Kotona ollaan ja elämä jatkuu

31.10.2017

Moikka! Me tultiin eilen kotiin Oulusta, ja tänään alkoi taas ihan normi arjen pyöritys. Vaikka haikea fiilis seuraa mukana, on ihan kiva päästä taas arkeenkin kiinni. Puolitoista viikkoa Oulussa oli ainutlaatuista aikaa joka ei ainakaan multa unohdu ikinä, mutta nyt on hyvä olla kotonakin. Kyllä puhelinta tulee vilkuiltua vähät väliä, pelkään sitä puhelua koko ajan. Mutta ei auta kuin mennä eteenpäin. Onneksi lapset pitävät kiinni arjessa, ja tässä hetkessä, eikä heidän kanssaan voi välttyä nauramasta joka päivä. Otetaan jokainen päivä vastaan sellaisena kuin se tulee, eikä murehdita etukäteen.

Helsingissä on ollut aivan mielettömän upea ja aurinkoinen päivä, ja koti on kylpenyt valossa. Sain hyvin työviikonkin vauhtiin lomailun jälkeen, kun on ollut niin otolliset olosuhteet kuvaamiselle. Aurinko piristää ihanasti. Olin iloisesti yllättynyt siitä että mun huonekuusi ja aloe vera olivat vielä elossa täällä, vaikka oltiin niin pitkään poissa.

Pelkäsin että huonekuusi ei selviäisi meidän poissaolosta, mutta onneksi olin väärässä. Tänään on lokakuun viimeinen päivä, kyllä sitä saa pikkuhiljaa alkaa luomaan joulutunnelmaa kotiin muutenkin kuin huonekuusella. Eilen autolla ajellessa kuunneltiin Spotifystä Suomen 50 viraalisinta -listaa, ja sieltäkin löytyi jo joululaulu, nimittäin Sylvian Joululaulu raskaampana versiona. Oli aika jees, vaikka ei Tulkoon Joululle mikään pärjääkään.

Oulussa oli eilen ihan täysi talvi, lunta vaikka muille jakaa, mutta Helsinki on vielä syksyisempi. Saapa nähdä milloin täällä saa nauttia lumesta. Meidän pitää ainakin laittaa piha talviteloille ennen seuraavaa lumipyryä, paviljonkikin on vielä paikoillaan eikä sille taida tehdä kovin hyvää, jos se jää kunnon lumivaipan alle. Pitää muutenkin tehdä lapsille tilaa rakennella lumiukkoja, lumilinnoja ja muita talven ihanuuksia. Vaikka voihan se olla että nyt kun tässä tulevista lumista intoilen, että saadaan seuraava lumipyry vasta joulun jälkeen jos silloinkaan, hah.  Mutta onneksi talvella on paljon kaikkea muutakin kivaa mitä voi tehdä.

Kiitos vielä hurjasti teille kaikille kauniista sanoista, tuesta ja viesteistä. Tiedän että kiitin jo, mutta en voi lakata hämmästelemästä ikinä sitä, miten ihania tyyppejä te kaikki olette. Saan teistä ihan valtavasti voimaa ja hyvää mieltä, ja vaikka haluan ehdottomasti jakaa positiivisuutta itse ympärilleni, saan sitä tuplasti takaisin teiltä <3


Viemisiä pikkujouluihin: Gift-in-a-jar joulukaakao

30.10.2017

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Santa Marian kanssa.

Ylihuomenna alkaa marraskuu, ja mäkin saan virallisesti aloittaa joulufiilistelyt! Meillä on siis sopimus tuon rakkaan paremman puoliskoni kanssa, että jos jouluhulluna maltan odotella marraskuun alkua, niin sitten saan joulufiilistellä ihan niin paljon kuin sielu sietää. Ja mähän fiilistelen. Tänä vuonna tosin otin vähän jo varaslähtöä, kun syyskuun lopussa, (vai oliko se lokakuun alkua jo?) ostin meille huonekuusen. Ja nyt sitten tämän postauksessa näkyvän reseptin verran varaslähtöilin joulua kohti vielä lisää. Onneksi Otto on jo tottunut siihen, että meillä joulu kestää joka vuosi ainakin sen kaksi kuukautta, ja olen saanut tartutettua jouluhulluutta vähän Ottoonkin.

Tuli muuten tätä kirjoittaessa kauhea paniikki, että onkohan meillä vielä kuusi olemassa, kun palataan Oulusta kotiin. Kyllä mä sitä kastelin silloin kun lähdettiin, haha. No mutta, jos mennään ihan asiaan. Kun mua pyydettiin kehittelemään resepti tähän kamppikseen, tiesin heti mitä haluan tehdä! Pikkujouluihin on mun mielestä kiva viedä joku pieni kiva tuliainen, ja mikäs sen parempi lahja kun joulun makuinen gift-in-a-jar. Mä tykkään tehdä näitä syötäviä pikkulahjoja, ja olen tainnut vuosien varrella jakaakin täällä useammankin reseptin blogin joulukalenterissa.

Tällä kertaa tein jouluisaa kaakaota, joka maistuu niin lapsille kuin aikuisillekin, piparminttuisella twistillä kaakaon maistelijan niin halutessa.Kaakaoon jouluisaa makua toivat Santa Marian mausteista Tähtianis, kanelitanko sekä kardemumman siemenet. Mä oikein tuoksuttelin ihania joulumausteita samalla kun kuvasin reseptiä, ja tuli kyllä niin jouluisa fiilis että! Joulun mausteet on upean tuoksunsa lisäksi myös mielettömän kauniin näköisiä, ja itsessään jo melkein koristeita. Niillä saa tuotua jouluista tunnelmaa nopeasti.

Joulukaakao Gift-in-a-jar (viisi annosta)

10rkl kaakaojauhoa

10rkl ruokokidesokeria

1tl Santa Maria Kardemumman siemeniä

3-4kpl Santa Maria Tähtianiksia

2 kpl Santa Maria Kanelitankoa

0,5dl valkosuklaapisaroita

1kpl piparminttutanko

(kaakaon valmistamiseen tarvitsee myös yhden litran maitoa tai kasvimaitoa)

Lahjan teko-ohje:

Lisää pieneen lasipulloon tai purkkiin ensin kaakaojauhe, sitten ruokosokeri, sitten kardemummansiemenet sekä tähtianikset. Niiden päälle valkosuklaahiput, ja lopuksi kanelitangot. Kirjoita valmistusohje kauniiseen pakettikorttiin, ja solmi yhdessä piparminttutangon kanssa purkkiin tai pulloon kiinni. Koristele vaikka paketointinarulla jouluisaksi.

Kaakaon valmistusohje:

Sekoita kattilassa keskenään kaakaon kuivat ainekset sekä maito. Lisää myös piparminttutanko jos haluat minttuista makua kaakaoon. Keittele kymmenisen minuuttia, jotta mausteista irtoaa joulun makua kaakaoon. Siivilöi siemenet ja anikset pois. Tarjoile sellaisenaan tai kermavaahdon ja vaahtokarkkien kera. 

Kaakaon makua ja lahjan ulkonäköä on tosi helppoa muunnella, valkosuklaan tilalta voi käyttää vaikka tummaa suklaata tai vaahtokarkkeja, ja mausteeksi voi laittaa näiden lisäksi tai tilalta vaikka chilirouhetta, tai piparkakkumaustetta. Kaakao on ihanan monipuolinen juoma, josta on yhtä monta variaatiota kuin on juojaakin. Ja kuinka ihanasti se lämmittää vaikka ulkoilun jälkeen, tai termarissa mukaan ulos otettuna.

LUKIJAKILPAILU:

Mikä on sinun lemppari jouluherkkusi? Kommentoi se tämän postauksen kommenttiboksiin, ja osallistut kolmen Santa Maria -tuotepaketin arvontaan! Muista jättää sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään. Arvonta-aikaa on 6.11.2017 asti. Onnea arvontaan! Arvonnan tarkemmat säännöt löydät TÄÄLTÄ.

Ihanaa jouluisaa iltaa kaikille <3


Moikat tauon jälkeen

29.10.2017

Huh, tuntuupa vaikealta saada tätä postausta alkuun, kun ensimmäistä kertaa kuuteen ja puoleen vuoteen takana on näin pitkä tauko. Kun viikko sitten lauantaina kirjoitin teille, että vietän aikaa perheeni ja läheisteni kanssa, ja pidän hetken taukoa, tilanne tuntui lohduttomalta. Oltiin saatu ennuste, että edellinen viikonloppu on viimeinen, joka saadaan yhdessä mummuni kanssa viettää. Vaan hänpä taisteli itsensä viikonlopun yli, ja alkuviikosta vielä piristyi niin että saatiin kokea hänen hymynsä, naurun pyrskähdyksensä ja lämmin puristus kädessä. Torstaina saatiin toinen puhelu, että nyt kannattaa tulla vauhdilla sairaalaan, sillä pian on liian myöhäistä. Pahimpaan valmistautuen ajettiin sinne, mutta niin vaan sekin päivä meni, ja tuli seuraava.

Nyt tilanne on se, että mennään päivä kerrallaan eteenpäin. Eikä voi tietää onko edessä vielä yhteisiä tunteja, päiviä vai ehkä jopa viikkoja. Epätietoisuus on kyllä raskasta, mutta minkäs teet. Ei voi tietää, niin ei voi tietää. Tärkeintä on se, että ollaan voitu olla täällä yhdessä läheisten kanssa, saamassa ja antamassa tukea. Ikuisuuksiin me ei tänne Ouluun voida käytännön syistä jäädä, mutta tämä aika on ollut korvaamattoman arvokasta. Joka ikinen päivä ollaan vietetty paljon aikaa sairaalassa, ja saatu kokea ne pienet hyvän pilkahdukset joita vielä alkuviikosta oli.

On tehnyt hyvää saada keskittyä ihan täysillä perheeseen juuri nyt, ja olla stressaamatta mistään muusta. Olen silti kaivannut tätä naputteluakin, ja oikeastaan tämä pieni tauko teki todella hyvää myös omien ajatusten kannalta blogin suhteen. En todellakaan ole lopettamassa (enkä ole ollut missään vaiheessa), sitä älkää pelätkö, mutta blogin suhteen on ollut paljon ristiriitaisia tunteita tänä syksynä. Nyt ne ajatukset ja tunteet ovat kirkkaammat, ja mulla on hyvä fiilis jatkaa eteenpäin. Voin avata näitä fiiliksiä enemmän ihan omassa postauksessaan.

Blogi palailee pikkuhiljaa takaisin arkeen, ja täällä on odotettavissa taas muutakin sisältöä, kuin niitä aiemmin valmiiksi tehtyjä ja ajastettuja kaupallisia yhteistöitä. Mun aivoissa pulppuaa ideoita, ja vaikka olen pitänyt muuten blogitaukoa, ideat olen listannut kyllä ylös. Olen pahoillani, että en ole tänä aikana vastannut myöskään teidän kommentteihin tai viesteihin, ja haluan kiittää kaikesta tuesta jota olen teiltä saanut. Se on tuntunut tosi tärkeältä, ja voimaannuttavalta, tietää että siellä ruutujen takana on ihan oikeita ihmisiä jotka myötäelävät myös silloin kun en ole parhaimmillani. Kiitos.

Sillä aikaa kun ollaan oltu täällä, on oranssin keltainen syksy vaihtunut aivan täyteen talveen. Harmi vaan että meidän talvirenkaat on kotona Helsingissä. Me lähdetään kotiin heti kun keli on sellainen että  uskaltaa turvallisesti vielä kesärenkailla ajella tuon 600 kilometrin matkan, ellei tässä tilanteessa sitten tapahdu dramaattisia muutoksia, jolloin arvioidaan uudelleen. Nyt kuitenkin tiedän että ollaan tehty kaikkemme, oltu täällä niin paljon kuin ollaan pystytty, ja olen saanut sanoa vielä ne ihanat ja tärkeät asiat jotka halusinkin päästä sanomaan, jättää ihan kunnon hyvästit.

Nämä postauksen kuvat on muuten ainoat joita olen tänä aikana ottanut kameralla. Sekin on saanut levätä, tuo neljän paaperon yhteinen ”aaaai” oli vaan niin ihana, että oli pakko ikuistaa. Mä lähden nyt lasten kanssa ulos tekemään lumiukkoa, ja sen jälkeen suunnataan taas sairaalalle. Kiitos vielä teille kaikille ymmärryksestä ja tuesta.

 Ihanaa sunnuntaita kaikille <3


Kevyesti ja tyylikkäästi lehtikasoihin ja loskaan – Crocs kumisaappaat

27.10.2017

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Crocsin kanssa.

Syysulkoilua säällä kuin säällä

Syys -ulkoilussa parasta ovat värikkäät lehdet ja maassa olevat lehtikasat. Lapset rakastavat pomppia lehtikasoissa, ja kuopuskin tykkää möyriä värikkäiden lehtien peittämässä maassa. Kaikkein hauskinta on, kun aurinko paistaa kirkkaana ja pääsee fiilistelemään syksyn upeita värejä kauniissa säässä. Lehdistä voi askarrella kruunuja, niitä voi heitellä ja niistä voi kuivattaa vaikka kauniit syystaulut.

Me ollaan otettu viikonloppujen ja vapaapäivien puuhaksi lähteä aina koko perhe ulos kävelemään, pomppimaan ja nauttimaan raikkaasta syysilmasta puistoon tai meren rantaan. Välillä lapset ottavat pyörät alle, että saadaan Otonkin kanssa hiki pintaan. Välillä taas mennään ihan kävellen. Aina on yhtä hauskaa, ja ulkoilun jälkeen on aina niin hyvä fiilis.

Kengät Suomen vaihtelevissa säissä

Vaikka kauniista syysilmasta ja auringonpaisteesta onkin ihanaa nauttia, meillä Suomessa sataa kuitenkin aika usein. Sen lisäksi täällä on puolet vuodesta ihan muuten vaan kosteaa, loskaista ja kuraista. Me halutaan ulkoilla ihan kaikenlaisessa säässä, mikä vaatii etenkin kengiltä paljon.

Pitäisi pärjätä säässä kuin säässä, auringonpaisteessa, kurassa ja vesisateessa, metsässä ja kaupungilla. Se nyt on aivan selvää että lapsilla on kumpparit silloin kun kelit niin vaativat, mutta kuten monessa muussakin asiassa, vanhemmat usein valitsevat myös jalkineiden kohdalla lapsilleen paremmin ja käytännöllisemmin, kuin itselleen. Eivät tietenkään kaikki vanhemmat, mutta jotkut.

Tyyli vai mukavuus edellä? Vai sittenkin molemmat?

Ainakin mä voin myöntää ihan suoraan, että siinä missä lapsille menen aina mukavuus ja käytännöllisyys edellä, itselläni jalkineiden suhteen tyyli on korkeammalla tärkeysjärjestyksessä, kuin käytännöllisyys. Siksi on muutaman kerran tullut huomattua olevansa ballerinat jalassa kaatosateessa, tai tennareissa loskakelillä. Se ei tietenkään ole kovin järkevää. Parastahan olisi, jos löytyisi omaa tyyliä vastaavat kengät, jotka ihan oikeasti passaavat ihan joka säähän. Lasten kanssa ulkoillessa pukeudun kyllä aina sään mukaan, mutta olisi fiksua olla säähän sopivat jalkineet silloinkin kun menee vaikka tapaamiseen kaupungille, tai asukuvaamaan rantabulevardille loskasäällä.

Crocs haluaa kumota ennakkoluuloja uusilla kumppareillaan, ja on kehittänyt nimenomaan hyvännäköiset, simppelit ja jopa kauniit kumpparit, jotka eivät pilaa tyylikkäintäkään asua. Moni mieltää edelleen kumpparit vähän mauttomiksi, ja hankalaksi yhdisteltäväksi asujen kanssa. Crocs on halunnut kehittää perinteisten kumppareidensa rinnalle uuden tyylikkään kumpparimalliston naisille, ja vähäeleisen ja siistin mustan kumpparimallin myös miehille. Sen lisäksi että uudet kumpparit on kivan näköisiä, ne ovat myös Crocsille tunnusomaisesti superkevyet, eli kaikkien painavien kumppareiden täysi vastakohta.

Naisten Crocs Freesail Chelsea Boot -kumppareita on saatavilla niin mustana, armeijanvihreänä, sinisenä kuin viininpunaisenakin. Mä valitsin itselleni mustat – ne on mun tyylikäs valinta kaupungille, tapaamisiin ja oikeastaan ihan mihin vaan. Kukkakuosilla koristetut viininpunaiset Chelsea Bootsit taas mätsäävät mun softshell-takkiin, ja ne jalassa mäkin pompin lehtikasoissa.

Lasten lempparit

Crocs Handle It Rain Bootsit ovat olleet meidän valinta lasten kumppareiksi jo monta vuotta, koska ne on niin helppo laittaa jalkaan, ja ne ovat kevyet kävellä. Lapset saivat valkata itselleen myös uudet kumpparit, mikä sopikin hienosti, kun edelliset Handle Itit olivat jäämässä pieneksi. Tämä näyttää nykyisin olevan suosituin kumpparimalli ainakin meidän eskarissa ja päiväkodissa, eikä ihme, kun ovat oikeasti ominaisuuksiltaan hyvät ja helpot lapselle itselleen. Meidänkin tytöt on nämä jalassa kävelleet meressä, juosseet metsässä ja pomppineet mutaisimmissa lätäköissä. Kummatkin valitsivat itse saappaidensa värin, niitä on onneksi saatavilla monessa eri värissä.

Crocsin ihania kumppareita on saatavilla sekä Crocsin nettikaupasta, että kivijalkamyymälöistä.

Ihanaa päivää kaikille <3