän. Pidemmälle lukiessa tajusin, että tosiaan, siellä kaiken ilon ja positiivisuuden alla on ollut ihan samanlaisia arjen vastoinkäymisiä kuin kaikilla muillakin. En tarkoita, että niiden peittely olisi aina hyvä, mutta haluan vain sanoa, että kaikesta huolimatta oot onnistunut aina pitämään tämän blogin toiveikkaana ja onnellisena, vaikka asioista rehellisesti kerrotkin. Se on tärkeä taito, osata loistaa valoa silloinkin, kun itsestä hetkellisesti tuntuu ikävältä :) Siitäkin sietää olla ylpeä, ja se on parhaita lahjoja lapsillennekin.

    Kiitos kuluneesta vuodesta, iloa ja onnea ja kaikkea hyvää koko perheelle <3

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Voi kiitos paljon kauniista sanoista ja tsempistä <3 :) Mun blogi heijastaa mun omaa elämänasennetta, ja yritän aina löytää sitä iloa ja positiivista kaikista päivistä, vaikka välillä onkin rankkkaa. Ihana kuulla että se välittyy myös sinne ruutujen toiselle puolelle! :) Sen olen vuosien aikana oppinut että ei ne murheet siitä vähene että jättää iloitsematta kivoista jutuista, ja siksi mieluummin keskityn niihin. :) Aivan ihanaa uutta vuotta sinne ja kiitoksia hurjasti vielä ja kaikkea hyvää sinnekin<3

  8. Jenni S. / big mamas home sanoo:

    Aika vuosi. Tajusin tässä juuri, että helmikuussa tulee vuosi siitä, kun aloin seuraamaan blogiasi. Muistan nuo teidän lumiukot, kun niitä beben kanssa vaunulenkillä ihastelin. ❤

  9. Sirpana sanoo:

    Kiitos Iina! Odotetaan esikoistamme ja viikkoja vasta 14, mutta sun blogin kautta oon uskaltanut vähän jo fiilistellä ja miettiä tulevaa arkea ja hankintoja. Luin juuri stokken vauvahankinnoistasi. Päivittäin mietityttää ruokavalio ja tykkäsin ihan älyttömästi sun raskaus ruokavalio postauksessa. Ihanaa, että joku jakaa samoja ajatuksia. Enkä stressannut turhaan glögitarjoilu ja pipareista. Haha. Halusin toivottaa mahtavaa uutta vuotta ja odotusta!

Kommentoi