#MEIDÄNJUTTU

12.10.2017

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Bayerin ja Lifien kanssa, ja se on osa #Maaliinasti -kampanjaa.

Viime kerralla #Maaliinasti -kampanjassa kirjoitin siitä, kun ehkäisy pettää. Postaus herätti ihan mielettömän hedelmällistä (hehheh) keskustelua, ja oli ihan todella mielenkiintoista lukea teidän kokemuksia ja huomata miten erilaisia me ihmiset tässäkin asiassa ollaan. Yhteen asiaan kuitenkin kiinnitin huomiota: kommenttiboksiin ei päätynyt keskustelemaan yksikään mies. Miksi?

Ehkäisyn pitäisi olla aina molempien osapuolten yhteinen asia, mutta kovin usein se jää vain toisen harteille. Ehkäisy ja erilaiset ehkäisyvälineet herättävät naisissa paljon ajatuksia ja tunteita, ja niistä keskustellaan aktiivisesti naisten omissa someryhmissä ihan päivittäin. Ehkäisy koskettaa naisten elämää monella tapaa, vaikuttaahan se muodosta riippuen moniin eri asioihin naisen kropassa ja mielessä. Jostain syystä kuitenkin miehet jäävät kovasti tämän kaiken ulkopuolelle ainakin mediassa, ja sen ei pitäisi olla niin.

Ehkäisy on yhteinen asia, ja koskettaa molempia ihan yhtä lailla. Molempien tulisi myös huolehtia siitä, osallistua sen kustannuksiin ja ennenkaikkea jutella yhdessä siitä, mikä on sopiva vaihtoehto. Kuten edellisessä postauksessani aiheesta kirjoitin, me ei ensimmäisellä kerralla asiasta puhua pukahdettu. Seuraus on tänäkin päivänä kaikkien nähtävillä, ja hän on jo ihana ja reipas kuusivuotias. Sittemmin ollaan juteltu kyllä aiheesta monta monituista kertaa, ja pohdittu yhdessä meille sopivimpia vaihtoehtoja. Me jaetaan avioliitossa ihan kaikki, eikä ehkäisy ole ollut poikkeus.

Meillä on takana yhteistä elämää jo kuusi ja puoli vuotta, joten tuntuu aivan luonnolliselta puhua yhdessä ehkäisystä. Väittäisin kuitenkin että jopa suurempi tarve ehkäisystä yhdessä puhumiseen olisi yhden illan suhteissa. Silloin kun toista ei kunnolla tunne, on vielä ihan ekstratärkeää että ehkäisystä huolehditaan hyvin ja huolellisesti, yhdessä. Aihe ei kuitenkaan välttämättä ole ensimmäisenä puheenaihelistalla Tinder-treffeillä, ja sitten tekemisen tuoksinassa saattaa unohtua kokonaan. Miten ehkäisyn saisi niin luonnolliseksi puheenaiheeksi että siitä voisi puhua luontevasti tuntemattomammankin tyypin kanssa?

Mun mielestä siihen on vain yksi keino: rikkoa tabuja ja puhua aiheesta paljon, useissa eri kanavissa ja useille eri ikäisille, naisille ja miehille. Ehkäisyn pitäisi olla yhtä luonnollinen juttu kuin vaikka päänsärkylääkkeen tai jäykkäkouristusrokotuksen. Kaikilla miehillä ei myöskään tunnu olevan samalla tavalla tietoutta eri ehkäisyvaihtoehdoista ja siitä miten niitä käytetään tai miten ne toimivat, ellei (toivottavasti) ilmiselvää kondomia lasketa. On tärkeää että miehet ymmärtävät kuinka paljon ehkäisy saattaa vaikuttaa naisen (ja sitä kautta molempien parisuhteen osapuolten) elämään.

Suurin osa ehkäisymuodoista on suoraan naisille suunnattu, ja siksi mun mielestä on myös tärkeää että puoliso osallistuu siihen ehkäisystä puhumiseen ja tukee omaa naistaan ehkäisyn käytössä ja mahdollisista sivuvaikutuksista selviytymisessä. Optimaalista on jos ehkäisy on niin huomaamaton, pieni ja luonnollinen osa elämää että siitä ei tarvitse pitkässä suhteessa puhua aktiivisesti, ja se toimii hyvin. Mutta monella näin ei ole. Monet saattavat joutua käymään läpi useampia erilaisia ehkäisymuotoja ennen kuin löytyy omalle kropalle sopiva, ja siinä prosessissa puolison tuki on ihan korvaamatonta.

Eri elämäntilanteissa erilaiset ehkäisymuodot ovat kätevämpiä kuin toiset, ja on tärkeää uskaltaa rohkeasti ottaa puheeksi sopivan ehkäisyn valinta myös silloin kun elämässä tapahtuu muutoksia.

#MEIDÄNJUTTU -kampanjan tarkoituksena on kiinnittää huomiota nimenomaan siihen että ehkäisy on yhteinen asia, ei vain naisten asia. Siksi pyydänkin, että jaat tämän viestin vähintään yhdelle miespuoliselle, oli hän sitten puolisosi tai ystäväsi. Haastan myös miehet ottamaan aktiivisempaa roolia ehkäisykeskusteluun mediassa, ja jakamaan omia ajatuksiaan. Mitä sanottavaa sinun puolisollasi on ehkäisystä? #Maaliinasti -sivustolla on aiheesta tietoa helposti ymmärrettävässä muodossa, ja sieltä kannattaa käydä lukemassa lisää vaihtoehdoista.

Kommentit ovat erittäin tervetulleita! Pidäthän kuitenkin mielessäsi, ettei kommenteissa saa näkyä ehkäisyvalmisteiden nimiä, koska lääkkeiden markkinointi ja terveysviestintä on erittäin tarkkaan laissa säädeltyä. Viranomaisten lisäksi lääkkeiden mainostamista ja terveystiedottamista valvoo myös Lääkemarkkinoinnin valvontakunta. Pysytään siis ihan yleisellä tasolla.

Yhteistyössä Bayer.


31 Responses to “#MEIDÄNJUTTU”

  1. Nimetön sanoo:

    Hei,
    olen sinua aikatavalla vanhempi ehkäisyneuvolan lääkäritäti. Jostain syystä osuin lukemaan tekstisi – kiitos asiallisesta, kiihkottomasta tekstistä!

    • Iina Hyttinen sanoo:

      Hei wau, kiitos paljon sinulle kommentists! Mahtavaa kuulla että teksti oli ammattilaisen mieleen! 🙂 Ja ihanaa syksyä sinne <3

  2. heidisusanna sanoo:

    Meillä on kans läpi yhteisten vuosien juteltu ehkäisystä tasapuolisesti yhdessä. Miehen puolesta aikoinaan tuli aloite, että lopettaisin hormonaalisen ehkäisyn, koska siitä niin paljon oirehdin. Nyt jälleen asia on keskusteluissa noussut esiin, että mitäs sitten, kun lapset ovat tällä erää tehty. Käsittämätöntä, kuinka huolimattomasti osa tutuistakin aikuisiällä ehkäisyyn ja vaihtuviin kumppaneihin suhtautuu. Luulisi, että nykyaikana ei ainakaan tiedonpuute olisi syy. Hyvä asioita kokoava kirjoitus! 🙂

    http://viivyvierellain.blogspot.fi/

    • Iina Hyttinen sanoo:

      Kiitos hurjasti palautteesta ja kommentoimisesta <3 Hienoa että teillä keskustelu aiheesta toimii hienosti! 🙂 Ja ihanaa syksyä!

  3. N sanoo:

    Meillä oli mielestäni hieno tilanne kun seitsemän vuotta sitten aloitimme seurustelemaan niin menimme yhdessä lääkäriin keskustelemaan ja miettimään meille sopivaa ehkäisyä ja mieheni tuli ihan mielellään. Ja ehkäisyvalmiste maksetaan yhteisistä talousrahoista.

    • Iina Hyttinen sanoo:

      Wau, aivan mahtavaa! Tosi hyvin ootte asian hoitaneet! 🙂

  4. Aurinko sanoo:

    Huh, olipa täynnä asiaa !
    Ehkäisy on kyllä ihana-kamala asia.
    Siitä pitäisi puhua, aina vaan, koulussakin niin ettei se ole oppilaille sitä hihitystä pulpetin takana vaan, että jokainen omaa seksuaalielämää miettivät, tietäisi tasan tarkkaan kuinka tärkeää se on.

    Itse kolmen lapsen äitinä, aikalailla kaikki vaihtoehdot kokeilleena , puolison tuki on paras asia koko ehkäisyshowssa.
    Välillä tuntuu, että nyt riittää, selibaatti alkakoon. Vaikka lapsia toivottiin ja toivotaan vieläkin, minunlaiselle yliherkälle on aivan mahdoton löytää toimivaa ehkäisyä. Kaikki kolme lastakin on saanut alkunsa aikalailla heti, kun on toivottu.
    Enkä ihan näe meitä yli 4 lapsen perheenä.
    Lääkäritkään ei ota vakavasti aihetta, toistavat vain kierukan tai kondomin olevan paras, jos ei sovi niin älkää olko yhdynnässä.
    Juuri heiltä toivoisin ymmärrystä ja aikaa yrittää auttaa.

    Tulipa sillisalaatti. Noh, kuitenkin. Hyvä ja toimiva ehkäisy on ihana asia, sekä ymmärtävä puoliso.
    Näistä asioista PITÄÄ PUHUA.

    • Iina Hyttinen sanoo:

      Mahtavaa että kommentoit ja jaoit omat kokemuksesi, kiitos tosi paljon! <3 Olen aivan samaa mieltä sun kanssa, tästä aiheesta on tärkeää puhua mahdollisimman paljon!

      Ja on tärkeää että se lääkäreillä olisi aikaa ja ymmärrystä tähän aiheeseen, sillä on todella iso merkitys. Tosi ikävää että sulla on noin huonoja kokemuksia :/ Toivottavasti löytyisi sopiva ratkaisu myös yliherkälle!

      Ihanaa syksyä sinne! 🙂

  5. Nimetön sanoo:

    En kyllä itse ilahtuisi, jos äitini julkisesti netissä mainostaisi, että vastuuttomasti jätti ehkäisyn käyttämättä ja seuraukset ovat nyt nähtävillä. Vaikka kuinka olisikin tämän jälkeen ollut toivottu ja rakkaudella kasvatettu. Niin kuin teidän lapset kaikesta päätellen onkin ja ihan vilpittömästi uskon, että heistä kasvaa kyllä tasapainoisia ja fiksuja ihmisiä. Silti vain tuntuu lapsen puolesta surulliselta, että julkisesti asiaa erikseen mainostetaan. Tämä tieto on kuitenkin kaikkien lastenne opettajien, kerho-ohjaajien, kavereiden, kavereiden vanhempien, tulevien työnantajien ja no, kaikkien luettavissa. Olet asettanut lapsesi julkiseen asemaan tuodessasi heidät nimillä ja kasvoilla blogiisi. Heitänkin sulle nyt vastahaasteen, pohtia onko tämä kaikki blogijulkisuus lapsen kannalta tarpeellista ja tukeeko / edistääkö oikeasti kaikki blogissa jaettu lapsen kehitystä?

    Itse vastasin haasteeseesi jakamalla tekstin juuri täysi-ikäistyneelle veljelleni.

    • Iina Hyttinen sanoo:

      Kiitos kommentistasi! Se oli mukavan asialliseen sävyyn kirjoitettu, ja kiva että jaoit tekstin veljellesi, ihan huippua! 🙂

      Mun mielestäni näistä asioista on todella tärkeää puhua, ja mä oon ylpeä siitä millainen yhteinen elämä ollaan rakennettu siitä huolimatta miten meidän suhde alkoi. Tämä asia ei ole mielestäni sellainen jota pitäisi hävetä, tai josta ei saisi puhua, vaan enemmänkin asia josta haluan puhua. Myöskään lapsille meidän tarina ei tule olemaan mikään peitelty juttu, vaan kaikesta puhutaan avoimesti. En ymmärrä mitä haittaa siitä voisi olla että työnantaja tietää että lapsen vanhemmat ovat saaneet hänet nuorena, tai että raskaus ei ollut suunniteltu? Tai että opettaja tietää? Eihän sillä ole mitään väliä kenellekään heistä. Mutta jollekin, joka juuri nyt on raskaana suunnittelemattomasti tuoreessa suhteessa, sillä voi olla iso merkitys että hän näkee kuinka elämä voi järjestyä haastavasta alusta huolimatta.

      Mä punnitsen joka ikinen päivä näitä asioita, ja mietin tarkkaan mitä jaan ja mitä julkaisen. Mulla on tarkat rajat niin tekstin kuin kuvienkin suhteen, ja vaikka jollekin blogista voi välittyä sellainen kuva että kerron täällä paljon, se ei kuitenkaan ole niin oikeasti. Suurin osa blogin sisällöstä keskittyy johonkin ihan muuhun kuin meidän elämään, tai etenkään lasten elämään. Moni vanhempi jakaa paljon enemmän lapsistaan nettiin esimerkiksi vanhempien suurissa fb-ryhmissä, julkisella ig-, snapchat- tai fb-tilillä, tai jossain pienemmässä blogissa. Uskon että kaikki ammatikseen bloggaavat vanhemmat punnitsevat näitä asioita todella tarkkaan. Ja mun mielestä enemmän pitäisi olla huolissaan niistä, jotka jakavat lastensa sairaskertomuksia, pottailukokemuksia, näppylöitä, nakukuvia ja muita, mitä itse en ikinä täällä tai missään muuallakaan ole jakanut tai tule jakamaan. EDIT/ uskon myös että esim. harvinaisista sairauksista on tärkeää puhua ja kirjoittaa vertaistuen vuoksi enkä tarkoita tällä niitä.

      Blogijulkisuus ei varmasti ole ”tarpeellista”, mutta ei varmasti myöskään haitallista mikäli pitää kiinni tiukoista rajoista. Lisäksi pidän suuremmassa arvossa kaikkea sitä, mitä kaikkea hyvää blogista on lapsille seurannut. Ihan vaikka alkaen vanhemman vakituisesta hyvästä työpaikasta, siitä että lapsille on enemmän aikaa päivittäisessä arjessa joustavan työn myötä, lasten saamista matkoista ja kulttuurikokemuksista. Kaikissa ammateissa on hyvät ja huonot puolensa, kyse on siitä minkä valintojen ja puolien kanssa itse on valmis elämään.

      Toivotan hyvää syksyä sinne! 🙂

      • s sanoo:

        Heippa! Itsekin aluksi hieman ihmettelin, kuinka reteästi asiasta kirjoitit (tosin ihan ensimmäinen reaktio oli naurahdus). Nyt kun tarkemmin miettii niin jopa hieman kummastelen omaa ihmettelyäni. Kenellekään ei liene epäselvyyttä, kuinka vauvat syntyy. Jotenkin hieman tekopyhää ajatella, että olisi sallittua puhua ainoastaan niistä suunnitelluista raskauksista, sillä faktaa on, että monesti elämä ei mene kuten on ennalta suunniteltu. Toivottavasti asenteet ja keskusteluilmapiirikin muuttuu. Olen samaa mieltä, että on tärkeää puhua myös niistä vahinkoraskauksista myös silloin kun kaikki ei loksahda yhtä hyvin paikoilleen kuin Iina teillä on loksahtanut. Hassua, miten valtavasti seksiin, ehkäisyyn ja raskauksiin liittyy edelleen tabuja.

        Itse olen varmaan jonkinlainen kummajainen, kun en koskaan ole hormonaalista ehkäisyä käyttänyt. Vaikka tasa-arvonkin kannalta e-pillerit ovat loistava keksintö, on kynnys ollut luomu-ihmiselle liian suuri. Voi sitä ihmetyksen määrää, jos mainitsen, että edelleen lähes 10 vuoden suhteessa ehkäisynä on (miehenkin toiveesta) kondomi. Harmittaa, että usein törmää nuorten naisten paineeseen, kun mies ei suostu/halua käyttää kondomia ja tästä syystä on pakko syödä pillereitä. Itselleni tuo olisi suuri turn off.

        Tulipas sekava kommentti. Kiitos tärkeästä aiheesta! 🙂

        • Hippu sanoo:

          En minäkään, kohta nelikymppinen, ole koskaan hormonaalista ehkäisyä käyttänyt tai kaivannutkaan.
          Kolme lasta perheessä, ihan suunnitelman mukaan alkunsa saaneita, ja avioliittoamme takana yli kymmenen vuotta.
          Ei mulla kai koskaan ”hormoonittomuuden” takana mitään suurta filosofiaa ole ollut, mutta jotenkin valinta on nuoresta asti tuntunut oikealta. Ja tuntuu vieläkin. En usko jääneeni mistään paitsi.

      • Tora sanoo:

        Pakko tähän keskusteluun tuoda sanani: itselleni vanhemmat kertoivat varsin nuorena rehellisesti, että olin ns. ”vahinkolapsi”, mutta perään he sanoivat, että olin parasta, mitä heille oli ikinä elämässä sattunut. Tästä ei ole tullut minulle mitään traumoja: päinvastoin se on opettanut elämän sattumanvaraisuudesta ja siitä, ettei kaikki hyvät tai huonot asiat tule suunniteltuina.

        Toki on tärkeää varmasti bloginpitäjänä harkita, mitä arjesta jakaa, mutta kun tosiasia on, että aika iso prosentti lapsista on lopulta vahinkolapsia, niin olen kyllä Iinan kanssa samaa mieltä, ettei sen pitäisi olla mikään suuri häpeällinen tieto, josta on lapselle haittaa koulussa tai työelämässä. Ja lapsellekin on ihan tervettä ymmärtää, että lapsia tulee perheeseen monella eri tavalla: vahingossa, toivottuina, hedelmöityshoitojen kautta, adoption kautta jne. Tärkeintä, että lapsi on rakastettu.

        Kiitos myös muuten tärkeästä aiheesta postaamisesta!

        Terv. ”Iloinen yllätys”

        • Mira sanoo:

          Moikka! Pakko sanoa tähän myös, että itselläni ihan sama kokemus tämän asian suhteen. Itse olen ns. iltatähti ja kysyinkin isältäni sitten joskus, että olinko vahinko. Isä vastasi hymyillen, että iloinen yllätys 🙂 Eikä siinä ollut mitään kamalaa.

      • P sanoo:

        Pakko kommentoida ensin, että tällaista kommentointia/keskustelua (mitä tulee siis kritiikkiä sisältäviin kommentteihin) olisi ilo nähdä useammankin blogin kommenttiboksissa ! Lukijalta asiallisesti kirjoitettu hieman kriittisempi kommentti ja bloggaajalta asiallinen ja kattava vastaus lukijan pohdintoihin 🙂

        Hyvä ja ajatuksia herättävä postaus, itse olen syönyt pillereitä monta vuotta, eikä ole jostain syystä tullut mieleenkään pyytää esimerkiksi poikaystävää jakamaan kustannuksia, joita niistä aiheutuu. Ehkäisyn suhteen ei ole ikinä ollut mitään ongelmaa, mulla on edelleen samat pillerit jotka vuosia sitten lääkärin suosituksesta aloitin ja ne ovat toimineet hyvin. Ehkä tästäkin syystä ehkäisykeskustelut poikaystävän kanssa jääneet vähälle, kun asia on jotenkin niin huomaamaton osa elämää. Annoin postauksen poikaystävälle luettavaksi kuitenkin!

  6. Riap sanoo:

    Olen samaa mieltä kanssasi. Ehkäisy on yhtä tärkeä ja normaali puheenaihe kuin vaikkapa hampaiden hoito. Itse olenkin ehkäisystä ja siihen liittyvistä kokemuksista keskustellut aina avoimesti niin nais- kuin miespuolistenkin kanssa.

    Omassa parisuhteessa seksiin ja seksuaalisuuteen liittyvät asiat ovat olleet sellaisia, joista on voinut aina yhdessä puhua, ja ehkäisy ei ole ollut poikkeus. Tämä on ollut jotenkin aika itsestään selvää meillä, mutta kyllä se tuntuu yleisesti ottaen naisen kontolla olevan asian hoitaminen taloudellisesti, mutta myös muutoinkin itsekseen pohtien. Kuten kirjoitit, ei sopivaa ehkäisyä ole aina vaivaton löytää. Ehkäisymenetelmiä on itsekin tullut parisuhteen aikana kokeiltua monenlaisia. Toisen tuki ja dialogi on ollut tärkeää ehkäisyä etsiessä, valitessa ja kokeillessa.

    Valmisteesta riippumatta ehkäisy on kustannettu meillä aina miehen kanssa puoliksi. Tällä hetkellä tosin niin, että itse maksan ehkäisyn ja mies Netfliximme kuukausimaksun, kun kulut ovat kutakuinkin samat. ”Netflix and chill” on siis tässä huushollissa järjestetty onnistuneesti, heh! 😀

    • Iina Hyttinen sanoo:

      Kiitos hurjasti kommentista! 🙂 Mukavaa lukea että sinulle ja kaveripiirillesi ehkäisy on luonnollinen puheenaihe, toivottavasti näin olisi yhä useammassa kaveriporukassa ja parisuhteessa! 🙂

      Puolison tuki on kyllä arvokasta, niin henkisesti kuin taloudellisestikin. Ehkäisystä pitää tehdä yhteinen juttu! 🙂

      Hah ja loistava tuo Netflix & Chill -vertaus, olet aivan oikeassa :DD!! Hyvin sovittu :D! <3 Mahtavaa syksyä sinne ja mukavia hetkiä Netflixin ja chillailun parissa sinne siis :D!

  7. Piia sanoo:

    Tärkeä on aihe kyllä ja ehdottomasti aion omille kahdelle pojille opettaa että ehkäisy on miesten huolehdittava yhtälailla kuin naistenkin!

  8. Elina sanoo:

    Tää on kyllä todella tärkeä aihe ja tästä pitäisi puhua enemmän. Hienoa että sä uskallat kirjoittaa teidän kokemuksista, siittä on varmasti monille apua!

    Minulla oli jo valmiiksi sopiva ehkäisy käytössä ennenkuin aloin seurustella nykyisen miehen kanssa. Puhuimme heti avoimesti ehkäsystä kun se tuli ajankohtaiseksi ja mun mielestä oli hienoa että mun mies myös puhui avoimesti ehkäsystä ja oli vastuuntuntoinen heti. Aluksi käytimme kondomia e-pillereiden lisäksi ja silloin mies kustansi ne, nyt maksamme noin puoliksi kustannukset. Mun mies vielä välillä (ainakin jos oon pyytänyt) muistuttaa vaikka juhlissa ottamaan pillerin oikeean aikaan ja siittä tulee aina itelle hyvä mieli, että häntäkin se asia kiinnostaa, pieniä mutta tärkeitä asioita.

    Mukavaa syksyä teille! 🙂

  9. Myy sanoo:

    Varmaan siksi miehet ei kommentoineet, kun ei miehet varmaankaan kauheasti lue tällasia blogeja. 😀

    • Maija sanoo:

      Meinasin pistää tän tismalleen saman kommentin mut söit sanani:DD

    • Iina Hyttinen sanoo:

      No itse asiassa mun blogin lukijoista on tilastojen mukaan n. 10% miehiä, mikä on sellainen määrä tyyppejä että kyllä siitä riittäisi ihan hyvin kommentoimaan tätäkin aihetta 😀 Mutta vähemmistössä he toki ovat, aihepiirit ei ole miehille niin vetoavia välttämättä. 😀

  10. neito sanoo:

    Olen jo suht nuoresta asti tiennyt itse, että olen ”vahinkolapsi”. Siinä vaiheessa, kun äitini on mua ruvennut odottamaan, olivat vanhempani tunteneet toisensa 1-2 kuukautta. Nyttemin ovat olleet onnellisesti yhdessä 35 vuotta. Äitini ei varsinaisesti asiaa mainostanut, mutta onhan asia ollut suht helposti pääteltävissä. 🙂 Jossain vaiheessa kysyin, että olenko vahinko ja äitini vastasi, että et ole, sait alkusi vain suunniteltua aiemmin. 🙂

    Enkä ikinä ole kokenut sitä negatiivisena, että olen ”vahinko”. Se ei ole mitenkään näkynyt vanhempieni käytöksessä mua kohtaan. Kai se pienoinen järkytys aikanaan ollut vanhemmilleni, mut enpä usko, että myöhemmin asia enää ole kaduttanut. Mulla on ollut aina rakastavat ja ihanat vanhemmat. Eihän kaikki asiat mene minkään ”käsikirjoituksen” mukaan ja elämä heittää positiivisiakin yllätyksiä matkan varrelle.

  11. Henne sanoo:

    On myös mielenkiintoista, miten esimerkiks terveydenhuollon silmissä ehkäisy on enempi naisten juttu. Kun en vielä opiskellut yliopistossa ja kuulunut ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön piiriin, opiskeleva poikaystäväni kysyi yths:ltä, voidaanko saada meille sopiva ehkäisy sitä kautta. No ei tietenkään saatu, vaan minä menin kaupungin perhesuunnitteluneuvolaan itsekseni ja sain sen haluamani kapselin sieltä. Nyt kun opiskelen, saadaan kapselin vaihto ilman muuta yths:n kautta. Ymmärrän toki, että kyse on reseptivalmisteista, mutta silti mun mielestä tää järjestelmä ei ainakaan auta vastuun jakautumista.

  12. Milla sanoo:

    Itse kipeän päätöksen tehneenä, nuorena ja typeränä ehkäpä myös tulin raskaaksi.
    Ei ollut ehkäisyä käytössä, monien keskustelujen kautta päädyimme aborttiin.
    Erosimme ja mietimme tulevaisuutta.
    Palasimme yhteen ja nyt ehkä vähän fiksumpana, vanhempana ja kolmen upean tytön äitinä sanon että kyllä asioista voi puhua myös vieraiden kanssa, jakaa kokemuksia ja nuorille valistaa ehkäisyä.
    Paras löytyy kokeilemalla ja miettimällä.
    Meillä minä olen itse päättänyt ehkäisystä, mikä sopii itselleni parhaiten.
    Ja pidän huolen että ehkäisy on ja toimii 🙂

    Mutta kaikki omalla tyylillään 🙂

  13. Minnis sanoo:

    Heippa! Mielenkiintoinen aihe ja todella törkeä! Aika moni on sitä mieltä, että molempien on otettava vastuu myös kustannuksestakin. Se on totta, että vastuu on otettava kumpikin osapuoli ehkäisyyn liittyen, mutta itse koen, että kustannan omat pillerini mielummin itse. Voi olla myös, että vaikka en niitä ehkäisyksi ole hankkinut, niin myös maksan ne itse. Tosin käytän niitä ehkäisynä (jos olen parisuhteessa) muuten toiselle osapuolelle ei mun mielestä kuulu syönkö pillereitä tai ei. Toki on vastuullista kysyä mutta itse koen, että en söisi pillereitä ehkäisyyn kuin vasta parisuhteessa. Muut keinot käyttöön sit muulloin jos tarvetta 😀 jokaisen oma asia, mutta suosittelen silti siitä keskustelemaan ettei tapahdu jotakin peruuttamatonta. On hienoa jos mies osallistuu kustannuksiin pillereissä, mutta itse suostun ne itse myös maksamaan eikä miehen niihin tarvitse osallistua. Pyrin siihen, että kannan vastuuni omalta osalta ja jos mun pitäisi ostaa miehille tarkoitettua ehkäisyvälinettä (en tiedä saiko mainita vai onko mainostamista :DD) niin enköhän siihen voi budjetoida.

  14. Minnis sanoo:

    Ensinnäkin. Teksti on TÄRKEÄ ei törkeä mitä kirjoitin :DD okei moi. Oon puhunut!

  15. Stao sanoo:

    Onhan se kurjaa, että kaikki eivät huolehdi ehkäisystä ja samalla ottavat tietoisen riskin saada sukupuolitauti (kondomin käyttö ). Olen 35-vuotias nainen ja minulle on aikoinaan laitettu hormonikierukka lääkärin suosituksesta ns. endometrioosin hoitoon. Tapasin mieheni noin 6 vuotta sitten ja sovimme, että molemmat käyvät sukupuolitautitesteissä (vaikka mitään epäilystä ei ollut ja olimme molemmat käyttäneet aiempien kumppaneiden kanssa kondomia) ja tulokset saatuamme voimme luottaa ehkäisyn suhteen kierukkaani. Tämä on ollut meillä toimiva ratkaisu. Endometrioosin vuoksi kierukkani on minulle maksuton ja se on myös tulevaisuudessa ehkäisykeinomme, koska olemme omasta tahdostamme lapsettomia.

  16. Tiks sanoo:

    Itsellä pisti silmään tekstissä kohta, että ehkäisystä pitäisi puhua etenkin niiden yhdenillansuhteiden yhteydessä. Mutta ehkä silloin ei ole kuitenkaan tarvetta käydä keskustelua siitä, onko nyt parempi hormonaalinen vai eihormonaalinen ehkäisy oireitta ajatellen. Eiköhän silloin olisi tarkoitus ottaa se kondomi esille ilman mitään ylimääräisiä pulinoita. Se on kuitenkin se ainoa ehkäisy, mikä suojaa myös sukupuolitaudeilta. Klamydia- ja tippuritartuntojen määrät on nousseet ainakin Helsingissä. Ne saa sentään ainakin vielä toistaiseksi useimmiten hoidettua antibiotein, kun vaan ensin tartunta huomataan, mutta esim herpes on ikävä koko loppuelämän kumppani. Myös se tuntuu monelta unohtuvan, että sukupuolitaudit tarttuvat myös suuseksissä.
    Eli eiköhän ne tarkemmat ja syvällisemmät keskustelut ehkäisymenetelmän valinnasta ole tarkoitettu niihin vakiintuneempiin suhteisiin. Irtosuhteissa ja suhteen alkuvaiheessa mielestäni ainoa itsestäänselvä vaihtoehto on kondomi. Ja se vasta on sääli, jos joku ei arvosta kehoaan edes sen vertaa, että suojelisi sitä kondomilla oli kumppani sitten mitä mieltä vain.

  17. Nokkela sanoo:

    Olen kymmenen vuotta sitten jo tutustunut huolella kierrontarkkailuun, taulukointiin, jossa otetaan aamulämpöjä ja havainnoidaan kohdunlimoja. Aiheesta on amerikkalainen ”raamattukin”, Toni Weschlerin Taking charge of your fertility, jossa koko menetelmä selitetään juurta jaksaen. Kansalliseen levitykseen kierrontarkkailu ei oikein ehkäisymenetelmänä ole levinnyt luultavasti, koska se on hyvin vaativa ja tarkka, ja virheet ovat varsinkin alussa todennäköisiä. Ehkäisytietokoneesta, jossa laite helpottaa havaintojen kirjaamista, sekä mobiililaitesovelluksia, aiheesta on saatavilla. Jos on säännölliset kierrot ja osaa menetlmän hyvin, ehkäisyteho on loistava. Omat ohjeensa on toki synnytysten väliselle ehkäisylle, kun hormonitoiminta on erilaista. Lapsettomana en ole perehtynyt siihen, miten tämä sitten toimisi, vai pitäisikö tuossa tilanteessa turvautua johonkinmuuhun ehkäisyyn.

    Kondomia lukuunottamatta minulle ei ole mikään muu ehkäisy, joten oli huojentavaa löytää edes jotain. Bonuksena olen tuntenut kiertoni ja kehoni hyvin jo kymmenen vuotta ja tiedän aina, milloin kuukautiset tulevat.

  18. K sanoo:

    Tärkeitä juttuja tuoda esiin 🙂 Omasta mielestäni terkkareiden pitäisi kyllä myös puhua enemmän pillereiden mahdollisista haittavaikutuksista, eikä aina esnimmäisenä vaan olla tyrkyttämässä e-pilleriä kaikille. Tietysti se on varmaan ”helpoin” tapa, vaikkapa ensimmäiseksi ehkäisykeinoksi parisuhteessa, kun sen voi helposti lopettaa, jos ei sovikaan, mutta jotenkin en vaan silti sulata sitä, että jo ihan teineillekin tuosta noin vaan kirjoitetaan pilleriresepti. Monillehan ne varmasti sopii, eihän niitä muuten olisi markkinoilla niin paljon, mutta osa ei varmaan edes hoksaa oireidensa johtuvan hormonaalisesta ehkäisystä.
    Itselleni alkuun e-pilleri sopi oikein hyvin, mutta merkkiä piti vaihtaa varmaan nelisen kertaa ennen kuin löytyi kaikista vähiten oireita aiheuttava, kun toisesta merkistä tuli haluttomuutta ja mielialanvaihteluja, toisesta jäätävät pms-kivut ja yhdestä hiusten lähtöä. Lopulta myös tajusin, että ainainen migreeni (kohtauksia oli pahimmillaan 2-3 krt viikossa) johtuu e-pillereistä ja vaihdoin ne minipilleriin, josta sain ihan hirveän aknen, jota edelleen kaksi vuotta minien lopetuksen jälkeen joudun hoitamaan isotretioniinilla, kun mikään muu ei auttanut. Tällä hetkellä ehkäisynä kuparikierukka, josta jopa terkkari kertoi pelkkiä negatiivisia juttuja ja ”pelotteli” hirveillä kuukautiskivuilla ja runsaalla vuodolla. Minulle kierukka taas on sopinut parhaiten kaikista kokeilemistani keinoista, vaikka joo kyllä se vähän on lisännyt vuoto ja kipuja, mutta kuitenkin pärjään edelleen kuukautiset vaikka kokonaan ilman särkylääkettä. Ja en ole edes synnyttänyt, minkä vuoksi terkkari hannasi vielä enemmän kuparikierukkaa vastaan, mutta eipä tuostakaan mitään ongelmia ole tullut. Lisäksi tämä on tosi halpa ja huoleton ehkäisy, sikäli kun se vaan sopii, sillä kuparikierukka on nykyään ehkäisytehoinen 10 vuotta ja ensimmäisen ainakin omassa kaupungissa sai ilmaiseksi ja jatkossa uusi on sitten tietty kertasummana sitä satasen luokkaa, mutta kuitenkin taas seuraavat kymmenen vuotta on ehkäisy kunnossa 🙂