Kun Otto vanhempainvapaalle jäi

19.04.2017

Tänään on Oton vanhempainvapaan ensimmäinen päivä. Sen kunniaksi Otto kirjoitti eilen ilallla ajatuksiaan tulevasta vanhempainvapaasta. <3

Isä vanhempainvapaalla

Suljin tuossa hetki sitten työkannettavani kannen viimeistä kertaa puoleen vuoteen. Toki joudun sen varmaan vielä avaamaan koska onnistuin kuitenkin omaan tuttuun tapaani aivan varmasti unohtamaan jotain todella fiksua, kuten sähköpostini automaattivastauksen, mutta you know, ajatus on tärkein.

Sinänsä varsin antikliimaksinen hetki ottaen huomioon kuinka valtava asia tämä on meidän perheellemme. Ei mitään fanfaareja, ei tyydyttäviä naksahduksia tai mitään muutakaan indikaattoria siitä että tämä oli nyt tässä. Ainoastaan hetkellinen vaimea hurina koneen vielä miettiessä että mitä ne tuulettimet tekivätkään laitteen sammuessa. Sitten syvä hiljaisuus, ja hupsistakeikkaa, isillä onkin yhtäkkiä ylimääräiset kahdeksan tuntia (plus työmatkat) aikaa käyttää ihan muihin asioihin kuin töihin. En päässyt edes poistumaan teatraalisesti toimistolta tuuletusten saattelemana, sillä olemme parhaillaan Oulussa vaimoni tädin luona, ja tein viimeisen päivänä etätyönä. Sähköposti kollegoille sai riittää siitä että Hyttinen kiittää ja kuittaa vähäksi aikaa.

Olen ollut ja viihtynyt nykyisessä työssäni nyt reilut viisi vuotta. Edennyt, ollut, mennyt ja tehnyt duunia niin paljon ettei minua voi ainakaan yrityksen puutteesta syyttää. Pahimmillaan olen jopa painanut seitsenpäiväistä työviikkoa siinä häidemme tietämillä, mikä asetti Iinan inhottavaan asemaan kahden pienen lapsen kanssa, puhumattakaan siitä miten vähille isin ja lasten välinen aika siinä rytäkässä jäi.

Vaikka olin aina kotona ollessani 100% läsnä, ei se aina tuntunut riittävältä. Tuskin olikaan, mutta mitä sitä nyt enää tässä vaiheessa ihmettelemään kun maito on jo imeytynyt laminaattiin. Voitte kuitenkin varmaan uskoa miten lämmin tuulahdus tämä oli meille, kun tajusimme että Iinan työn takia minulla on mahdollisuus kerrankin olla täyspäiväinen faija muutenkin kuin kesäloman yli. Kesäloman, joka lapsilla kestää tämän ansiosta sen reippaat yhdeksän viikkoa. Osittain sen takia että mitä niitä sinne turhaan viemään kun me muut ollaan kotona, osittain sen takia etten todellakaan ala hetkeen heräämään sianpieremän aikaan ellei ole pakko. Puhelimessani vakituisesti 6:30 piipittävä herätys joutaa helvettiin vähäksi aikaa.

Tarkoitukseni oli kirjoittaa talteen hieman ajatuksiani siitä miltä minusta nyt tuntuu nimenomaan minun miehenä jäädessä vanhempainvapaalle, mutta jos totta puhutaan en oikein osaa itsekään vielä sanoa. Kun perheemme rytmi on aina määräytynyt sen perusteella miten olen töissä, tuntuu minusta jokseenkin absurdilta etten palaakaan töihin huomenna, ylihuomenna enkä ensi viikolla, vaan joskus marraskuun lopussa, sitten kun tekninen asiantuntijuuteni on lähinnä teknistä aavistusta. Lapsemme onneksi tietävät mitä mieltä he asiasta ovat. He odottavat malttamattomina kaikkia vaunu- ja pyörälenkkejä, puistoreissuja, mahdollisia ulkomaanmatkoja ja isin kanssa pelaamista. Kaikkea mitä me ikinä keksimme tehdä ja saamme päiviimme mahdutettua.

Pääsyy miksi jään vanhempainvapaalle on kuitenkin totta kai tuo meidän perheen pienin ja uusin lisäys. Pienet vauvat tarvitsevat jatkuvaa huolenpitoa, ja kun ainoa asia mitä en pysty miehenä tekemään on ruokkia täysimetettävää vauvaa, ei ole mitään syytä minulle olla jäämättä kotiin Iinan kuitenkin tehdessä tosiaan kotoa käsin töitä. Me olemme kuitenkin vanhempina tasavertaisia, eikä isän rooli ole meidän perheessä mikään ”lastenhoitaja”, vaan toinen huoltajista.

Sitä ilmiselvää tissiasiaa lukuun ottamatta on minun ja vauvan side aivan yhtä vahva kuin äidin ja vauvan, ellei vahvempi. Olen kuitenkin tässä pääsiäislomalla ehtinyt ottamaan varaslähdön vapaan viettoon, ja viettänyt isot osat päivästä sohvalla vauvan kanssa, vanhempien lasten touhuja ihmetellen. Odotan innolla sitä kuinka kerrankin saan olla oikeasti mukana ihmettelemässä vauvan kasvamista ja oppimista. Liian monta kertaa jouduin kokemaan kahden aikaisemman mukulamme saavutukset kännykän kautta, kun Iina lähetti viestejä ja kuvia siitä mitä tytöt tekivät ensimmäistä kertaa minun ollessa töissä.

Viime vuoden muutenkin mentyä hirveällä tohinalla, kuten myös tämän alkuvuoden, on mahtavaa saada rauhoittua hetki. Ottaa pienen sapattivapaan ja nukkua, rempata kämppää, laittaa piha kuntoon ja korvata vanha sähkögrilli ihan oikealla vehkeellä. Piirtää lasten kanssa ja lakata stressaamasta työasioita.

Voi olla että palaan aiheeseen tarkemmin kun koko homma lähtee käyntiin, kun osaan hieman sanoa miltä nyt oikeasti tuntuu olla kotifaija. Koneella istuminen ei enää tällä hetkellä oikein sattuneesta syystä houkuttele, kun enää ei ole mikään pakko. Ajattelin että voisin viettää hieman aikaa tässä tuon meidän mahtavan jälkikasvumme kanssa, ja kun lapset lopulta joskus sammuvat, ehkä laittaa sen pleikan päälle. Pitkästä aikaa.

-Otto

Sellaisia ajatuksia Otolla <3 Ihanaa päivää kaikille!


19 Responses to “Kun Otto vanhempainvapaalle jäi”

  1. Faijahommia sanoo:

    Mahtavaa!
    Hieno kirjoitus :)

    Välillä pitää muistaa pelata pleikkaa!

    https://faijahommia.fi/

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Otto kiittää ja minä myös! :D oon samaa mieltä, pleikka miehen tiellä pitää :D

      • Faijahommia sanoo:

        :D
        Juuri näin!
        Aikuisen miehen pitää saada välillä leikkiä!
        Kohta miehesi saa lapsesta hyvän FIFA tai änäri-vastuksen :D

  2. Annika sanoo:

    Täytyy kyllä sanoa että Oon niin Kade Tästä miten Otto on niin innolla kaikessa mukana ja selvästi arvomaailmassa perhe on tärkein, niinku mun mielestä pitäis kaikilla lasten vanhemmilla olla. Toivoin niin paljon että mun miehestä ois tullu kans Tällainen kun tytär syntyi…

    Ootte ihania. :)

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Otto on kyllä ihana, en voisi parempaa toivoa <3 Kiitos paljon! Tuli suru sinun puolesta, voimia sinne <3

  3. mi sanoo:

    pientä palautetta koskien blogiasi. olisi kiva jos alkaisit vastailemaan lukijoiden kommentteihin. monesti olen miettinyt että haluaisin kirjoittaa kommentin mutta jättänyt sen kirjoittamatta, koska tiedän ettet siihen kuitenkaan vastaa.

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Olet aivan oikeassa! Nyt kun en enää yhtäaikaa hoida päivisin yksin vastasyntynyttä ja tee täysipäiväisesti yrittäjän ja bloggaajan hommia, vaan mulla on Otto apuna, on helpompi ehtiä vastata myös kommentteihin. :)

  4. Karlik sanoo:

    Jes onpa kiva lukea aitoa aineistoa kun on lukenut lähes kuukauden terveysalan pääsykokeisiin ja monessa aineistossa käsitellään kotitöiden jakautumista, lasten hoifon jakautumista ja isyyttä! Mukaavaa lomaa teille :)

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Hahah hyvä että sattui sulle just sitten ajankohtainen aihe :D tsemppiä pääsykokeisiin ja kiitos paljon<3

  5. Maiju sanoo:

    Tyhmä kysymys, mutta en tiedä, onko isyysloma palkallista lomaa? :) tai maksetaanko siitä jotain?

    • Sussu sanoo:

      Maiju,

      Lapsen synnyttyä äiti pitää ~4kk äitiysvapaata. Tämän jälkeen alkaa vanhempainvapaa (~5kk), jonka voi pitää äiti tai isä. Usein äiti pitää sen, mutta mikään ei estä sitä, etteikö isä voi pitää. Äitiysvapaa ja vanhempainvapaa ovat molemmat ansiosidonnaisia, eli sidoksissa palkkaan. Kela maksaa tämän rahan. En nyt tarkkaan muista, mutta taitaa olla 60-70% palkasta..mikäli siis olet ollut töissä. Jos et ole ollut töissä, saa kelalta jonkin sortin minimi vanhempainrahaa käsittääkseni. En tiedä, minkä suuruinen raha se on.

      Tässä jonkin näköinen vastaus, jos ei Iina ehdi vastata ☺ toivottavasti ei ollut kovin virheellinen vastaus..

      • Sussu sanoo:

        Vai tarkotitko maiju isyyslomaa, jota isä saa pitää 9 viikkoa (3 viikkoa äidin kanssa samaan aikaan ja 6 viikkoa eri aikaan)? Isyysloma on myös palkallista vapaata, joka on ansiosidonnaista. Työnantaja voi maksaa osan isyyslomasta ja kela osan tai kela kokonaisuudessaan. Työnantaja hakee maksamansa osuuden takaisin kelalta.

        • pätijä :D sanoo:

          ”Isyysvapaa on enintään 54 arkipäivää eli noin 9 viikkoa. Isä voi olla kotona yhtä aikaa äidin kanssa valintansa mukaan 1-18 arkipäivää sinä aikana, jolloin äiti saa äitiys- tai vanhempainrahaa. Loput isyysvapaapäivät isä voi pitää sen jälkeen, kun vanhempainrahan saaminen on loppunut.

          Isyysvapaan lisäksi isä voi lapsen syntymän jälkeen pitää seuraavia perhevapaita:

          vanhempainvapaan, joka on äidin äitiysvapaan jälkeen. Vapaan voi myös jakaa äidin kanssa.
          hoitovapaan, joka on vanhempainvapaan jälkeen.
          osittaisen hoitovapaan, jos isä palaa töihin osa-aikaisesti.”

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Joo siis sekä isyysvapaalla että vanhempainvapaalla saa ansiosidonnaista päivärahaa Kelalta tai työnantajalta osan ja Kelalta osan, jos siis on ollut töissä. Opiskelijat saa minimiä, työttömistä en tiedä :). Hoitovapaalla saa hoitorahaa.

  6. Ellu sanoo:

    Heinoa, että Otto itse haluaa olla vanhempain vapaalla. Se syventää niin paljon isän ja lasten suhdetta. Itse lähden takaisin töihin lapsen ollessa puolivuotias. Isä jäi kahden lapsen kanssa kotiin ja olisi mielellään ollut pidempäänkin jos olisi ollut mahdollisuuksia. Mutta kyllä sitä sai lokaa niskaan äitinä, että lähdet töihin ja jätät lapset isän hoidolle. En ymmärrä miksi, kuitenkin isä on yhtälailla huoltaja kuin äitikin. Tämä oli meille kummallekkin oikea päätös josta ollaan edelleenkin onnellisia.

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Samaa mieltä, oon niin onnellinen että meillä on tämä mahdollisuus <3 :) Mä en myöskään ymmärrä sitä että kritisoidaan toisten valintoja, jokainen perhe varmasti tekee omalle perheelleen parhaat ratkaisut näissä asioissa. :) Ihanaa kevättä sinne!

  7. Mepa sanoo:

    Moi Ellu! Saako kysyä, miten koit töihin palaamisen niin pian? Oliko rankkaa ja miten vauvan syöttäminen onnistui? Ollaan miehen kanssa mietitty samankaltaista ratkaisua, mutta sen onnistuminen omankin jaksamisen kannalta mietityttää.. Iina ja Ottohan on myös valinneet tämäs ratkaisun, mutta olisi kiva kuulla jonkun kodin ulkopuolella töissä käyvän mielipide (jos siis näin on kohdallasi). :)

    • Ellu sanoo:

      Moi! Koin töihin palaamisen itselle helpotuksena. Sai ns. omaa aikaa ja nautin ihan eritavalla työnteosta kuin ennen. Jaksoin myös paremmin olla kotona läsnä ja ottaa joka hetkestä irti, kun oli hetken poissa kotoa. Rankkoja työpäiviä oli ne jolloin lapset oli kipeänä eikä nukkuneet kunnolla. Joskus töihin mennessä oli nukuttu 1h. Itse en imettänyt enää joten isä hoiti pullolla maidot sekä muuten soseet vauvalle ja isompi söi normi ruokaa. Ehdottomasti kannattaa kokeilla jos olette tätä miettineet. Aina voi vaihtaa takaisin jos kokee menneensä liian pian töihin. Ja kyllä kodin ulkopuolella työskentelen.

  8. emzi sanoo:

    Nauttikaa nyt koko perhe oikein kunnolla :D Ihanaa että saatte olla koko perhe kotona :D

Kommentoi