Vauvan kanssa veneilemässä ensimmäistä kertaa

20.07.2017

Otsikko on oikeastaan hieman vähättelevä: koko meidän perheen naisväki veneili tällä viikolla ihka ensimmäistä kertaa. Kokemus oli mahtava, ja jäi tosi positiiviset fiilikset tästä ekasta kerrasta. Onneksi meillä on mahdollisuus veneillä myös tulevaisuudessa, sillä se oli ihan huippuhauskaa ja tykättiin kaikki. Uskon että kokemus oli positiivinen koska ei jännitetty turhaan. Juteltiin tyttöjenkin kanssa tarkasti etukäteen mitä veneily pitää sisällään, miten veneessä saa liikkua ja esim. että veneessä voi kuulua koviakin ääniä, se saattaa aavistuksen pomppia, ja vähän voi roiskua vettä.

Minä ja tytöt puettiin eka kertaa elämässämme pelastusliivit päälle, ja suunnattiin moottoriveneellä Oton ja Oton perheen kanssa n. 40min venematkan päähän Mathildedaliin viettämään iltapäivää. Mathildedalista tulossa vielä ihan oma postauksensa, se oli todella uskomattoman ihana paikka. Mutta joo, siis tämä itse veneily: vauvan kanssa se toimi samalla tavalla kuin autolla ajaminen, eli Nova nukahti heti kun moottori käynnistyi. Hän nukkui kummatkin matkat ihan täysillä, hurina oli kova ja vene keinui sopivan unettavasti. Novalla oli omat söpöt pelastusliivit joissa hän viihtyi vallan mainiosti pienet arskat ja pipo päässään.

Me istuttiin Novan kanssa tuulilasin taakse nojatuoliin, missä ei tuullut yhtään ja roiskui kaikkein vähiten vettä. Paluumatkalla Otto istui samalla paikalla Novan kanssa, ja mä pääsin testaamaan takapenkkiä Zeldan kanssa. Esikoinen istui molemmat matkat veneen keulassa tätinsä kanssa, ja hurjapäänä oli aivan fiiliksissä vaikka välillä venettä pomputti ja vettä roiskui. Siellä hän kikatteli ja matkusti kuin vanha tekijä. Ei kuulemma yhtään pelottanut mutta oli sopivasti jännää. Myöskään nelivuotiasta ei kuulemma pelottanut yhtään, hänkin oli innoissaan siellä takapenkillä, ja heti kun palattiin venereissulta, hän kysyi koska mennään uudestaan.

Ilma oli sopivan lämmin eikä tuulta ollut liikaa, joten aika tasaista kyytiä me saatiin onneksi mennä. Oli niin kivaa tuntea se vauhti ja nähdä Suomea ihan eri perspektiivistä kuin yleensä. Saaristomeri on todella kaunis, ja meren rannoilla oli mitä kauniimpia maisemia.

Mä oon vieläkin ihan fiiliksissä venereissusta, ja toivon että päästään pian uudestaan! Onhan siinä ihan eri fiilis matkustaa moottoriveneellä kuin autolla, tai pyörällä. Ja jotenkin niin siistiä päästä kokemaan tällaisia isoja ekoja kertoja vielä tällä iällä. Mua ei ollenkaan haittaa että en ollut ennen veneillyt, enkä koe jääneeni mistään paitsi. Vaan enemmänkin musta on ihan megasiistiä että sain kokea jotain ihan uutta juuri nyt. Se on aina virkistävää ja avaa ihan uusia maailmoja, kun kokeilee jotain mitä ei ennen ole tehnyt.

Ehkä vielä joku kerta mä opettelen itse ajamaan venettä, jos oikein hurjaksi ryhdyn, niin kivaa se nimittäin oli.

Tykkäättekö te veneillä? Oletteko olleet vauvan kanssa veneilemässä?


Mökkielämää meren rannalla

19.07.2017

Tultiin sunnuntaina tänne Oton perheen mökille Raaseporiin, ja ollaan nautittu mökkielämästä täysin rinnoin. Täällä sielu lepää ja on ihanan hiljaista ja rauhallista, ellei tietty lasten elämöintiä lasketa. Ja sitähän ei lasketa kun se todellakin kuuluu asiaan. Sunnuntaina oli mielettömän upea auringonpaiste ja oikea kunnon kesäpäivä. Päiväksi pystytettiin tytöille uima-allas tähän yläpihalle mökin eteen ja he polskivat siinä ja me muut otettiin aurinkoa ja herkuteltiin muurikalla paistetulla pyttipannulla. Tytöt pelasivat myös mölkkyä ja krokettia hienosti, ja hakivat metsästä tuoreita mustikoita heinänkorteen.

Nova nukkui päiväunet rattaissa terassilla, ja ihmetteli peiton päällä nurmikolla maailman menoa. Täällä on paljon sylejä joista tutkia mitä tapahtuu, ja ollaanpa me tarjottu neidille ensimmäisiä sormiruokamaistiaisiakin. Kiinteiden aloituksesta tulee ihan oma postauksensa, mutta voin kertoa että hienosti sujuu jo!

Illalla saunottiin ja uitiin meressä, mäkin uskalsin pienen jänistelyn jälkeen pulahtaa mereen. Ei se ihan yhtä lämmintä ollut kuin viikontakainen järvivesi, mutta ei kyllä mitenkään ihan hirveän kylmääkään. Kyllä siellä tarkeni muutaman vedon ottaa ihan helposti. Tytöt pukivat uudet omat pelastusliivit päälle ja pulahtivat myös. Oli ihanaa ottaa oikein kunnon löylyt puusaunassa ja katsella mieletöntä merimaisemaa.

Saunomisen jälkeen herkuteltiin vielä muurikalla tehdyllä paellalla jossa oli kaikkea ihan mielettömän hyvää. Lapsetkin tykkäsivät kovasti värikkäästä ja herkullisesta ruuasta. Tuollainen muurikka on kyllä kätevä, melkein voisi kotiinkin hommata kun siinä saa tehtyä niin monenlaista eri ruokaa ja isoja satseja kerralla.

Nyt tätä kirjoittaessani on aamupäivä, ja tänään suunnitelmissa on reissu Matildedahliin veneellä. Mä en ole koskaan ollut veneilemässä ja tää taitaa mun muistaakseni olla ensimmäinen kerta kun puen edes pelastusliivejä päälle. Jännittää vähän, mutta oikeasti siistiä päästä kokemaan joku ihan uusi juttu vielä näin 25-vuotiaana. Virkistävää! Novakin sai omat pienet pelastusliivinsä ja tulee mukaan veneilemään. Saapa nähdä mitä meidän muksut tykkäävät, ainakin nyt he ovat ihan intona. Ennen venereissua he kuitenkin aikoivat lähteä vielä ongelle, katsotaan saadaanko kalaa.

Me jatketaan mökkimeininkien parissa ja ollaan täällä vielä muutama päivä. Täällä on kyllä niin ihanaa että voisi jäädä vaikka koko loppulomaksi jos ei olisi muita juttuja! Mutta onneksi tänne voi tulla uudestaankin. Ollaan kyllä niin onnekkaita että on tällainen upea paikka jossa saa lomailla ihanien ihmisten kanssa.

Ihanaa päivää kaikille <3


Meidän supertyypit – Libero Superhero

18.07.2017

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Liberon kanssa, ja toimin tämän vuoden ajan Liberon ambassadorina.

Mä toivon, että jokaisesta postauksesta, jonka tänne lapsiin liittyen kirjoitan, välittyy se rakkaus ja kunnioitus jota lapsiani kohtaan tunnen. He ovat ihan mielettömiä supertyyppejä kaikki kolme, ja tekevät meidän elämästä joka ikinen päivä vaan ihan parasta. Mä vierastan kovasti sitä ajatusta, joka lapsista on tällä hetkellä esimerkiksi mediassa valloillaan. On ihan äärettömän surullista, että lehtien ja verkkomedioiden kirjoitukset lapsista on aina sitä, että he sotkevat, häiritsevät, ovat äänekkäitä ja suorastaan oikeita maanvaivoja.

En tiedä keitä lapsia nämä median edustajat ovat tavanneet, mutta mä väitän että suurin osa lapsista on ihan hemmetin loistavia tyyppejä, jos heille vaan annetaan siihen mahdollisuus. Joo, jokainen lapsi on erilainen, niin on meidänkin kaikki kolme lasta. Kaksi vanhinta eroavat luonteiltaan toisistaan kuin yö ja päivä, vauvasta ei vielä tiedä. Mutta he ovat kaikki juuri omanlaisinaan parhaita, huippuja lapsia joiden kanssa on kiva viettää aikaa. Heidän kanssaan on mukavaa  liikkua, heille on mahtavaa näyttää uusia paikkoja, ja heidän kanssaan ei tule tylsää kotonakaan. He keksivät kaikkea uutta ja hauskaa, heillä on parhaat jutut, ja hersyvimmät naurut mä saan meidän minisupersankareiden kanssa.

Lapset sotkevat, eivät kaikki, mutta jotkut. Jotkut lapset ovat myös äänekkäitä. Lapset myös ymmärtävät puhetta. Kun heitä pyytää olemaan hiljempaa, he usein ovat – kunnes taas innostuvat. Se kuuluu lapsuuteen, sellaisia me ollaan itsekin joskus oltu. Sitten voi taas muistuttaa heitä olemaan vähän hiljempaa, jos se jotain häiritsee. Silloin kun se ei häiritse ketään, pulputtakoon vaikka sydämensä kyllyydestä. Elämä olisi aika tylsää jos ei saisi koskaan innostua, kyllä me aikuisetkin innostutaan mutta tehdään se vaan hillitymmin. Lapset eivät vielä osaa, eikä aina tarvitsekaan.

Sotkut voi siivota, ja jos joku lapsissa häiritsee, heitä voi pyytää tekemään jotakin toisin. Voi myös näyttää hyvää esimerkkiä kuinka käyttäydytään kohteliaasti, ja kohdella heitä tasavertaisina pallontallaajina.

Meidän lapset merkitsevät mulle niin paljon että mitkään sanat maailmassa eivät riitä sitä kertomaan. He ovat mulle ihan kaikki. Tärkeintä maailmassa mulle on, että meidän lapsilla on hyvä olla, ja he ovat onnellisia. Tämä Liberon supersankariteema on ihan mahtava, koska jokainen lapsi on oman elämänsä supersankari, ja meidän aikuisten tehtävä on mahdollistaa se.

Meidän tehtävä on muistuttaa lasta siitä miten hyvä hän on, kehua ja kannustaa. Lapsi uskoo että hän pystyy mihin tahansa, niin kauan kunnes joku rikkoo tämän uskon. Mä en halua rikkoa sitä koskaan.

Meidän lasten makeat supersankariasut ovat Liberokerhon pistekaupasta peräisin, ja  elokuun loppuun kestävän kampanjan ajan Liberon kampanjatunnuksilla merkityistä Comfort 3-7- ja UP&GO 4-8 -kokoisista, sekä kaikista Libero Touch-vaippapaketeista saa Limited Edition -koodeja, joilla voi lunastaa omalle lapselleen Liberokerhon pistekaupasta näitä asuja. Yhden asun saa kuudella koodilla, ja lunastusaikaa on siis vielä 31.8. asti. Isommille lapsille on viittoja ja niihin kuuluvia maskeja kolmessa eri värissä (turkoosi, punainen ja kulta), ja vauvoille on söpö superhero-body ja siihen kuuluva suloinen korvapipo jotka Novalla on päällä. Asuja pääsee kurkkimaan lisää myös Liberokerhon sivuilta.

Asuja lunastaakseen täytyy olla ilmaisen Liberokerhon jäsen, ja syöttää kampanjapakkausten koodit Liberokerhon pistekauppaan. Se on ihan helppoa, ja kerhon jäsen kannattaa muutenkin olla, sillä kamppiksen ulkopuolellakin Liberokerhon pistekaupassa on vaikka mitä kivaa pienille supersankareille. Kampanjan jälkeen käyttämättömät Limited Edition -koodit muuntuvat tavallisiksi pisteiksi, ja niitä voi käyttää pistekaupassa ihan normaalisti.

Yhteistyössä Libero.

Ihanaa päivää kaikille supersankareille ja vanhemmille <3


Auton kanssa Ruotsiin

17.07.2017

Me ostettiin pari viikkoa sitten vielä vikalle kesälomaviikolle elokuulle Ruotsin reissu. Tällä kertaa lähdetään matkaan auton kanssa, ja mennään siis laivalla. Laivan tultua satamaan me ajetaan 170km matka Kolmården -eläinpuistoon, ja mennään tsekkaamaan mielettömät eläimet, Marine world ja Bamsevärld. Kolmårdenin jälkeen ollaan vielä kaksi yötä Tukholmassa hotellissa, ennen kuin suunnataan laivalla takaisin kotiin.

Alunperin suunniteltiin että oltaisiin jatkettu Tukholmasta vielä Legolandiin asti autolla. Tultiin kuitenkin siihen tulokseen tuon Novan hampaan puhkeamisen aikaan, että jos nyt sattuu toinen hammas haluamaan ilmestyä suuhun silloin kun pitäisi ajaa 1000km/suunta, niin siitä ei tule kyllä yhtään mitään. Jätetään siis nämä hieman pidemmät automatkat sinne tulevaisuuteen ja siihen aikaan kun Nova on hieman isompi. Kenties ensi kesään, tai jopa sitä seuraavaan, riippuen siitä millainen matkaaja ja persoona meidän kuopuksesta vielä kehkeytyykään.

Kolmårdenissa ollaan molemmat Oton kanssa käyty ala-asteikäisinä, ja jo silloin siitä jäi mieleen miten taianomainen se oli. Odotan kyllä tosi innolla, että saadaan vielä meidän lapset sinne ja kokemaan se mieletön paikka. Kolmården on Euroopan suurimpia eläinpuistoja, ja se on kooltaan siis 150 hehtaaria. Kolmårdenissa on nähtävillä 750 eri eläintä, ja esimerkiksi safari-köysirata ja Tiger world.

Eläintarhat jakavat mielipiteitä, ja kyllä mä ainakin mietin tarkkaan minkälaiseen eläinpuistoon vien lapsia, ja mullakin on kyllä eläintarhoista ristiriitaiset fiilikset. Kolmården tekee paljon luonnonsuojelullista työtä, ja eläimillä on ihan oikeasti paljon tilaa eikä niitä ole ahdettu minipieniin ahdistaviin häkkeihin, mutta silti mietin tätä vierailua paljon etukäteen. Kaikkiin eläinpuistoihin ja -tarhoihin en lapsia veisi, vaan haluan etukäteen tutkia tarkkaan että eläimiä kohdellaan mahdollisimman hyvin.

Mä perustelen vierailua eläinpuistossa itselleni sillä, että onhan sillä myös sivistävä vaikutus ja eläintarhoilla on jo nyt, ja varsinkin tulevaisuudessa suuri merkitys geenipankkeina, joilla saa diversiteettiä luonnonvaraisiin, köyhtyneisiin eläinpopulaatioihin. Kolmårdenilla on ainakin omien sivujensa mukaan fiksut ja kestävät periaatteet, ja siellä itse vieraillessani olen myös nähnyt että eläimillä on todella suuret, luonnonmukaiset aitaukset. Tai tämä oli jo yli kymmenen vuotta sitten, oletan että vuosien aikana olot ovat vain parantuneet tiedon lisääntymisen myötä.

Delfinaarioon me ei kuitenkaan mennä missään nimessä. Mä olen tasan sitä mieltä, että delfiinit eivät missään olosuhteissa kuulu vankeuteen, ja mä en halua myöskään sellaista esitystä näyttää lapsille vaikka se heidän mielestään varmasti olisikin hieno juttu (koska he eivät vielä ymmärrä). Mä toivon että Kolmårdenin delfinaario, Pohjois-Euroopan viimeinen kaupallinen delfinaario, suljetaan mahdollisimman pian, ja omalta osaltani sitä boikotoin sekuntiakaan epäröimättä.

Kolmårdenissa on upean eläinpuiston lisäksi myös huvipuisto, ja hurjan paljon ravintoloita, eli tekemistä ja näkemistä riittää mahtavasti koko päiväksi. Mä uskon että meille tulee upea reissu, ja kiva lähteä omalla autolla matkaan, se helpottaa elämää niin paljon.

Norrköpingistä ajetaan sitten illalla takaisin Tukholmaan ja yövytään hotellissa lähellä Mall Of Skandinaviaa, jossa on tarkoitus viettää seuraava päivä shoppaillen ja pyörien, kerran autolla kätevästi pääsee. Saattaa olla että ”hieman” innostun ostostelemaan Zara Homessa, Disney Storessa ja muissa ihanuuksissa joita ei meillä Suomessa vielä ole. Varsinkin kun kaiken voi pakata autoon!

Vikana päivänä piipahdetaan varmaan sitten vielä Tukholman keskustassa, ehkä vanhassa kaupungissa ja Östermalmilla. Junibackeniakin mietin, mutta katsotaan mihin päädytään. Se on kuitenkin nähty juuri pari vuotta sitten viimeksi, vaikka ihana paikka onkin. Postauksen kuvat on otettu aiemmilla Tukholman reissuilla.

Oletteko te lähteneet autolla länsinaapuriin? Onko teillä vinkkejä reissua varten? 


Helppoja lounaita ja parhaita ystäviä

15.07.2017

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Knorrin ja Lifien kanssa.

Tämä viikko on ollut mun unelmien täyttymys, sillä yksi mun parhaista ystävistä, Tiaran kummitäti jonka kanssa juhlitaan tänä vuonna kymmenvuotista ystävyyttä, muutti tiistaina Rovaniemeltä tänne Helsinkiin. Meidän kymmenen vuoden ystävyydestä me ollaan asuttu kahdeksan vuotta eri puolilla Suomea, ja nyt siis tosiaan ensimmäistä kertaa vuoden 2009 jälkeen meidän postinumerot alkavat samalla numerolla. Knorrin kamppis tuli loistavaan aikaan, sillä me suunnattiin tietenkin muuttoavuksi ja samalla nappasin mukaan näitä helppoja ja nopeita Knorr Snack Pot -aterioita, joiden valmistukseen ei tarvita muuta kuin kuumaa vettä, ja viisi minuuttia aikaa. Täydellistä muuttosyötävää siis.

Kokosin ystävälleni ja hänen avopuolisolleen pienen tervetuliaiskorin, johon laitoin tuoksukynttilöitä, suihkusaippuaa ja vartalovoidetta, tiskirätin hauskalla kananmunakuviolla, sekä nämä Knorrin Snack potit. Tytöt piirsivät heille hienot ja värikkäät Onnea uuteen kotiin -kortit, ja lisäksi kruunattiin koko komeus vielä värikkäällä ruusukimpulla, johon meidän perheen kuopus erityisesti ihastui. Hän tuijotteli kukkia aivan hullaantuneena.

Mukaan pakkaamani Knorr Snack Pot -ateriat tulevat jo valmiiksi kulhossa, ja niiden valmistus on ihan superhelppoa: Avaa kansi ja lisää kuuma vesi purkissa olevaan rajaan asti. Sekoita. Laita kansi takaisin päälle ja anna ruuan tekeytyä 5 minuuttia itsekseen. Valmista, nauti!

Muuton keskellä nämä on tosi käteviä, kun ei tarvitse sotkea astioita, ja tällaisenhan voi helposti napata mukaan milloin tahansa, kun ottaa vaikka termariin kuumaa vettä. Mulla on muutenkin usein termari mukana, kun siellä on kahvia, joten ihan yhtä kätevää se olisi ottaa mukaan tätä ateriaa varten. Knorrin Snack Pot -ateriat sijaitsevat kaupan kuivahyllyssä, mistä ei niin usein välttämättä tule etsittyä nopeaa syötävää. Suosittelen kuitenkin suuntaamaan sinne ja testaamaan, nämä on huippuja. Makuja on viisi erilaista, Knorrr Snack Pot Spaghetti Carbonara, Knorr Snack Pot Spaghetti Bolognese, Knorr Snack Pot Spaghetti Napolitana, Knorr Snackpot Perunamuusi & Pekoni, sekä Knorr Snack Pot Rice Curry.

Mä olen ostanut aikaisemmin kotiin tuota Perunamuusi pekonilla -snackpotia, sillä sen lisäksi että se on helppoa ottaa mukaan, se oli äärimmäisen kätevä syötävä varsinkin silloin kun Nova oli ihan pieni ja olin yksin kotona hänen kanssaan Oton ollessa töissä. Imettäessä saattaa olla, että unohtaa itse syödä kokonaan, tai ruuanlaitolle ei jää kauheasti aikaa kun vauva viihtyy niin paljon tissillä. Silloin nämä on helppoja kun riittää että saa veden kiehumaan, ja tätä voi helposti ja kätevästi syödä vaikka samalla kun imettää.

Kaikki mun maistamat Knorr Snack Pot-maut on olleet tosi herkullisia, eivätkä ollenkaan sellaisia ”kuivaruokamaisia”. Carbonara on kermaista, ja Bolognesessa on makua niinkuin kuuluukin. Myös ystävälleni maistui mun tuliaiset oikein hyvin.

Ystävät on kyllä valtavan suuri rikkaus, ja meidän perheelle ihan mielettömän tärkeitä. Vaikka mun ja Emmiksen välissä on ollut yli 800 kilometriä jo monen vuoden ajan, ollaan silti säilytty läheisinä ystävinä ja ystävyys on kestänyt läpi vuosien kaikista elämänmuutoksista huolimatta. Se että viimein ollaan samassa kaupungissa tuntuu edelleen ihan utopialta, ja en voisi olla onnellisempi. En malta odottaa mitä kaikkea kivaa me keksitään, kun voidaan nähdä ihan milloin vaan. Oli tosi hauskaa yllättää ystävä tällä lounashetkellä helposti ja nopeasti muuton lomassa.

 LUKIJAKILPAILU:

Osallistu tuotepaketin arvontaan, jossa voit voittaa kaikki viisi herkullista Knorr Snack Pot -makua! Kommentoi tähän postaukseen missä tilanteessa Knorrin Snack Pot -ateria olisi sinulle helppo ja kätevä ratkaisu, ja muista jättää sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään. Osallistumisaikaa on 22.7. klo 23.59 asti ja arvonnan tarkemmat säännöt löydät TÄÄLTÄ.

Yhteistyössä Knorr.

Ihanaa päivää kaikille <3