Loppiaisviikonlopun meininkejä

09.01.2017

Kiitos ihan hurjasti teille kaikille eiliseen postaukseen kommentoineille tsempistä! Sitä todellakin tarvitaan. Toistaiseksi olen pärjännyt onneksi Panadolin ja kuumavesipullon sekä levon avulla, mikä on hyvä. Ei tässä montaa päivää tarvitse pakkolevätä enää mutta jokainen mahassa vietetty päivä on kuitenkin hyväksi vauvalle vielä tässä vaiheessa ja helpottaa elämää syntymän jälkeen, ja siksi olen rauhassa.

Olen saanut paljon töitä tehtyä etukäteen ja nyt mieli on kevyt. Vaikka lähtö tulisi milloin tahansa, niin sovitut pakolliset hommat on jo tehtynä. Olen aika ylpeä itsestäni, kun eilen vielä hieman heikohkojen yöunien ja supistellun illan jälkeen jaksoin puurtaa kaiken valmiiksi. Onneksi kerettiin viettää aivan ihana ja touhuntäyteinen lomaviikko tyttöjen kanssa ennen kuin supistukset alkoivat, ja mulle sekä tytöille jäi lomasta tosi hyvä fiilis.

Kun kysyin tytöiltä, mikä lomassa oli parasta, niin se oli kuulemma se että oltiin kaikki yhdessä ja tehtiin kaikkea kivaa. Rakenneltiin legoilla ja pelattiin ja ulkoiltiinkin. Ihan kiva että uskalsin vielä lauantaina lähteä ulos ennen kuin supistukset alkoivat, niin jäi siitäkin koko perheelle mukava lomamuisto. Vaikka en hirveästi voinut ulkona touhuillakaan niin jo se tuntui olevan tytöille ihana juttu että äiti oli mukana ja näki heidän hienot lumienkelinsä ja kuinka hurjan nopeaa vauhtia he laskivat liukumäkeä alas.

Kolme viikkoa kotona lasten kanssa myös vähän korvasi sitä kökköä fiilistä mikä mulle edellisestä pitkästä lomasta jäi kun olin itse niin väsynyt ja pahoinvoiva silloin. Nyt sain vietettyä sitä ihanaa laatuaikaa lasten kanssa juuri niinkuin toivoinkin. Loppulomasta tytöt alkoivat jo odottaa pääsyä dagikseen, taisi tulla kavereita ikävä. Molemmat kirjoittelivat salaisia viestejä kavereilleen ja piirsivät kuvia missä oli tarhakavereita. Kai se on jo myönnettävä että tuossa iässä kaverit alkavat olla jo aivan supertärkeitä!

Loman jälkeen eletään muutenkin jännittäviä aikoja kuin lähestyvän synnytyksen vuoksi, nimittäin meidän esikoisella koittaa pian förskolaniin tutustuminen ja hakeminen – iik! Mua jännittää että päästäänkö me koko tutustumiseen vai olenko silloin juuri synnärillä, mutta toivotaan parasta. Ollaan kaikki aivan innoissaan, kaikkein eniten tietenkin neiti itse joka odottaa todella kovasti että pääsee samaan kouluun johon kaverit viime syksynä lähtivät tutusta päiväkodista. Jotenkin se että eskari ja koulu ovat samassa tekee tästä niin paljon isomman jutun, itse kun vaan aikoinaan siirryin omassa päiväkodissani eskariryhmään mutta muuten kaikki jatkui samaan tapaan. Meillä on jännittävä vuosi edessä, se on selvää. Mutta aivan ihana vuosi myös, siitä olen varma.

Nyt on aika koittaa elellä niin normaalia arkea kuin näissä olosuhteissa on mahdollista siihen asti että vauveli syntyy, ja sen jälkeen lomaillaan taas ja tutustutaan uuteen pieneen perheenjäseneen rauhassa kaikki neljä.

Ihanaa tammikuista arkiviikkoa kaikille <3


15 Responses to “Loppiaisviikonlopun meininkejä”

  1. Jensku sanoo:

    Meillä on kanssa pian samat meiningit, kun esikoinen aloittaa myös nyt syksyllä eskarin. Hurjaa! Haha, ihanat jaloistaan roikkuvat barbit tossa yhessä kuvassa! :D

    Kovasti tsemppiä ja hyvää oloa loppu metreille!

  2. Sanna sanoo:

    En voinu olla nauramatta noille barbeille jotka roikkuu pää alaspäin :”D

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Muakin pisti huvittamaan kun huomasin Zeldan ripustaneen barbit siihen, mistähän sekin idea tuli :DD

  3. Nemmiia sanoo:

    Meillä oli esikoisella eskarin aloitus viime syksynä. Tuntui ihan hassulle, että on jo noin iso ja nyt eskarissa on kasvanut ihan hurjan paljon henkisesti.

    Minä myös nauroin noille barbeille. Hauska idea :’D

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Voin vain kuvitella miten hassulta tuntuu sitten kun se eskarin aloitus oikeasti on käsillä! :D Ja miten nopsaa se eskarivuosikin sitten menee, ja pian haetaan jo koulupaikkaa omg! :D

  4. Terhi sanoo:

    Heippa
    Ihanaa loppuraskauden aikaa sinulle ja perheellesi. Ota kaikki irti siitä tunteesta kun saat vielä pitää häntä sisälläsi.
    Mulle on herännyt seuraavanlainen kysymys, enkä nyt just muista oletko asiasta jossain kohtaa maininnut. Eli etkö ollut jossain vaiheessa ns. ulkopuolisella töissä? Korujen tai vastaavien parissa…?
    Jäitkö pois tästä työtästä vai miten kävi?
    Ei tarvitse tietenkään vastata jos on liian henk.koht. kysymys :).
    Kaikkea hyvää teille ❤

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Kiitos paljon <3 Otan kyllä kaiken irti näistä ei-enää-niin-pienistä potkuista ja muljahduksista, tiedän että niitäkin tulee joskus kauhea ikävä vaikka nyt synnytystä malttamattomana odottaakin! :D Ja olen kyllä, olin sisällöntuottajana ja community spesialistina Jevelo -nimisessä startupissa, mistä mut irtisanottiin loppukesästä taloudellisista syistä. Se oli kyllä mahtava ja opettavainen duuni, harmi että firman siivet eivät kantaneet pidemmälle! :/

      Kaikkea hyvää sinnekin! :)

  5. Elisabeth sanoo:

    Ihanan näköistä ruokaa! Näin loppuraskauden aikana kannattaakin hemmotella itseään hyvällä ruoalla kun sairaalaruoka on sitten jotain muuta. Eikä siinä tilanteessa enää tule edes ajatelleeksi ruokaa samalla tavalla. Aivan ihastuttava vauvamahakuva, jossa tyttäresi pitää kiinni siitä <3
    Saako kysyä, oletteko kaksikielinen perhe kun kirjoitit förskolan?

    xxx
    E
    http://helsinkidragonfly.blogspot.fi/

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Voi kiitos, iski kauhea kiinalaisen ruoan himo tuossa lomalla, ja yhtenä iltana paistettiin uuni Brie-juustoa pähkinöiden ja hunajan kanssa. :D Ja joo siellä ei ruoka ole kyllä ekana mielessä, vaikka näin raskausaikana tulee tietenkin haaveiltua synnärille tuoduista susheista ja salmiakkipussista :D Kiitos paljon <3 Ja ollaan me joo, lapset ovat ruotsinkielisessä päivähoidossa ja aloittavat myös koulutiensä ruotsin kielellä tulevaisuudessa :)

  6. Maippi sanoo:

    Moikka!Tuli mieleen aika vuosi takaperin kun meille oli syntymässä esikoinen; ensin jännättiin kumman vuoden puolella vaavi syntyy ja sen jälkeen minä päivänä lähtö synnärille tapahtuu. Se oli omasta mielestäni kaikkein ärsyttävin vaihe kun ei oikein huvittanut sopia mitään menojakaan JOS…hurjasti tsemppiä jännittämiseen!!

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Siis joo, juurikin niin! :D Ei yhtään tee mieli sopia mitään ja joka aamu jännittää että onko tänään se päivä :D Mutta noh, ei nämä muutamat päivät ja viikot onneksi ikuisuutta kestä vaikka nyt pitkältä tuntuvatkin :D Kiitos hurjasti <3

  7. Heli sanoo:

    Moikka, ei liity aiheeseen millään tavalla mutta pisti silmään toi kaunis ja ihana pöytä, jossa lasten barbit roikkuu! Mistähän moisia saa?

  8. Annukka sanoo:

    Tuli mieleen, että olisiko täysin mahdoton ajatus jos kirjoittaisit/Otto kirjoittaisi joskus blogiin myös ruotsiksi? :)

Kommentoi