Ensimmäinen aamu kahdestaan, vauvakupla on puhjennut

23.11.2017

Me ollaan pesitty viimeiset puoli vuotta Oton kanssa tosi paljon vaan täällä kotona, ellei sitten olla oltu Oulussa. Ollaan tehty kaikki koko ajan joka päivä yhdessä, ja oltu ihan kiinni toisissamme. Vaikka olen tehnyt päivisin paljon töitä, Otto on kuitenkin ollut koko ajan siinä vierellä, ja läsnä. Harvassa on ne päivät, kun jompikumpi on käynyt jossain ilman toista. Meillä on ollut ihan todellinen vauvakupla, ja tänään se sitten puhkesi.

Otto palasi tänään vanhempainvapaalta töihin. En voi väittää etteikö tämä suuri arjen muutos olisi jännittänyt etukäteen, ehkä vähän kauhistuttanutkin. Meillä on ollut niin ihanaa, sellaista elämän parasta aikaa & lottovoittajafiilis aamusta iltaan, kun on vaan saanut olla toisen kanssa niin paljon. Vielä näin jälkeenpäinkin se tuntuu uskomattomalta, että meillä oli tämä hieno mahdollisuus viettää puoli vuotta yhdessä 24/7, ja olen siitä ihan äärettömän kiitollinen. Nyt se aika on kuitenkin ohi, ja on aika kääntää katse eteenpäin. Uusi arki on alkanut.

Tänä aamuna heräsin seitsemältä, kävin suihkussa ja keitin pannullisen kahvia. Isommat lapset & Otto heräsivät puoli tuntia myöhemmin, kuopuksen vetäessä sikeitä melkein kahdeksaan asti. Kun Otto ja tytöt olivat lähteneet, me keiteltiin aamupuurot ihan rauhassa, ja laitoin pellillisen appelsiinin siivuja uuniin kuivumaan. Sen jälkeen pesin pyykkiä. Ripustin niitä kuivumaan pienen apulaisen kanssa, joka ojenteli mulle pudonneita ja pyykkikorista kaivamiaan sukkia, ja ojentaessaan sukkaa hän aina nyökytteli kovasti ja sanoi ”tiitti!”. Eli kiitti, se on the juttu tällä hetkellä: antaa kaikille tavaroita, ja sanoa kiitti. Aivan ihana neiti.

Sitten tultiin meidän sänkyyn hengailemaan kirjakasan kanssa, ja luettiin yhdessä. Vauveli rakastaa kaikkia kirjoja joista kuuluu musiikkia, ja hän kääntää jo niin reippaasti itse sivua. Tänään hän myös eka kertaa osoitteli kirjasta juttuja, se oli niin söpöä! Hän aina osoitti, ja sitten päästi sellaisen kysyvän äännähdyksen, ja piti kertoa mikä eläin tai asia on kyseessä.

Yleensä päivisin lyhytuninen kuopuksemme nukahti tänään kerrankin omaan sänkyynsä aamupäikkäreille, ja veteli melkein kolme tuntia sikeitä. Sain siis melko pehmeän laskun tähän uuteen arkeen, sillä kerkesin tehdä päikkyjen aikaan ihan hyvin hommia. Mulla on aika hyvä fiilis, tästä tämä taas lähtee.

Vauvakuplassa kotona on ollut aivan ihanaa, mutta ihanaa on myös tehdä ja mennä ja kokea vauvan kanssa, ja olla aktiivisempi päivisin. On ollut ihan parasta olla Oton kanssa, käydä kävelyillä ja lounailla, ja tietty keskittyä töihin, mutta nyt on kiva taas käydä enemmän tapahtumissa, nähdä ystäviä kahvin tai lounaan merkeissä, tai mennä vaikka vauvakerhoon tai -muskariin. Työt teen päikkäriaikaan tai illalla, ja uskon että se onnistuu hyvin, ainakin tänään on onnistunut.

*poroleggingssit saatu blogin kautta. 

Takana on kiva päivä, ja edessä varmasti monta muuta kivaa päivää. Mä lähden loistavalla fiiliksellä tähän normi-arkeen ja katsotaan mitä se tuo tullessaan, varmasti paljon kaikkea mahtavaa! Otsikkoon viitaten: vaikka sanonkin että vauvakupla on puhjennut, niin kyllä mä taidan vieläkin olla vauvakuplassa. Nyt se kupla on vaan erilainen.

Ja onneksi meillä on aina se takaportti, että jos tuntuu että arki on liian kuormittavaa, Otto voi jäädä vaikka osittaiselle hoitovapaalle tai ihan kokonaan kotiin, tässähän on vielä yli kaksi vuotta aikaa siihen että kuopus on kolme vuotta ja oikeus tähän päättyy. Katsotaan mitä seuraavat viikot, kuukaudet & vuodet tuovat tullessaan. Juuri nyt ainakin tuntuu hyvältä just näin, ja näillä mennään.

Ihanaa torstai-iltaa kaikille <3


21 Responses to “Ensimmäinen aamu kahdestaan, vauvakupla on puhjennut”

  1. Nimetön sanoo:

    Onko teillä kaikki ihan ok? Pitäisikö sun kokeilla kodin ulkopuolista työntekoa, jos alkaa kotona lapsen kanssa oleminen tuntua raskaalta?
    En ihan ymmärtänyt tuota pointtia tässä? Olethan ollut kahden kanssa yhtä aikaan kotona? Onkohan vauvakupla nyt sumentanu liikaa? :) <3

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Varmaan sulla on mennyt blogia tai tätä postausta lukiessa ohi, että oon samalla kuitenkin täysipäiväinen yrittäjä joka kotona vauvan kanssa olemisen lisäksi tekee ihan perus työviikkoa, ja se on se minkä hoitaminen tässä jännittää, varsinkin kun on vuoden kiireisen aika eli joulun aika käsillä :) Tähän asti Otto on hoitanut vauvaa päivisin, ja mä oon tehnyt päivällä mun työt, nyt ne jää iltaan ja päikkäriaikoihin. Silloin kun olin kahden kanssa kotona, en ollut yrittäjä, vaikka toki silloinkin blogi vei aikaa harrastuksena, ja ilman silloin tehtyä työtä en nyt tässä olisi. Ei tämä blogi tänne tyhjästä ilmesty ;D Ihanaa joulun aikaa sinne! <3

      • susanna sanoo:

        Miehesi on juuri ollut puoli vuotta kotona auttamassa vauvan kanssa. Missä kiitollisuus? Kun olet valinnut ykistyisyrittäjyyden pikkulasten kanssa niin ei ole millään tavalla sopivaa valittaa että arki on raskasta vauvan kanssa–olet puoli vuotta saanut tehdä töitä rauhassa, sinulla pitäisi nyt olla suunnattoman paljon energiaa varastoituna pärjäämiseen nyt.
        Ehkä yksityisyrittäjyys ei sittenkään ole sun juttu vaan syö liikaa voimavaroja. Kodin ulkopuolelle töihin mennessä voit lykätä lapsesi kaikki muiden hoidettavaksi niin ei ole sitten niin raskasta.

        • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

          Ootkohan lukenut jonkun eri tekstin kun tuon mun postauksen ja kommentoit vaan vahingossa tähän :D muuten tuntuu kovin absurdilta sun kommentti!

        • Kata sanoo:

          Ai mies on ollut puoli vuotta ”auttamassa kotona”?? Ihan kuin lapsenhoito olisi vain äidin tehtävä ja hänen tulisi olla kiitollinen jos puoliso ”auttelee”. Lasten hankkiminen ja hoito on yhteinen asia, ja minusta on upeaa että Iina ja Otto ovat tasa-arvoinen ja perheeseen sitoutunut pari.

  2. Yomyam sanoo:

    Moi! Tää ei liity tähän postaukseen, mut olis kiva joskus lukea sun ajatuksia kompromisseista kasvatuksessa ja kuulla millaisissa asioissa te ootte tehny kompromisseja vai ootteko vaan aina ollut heti samalla linjalla tai onko teillä jotain eri tapoja. Meillä ainaki miehen kanssa on ollut todella erilaiset perheet että aluksi oli vaikeaa löytää yhteinen linja mut pikkuhiljaa vuosien myötä ollaan opittu joustaa.. :’D En tiiä mitä tykkäät jos ihmiset esittää toiveita mut mun mielestä sun ”pohdintapostaukset” on parhaita!

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Tää on tosi hyvä postausaihe, ja kyllä meilläkin on alussa tehty kompromisseja! Näin melkein seitsemän vuoden jälkeen kuitenkin me aletaan olla niin hitsautuneita yhteen, että ei enää tiedä mikä tapa tulee keneltäkin alunperin, kun toimitaan molemmat vaan samalla tavalla :D Kiitos kauniista sanoista, pitää tehdä! <3 Ja ihanaa joulun odotusta sinne!

  3. Milla sanoo:

    Kaikilla tuo menee omaan tyyliin.

    Itselleni riitti kun mies oli kolme viikkoa kotona vauvan syntymän jälkeen. Meinasin hepaantua täysin kun ei ollut tottunut että toinen on koko ajan siinä.
    Meillä niin erilainen tyyli, tykkään siististä kodista, mies ei.enemmän se keskittyi pleikkarin pelaamiseen kun oli kotona kolme viikkoa :D Ja muutenkin taidettiin olla nokat vastakkain vähän väliä.
    Vanhempien lasten kanssa mies teki pitkiä päiviä eikä ollut lomalla ollenkaan syntymien jälkeen joten oli vaikea jopa totutella että toinen on siinä koko ajan :D
    Hyvä puoli oli siinä että itse pääsi johonkin yksin, esim kaupoille kun mies oli sen kolme viikkoa kotona :) ei tarvinnut kaikkia lapsia ottaa mukaan.
    Nykyään tykkään itse olla töissä, mies töissä ja illalla sitten pari tuntia telkkarin katsomista yhdessä ja nukkumaan :)
    Se toimii meillä hyvin.

    Toisilla taas toisin.
    Mulle oli lomaa se kaikki mitä olin kotona silloin, nautin lasten kanssa olemisesta yms kerhoissa käymisestä.
    Etenkin kun on kaksi autoa niin pääsi hyvin liikkumaan, asumme melkein maalla niin yhdellä autolla ei pärjäisi mitenkään.

    Miten teillä menee tuo eskariin/ päiväkotiin vieminen ja haku kotiin ?
    Olen käsittänyt että sinulla ei ole ajokorttia.
    Meillä aikoinaan olin kotona silloin niin vein keskimmäisen autolla eskariin yhdeksältä ja hain yhdeltä vauvan kanssa.
    Ja isompi olikin koulussa silloin jo :)

  4. anna sanoo:

    Todella absurdeja nuo ensimmäiset kommentit. Lähtökohtaisesti siis olet itsekin varmasti suunnitellut ja.miettinyt asiat niin, että pärjäät kotona päivät.. Elämä kun on aina kuitenkin sellaista, että mistään ei voi tietää etukäteen ja kirjoititkin, että jos vaikuttaisi liian raskaalta yms. Niin Otto voi palata osittain kotiin.
    Mun mielestä nimenomaan on hyvä, että siihen on tarvittaessa mahdollisuus. Joskus todellakin ärsyttää ihmiset, jotka kääntävät asiat negatiivisiksi ja ovat jollain syyttelymeiningillä heti…

    • Nimetön sanoo:

      Melko hyökkääviä kommentteja tosiaan. Melko harva äideistä on bloggaamalla itsensä työllistäviä, ammatin varjopuolia on se että pitääkseen lukijat blogista ei oikein voi pitää pitkiä taukoja. Siinä mielessä tilanteenne on ainutlaatuinen ja kukaan muu ei voi tietää sen kuormittavuutta kuin te itse. Ulospäinhän tilanne näyttää ihanteelliselta: voit tienata kotoa käsin ja lisäksi miehelläsi on mahdollisuus olla jonkin aikaa kotona omasta työstään. Tästä monet vanhemmat ovat varmasti kateellisia, sellaista kun mahdollisuutta ei ole kaikilla. Ennen ilkeitä ajatuksia ja varsinkin kommentteja tulisi kuitenkin miettiä, että totuus on aina pintaa syvemmällä. Kuten Iina sanoit ylempänä, kaikki blogissa näkyvä on vienyt paljon vaivaa ja tunteja. Useimmilla äideillä äitiysloma tarkoittaa sivussaoloa päivätyöstä ja mahdollisuutta keskittyä lapseen/lapsiin.

  5. Maria sanoo:

    Ovatko isot tytöt kokopäivähoidossa? Miten tyttöjen vienti ja haku, hoitaako Otto ? Kiitos mukavasta blogista ja ihanaa joulun odotusta <3

  6. Anna sanoo:

    Mistä ihana porojumpsuit on?

  7. Tiiu sanoo:

    Heippa!
    Ajattelin tähän vinkata, että osittaiseen hoitovapaaseen on työsuhdelaissa säädetty näin: http://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/muut-vapaat-tyosta/perhevapaat/osittainen-hoitovapaa

    Toki alakohtaisesti saattaa olla rajoitteita. Kelalta on oikeus anoa osittaiseen hoitovapaaseen tukirahaa siihen asti että kuopus on 3v. Tai uudestaan, jos on osittaisella silloin kun joku lapsista aloittaa 1-luokan. Kannattaa selvittää miten teidän kohdalla on tai ei ole TES:in mukaan rajoitteita. Työnantajalla on kuitenkin velvollisuus mahdollistaa lyhennetty työaika työntekijälle, mikäli siitä ei koidu yritykselle merkittävää haittaa.

  8. tanjaminna sanoo:

    Nyt teki mieli tulla puolustamaan sua, vaikka et sä varmasti sitä tarvitsekaan. Ihan järkkyjä noi ekat kommentit. Sulla on Iina upean positiivinen elämänasenne, oot esimerkkinä kaikille pienten lasten äideille, sekä nuorille että vanhemmille. Jatka samaan malliin! Ja tsemppiä kovasti vauva-arjen ja työn yhteensovittamiseen! :)

  9. Maija sanoo:

    En oikein ymmärrä noita kommentteja. Piti oikein lukea teksti toiseen kertaan. :D itse en löytänyt tästä mitään ”valittamista”.

    Jätä omaan arvoonsa. Tsemppiä arkeen :)

  10. Yotimix sanoo:

    Ihme kommentteja tuossa alussa. Huh huh ihmiset..

    No niistä sen enempää paasaamatta, kerroppas ohjeesi noihin kuivattuihin appelsiineihin. Heräsi kiinnostus :)

  11. Nelli sanoo:

    Samaa mieltä kuin moni muukin.. piti lukea teksti ihan uudestaan, että millä laseilla ensimmäiset kommentoijat ovat tämän lukeneet. Ehkä joillain on sisäänrakennettuna jokaisesta asiasta negatiivisuuden etsiminen ja mielensäpahoittaminen.

    Tosi ihanaa joulun odotusta teidän perheelle! :)

  12. Eveliina sanoo:

    No huh mitä kommentteja alussa! Oli pakko itsekkin lukea teksi uudeestaa, että missä valitus. En ymmärrä minkälaiset negatiivisuus lasit päässä he ovat tätä lukeneet. Ihanan positiivinen olet ja on ollut varmasti parasta aikaa viettää Oton kanssa noinkin pitkä aika yhdessä kotona. Kaikkea hyvää teille ja ihanaa vauvakuplan täyteistä aikaa.

Kommentoi