Taaperon välikausivaatteet – mitä kaikkea tarvitaan?

28.02.2018

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Polarn O. Pyretin kanssa.

Vaikka sitä ei näillä paukkupakkasilla uskoisikaan, niin kevät on jo ihan nurkan takana! Lisääntyvä auringon valokin siitä kertoo. Tässä postauksessa esitellään meidän taaperon välikausivaatteet. Mitä kaikkea tarvitaan kun 1-vuotias ulkoilee kevätsäässä? Jos etsit vinkkejä vauvan välikausivaatteisiin, niitä löytyy vastasyntyneen osalta TÄÄLTÄ.

Miten 1-vuotiaan välikausivarusteet eroavat vauvan välikausivaatteista? Siten, että 1-vuotiaan vaatteissa pitää ottaa paremmin huomioon se, että hän pääsee hyvin liikkumaan ihan itse. 1-vuotias haluaa kävellä itse puistossa ja lenkillä, istuskelee maassa tekemässä hiekkakakkuja (tai syömässä hiekkaa), konttailee nurmikolla ja asfaltilla, ja kiipeilee ehkä liukumäkeen tai keinulaudalle. 1-vuotias on juuri oppinut liikkumaan, ja liikkuminen on vielä varsinkin ulkona vähän huteraa ja hoippuvaa. Taidot kuitenkin karttuvat nopeasti, kunhan on sellaiset vaatteet päällä joissa on helppoa liikkua ja kokeilla ja mennä.

Kasvunvara ulkovaatteissa

Nyrkkisääntönä ehdottomasti se, että vaatteet eivät saa häiritä taaperon menoa. Laadukkaimmat ja pehmeimmätkin ulkovaatteet voivat olla lapselle hankalat, jos ne ovat väärän kokoiset tai malliset. Vaikka siis nopeasti kasvavien taaperoiden ulkovaatteita ostaessa houkuttelisi ottaa ne kunnon kasvuvaralla, niin itse ainakin mieluummin valitsen sopivan koon. Me sovitettiin 76cm pitkälle 1-vuotiaalle sekä kokoa 80 että kokoa 86, ja 86 oli niin valtavan suuri, että en edes harkinnut sitä. Se olisi varmasti ollut sopiva ja hyvä syksyllä, mutta nyt se roikkui aivan liikaa, ja hidasti taaperon liikkeitä. Hän sanoi itsekin että ”poiiiiiis”, mutta sopivan kokoisen vk-haalarin hän sen sijaan käy usein itse hakemassa eteisestä ja yrittää pukea päälle.

Sisävaatteissa on helpompaa ottaa reilua kokoa, koska niiden istuvuutta on helpompaa säätää esimerkiksi resoreilla ja säädettävillä vyötärönauhoilla. Ulkovaatteiden on tärkeää istua hyvin varsinkin taaperolla. Isommilla lapsilla kasvuvaraa voi ottaa vähän, koska heillä on jo pidemmät raajat ja varmemmat otteet kävelyssä ja liikkumisessa muutenkin.

Meidän valinnat taaperon välikausivaatteiksi

Me valittiin Polarn O. Pyretin kevään ulkovaatevalikoimasta taaperolle sekä kuorihaalari, että kaksiosainen ulkovaatesetti. Polarn O. Pyretin kuorihaalarissa on kaksi vetoketjua, se on tosi pehmeää kangasta ja siinä on hyvä hengittävyys, sekä vesipilariarvo 10 000. Se tarkoittaa sitä, että haalari päällä voi istuskella vaikkapa syvässä kuralätäkössä tovin jos toisenkin, eikä pylly kastu. Sama vesipilariarvo on myös Polarn O. Pyretin mustissa kuorihousuissa. Kaikki Polarn O. Pyretin kuorivaatteet on käsitelty vedenpitäviksi ilman PFC-yhdisteitä.

Sekä kahden vetoketjun kuorihaalarista että klassikkomallisista kuorihousuista meillä on aiempaakin kokemusta isompien tyttöjen osalta, ja tyytyväisiä ollaan oltu. Kaksiosaisen setin yläosaksi valittiin aivan ihana bomber-takki. Se on siisti ja tyylikäs myös kauppareissuille ja kylään. Tyylikkyydestään huolimatta takki on myös veden- ja tuulenpitävä, tosin ei aivan yhtä rajuun menoon tarkoitettu kuin kuorihaalari. Se päällä pärjää kuitenkin loistavasti puistoreissulla, ellei nyt ole aivan koiran ilma. Bomber -takki on siitä kiva, että sen alle on helppoa pukea huppareita, kun siinä ei ole itsessään erillistä huppua. Me tykätään kovasti huppareista ja jumppiksista hupuilla, joten niiden kanssa yhdisteltäväksi bomber sopii tosi kivasti.

Mä koen että on kätevää olla kaksi settiä. Haalari tulee olemaan pääosin meillä ulkoilukäytössä, mutta jos se menee pahasti likaiseksi, on hyvä että on toinenkin setti. Takki on myös kätevä yksinään ilman alaosaa juuri lämpimämmillä ilmoilla, tai jos lähtee kaupungille ja vauva hengailee lämpöpussissa.

Tarvitseeko taapero erilliset kuravaatteet?

Jos menee päiväkotiin, niin kyllä. Jos taas on kotona, niin ei minun mielestä. Kuorivaatteissa on yleensä parempi vesipilariarvo kuin kuravaatteissa. Pehmeissä ja hengittävissä kuorivaatteissa lapsen on paljon helpompi liikkua, kuin jäykissä ja joustamattomissa kuravaatteissa. Päiväkodissa kuravaatteita tarvitaan siksi, että ne on helppoa vaan suihkutella puhtaaksi ulkoilun jälkeen, ja ne voi pukea sekä toppa- että välikausivaatteiden päälle. Tämä on toki vain omaa kokemustani kahdesta eri päiväkodista, enkä voi missään nimessä väittää että kaikissa päiväkodeissa vaadittaisiin kuravaatteita. Mutta jos päiväkoti on ajankohtainen juttu, niin varmasti kannattaa kysyä että tarvitaanko niitä.

Asusteet välikauteen taaperolle

Hyvät kuorihanskat ovat taaperolle yhtä tärkeät kuin hyvä haalari. Taapero harjoittelee jo hiekkakakkujen tekemistä, ja möyrii maassa enemmän kuin isommat kaverit. Hanskoissa täytyy olla hyvä vesipilari, ja niiden täytyy pitää tuulta että pienet sormet eivät palellu. Hanskojen pitää istua hyvin (kuin hanska, apua), jotta pienillä sormillakin pystyy tarttumaan lapioon ja ämpäriin. Kuorihanskat valittiin samaa kuosia haalarin kanssa. Sen lisäksi meillä on vielä viime syksyn taikalapaset käytössä kaupunkireissuille ja kuivemmille päiville.

Mietin pitkään että mikä piposetti sopii mielettömän upean marjapuurohaalarin kanssa. Tätä pohdittiin yhdessä lastenvaateryhmässäkin oikein porukalla. Moni ehdotti mustaa tai harmaata, mutta muutamalta tuli myös vinkkiä vaaleasta mintusta tai turkoosista. PO.Pin vaalean mintun värinen raidallinen trikoosetti oli haalarin kanssa täydellinen, ja lisäksi ostin sitten vielä vaalean mintun värisen nauhallisen puuvillapipon kaveriksi. Se oli aivan tismalleen samaa sävyä tämän PO.Pin oman trikoosetin kanssa, joten passasi oikein hyvin haalarin kaveriksi.

Välikerrokset kuorivaatteiden alla

Keväällä kuorivaatteiden alle puetaan ihan samalla tavalla kuin talvellakin: notkeaa ja hengittävää eettisesti tuotettua merinovillaa. Ohuempaa merinovaatetta sisävaatteiden alle, ja jos on oikein kylmää, niin paksumpaa merinoa sitten sisävaatteiden päälle vielä. Polarn O. Pyretiltä löytyy sekä paksumpia että ohuempia kerrastoja, joilla pelaamalla pärjää oikein hyvin välikauden vaihtelevissä säissä.

Taaperon välikausikengät

Kirjoitin kenkien ostamisesta kattavan postauksen muutama viikko sitten, ja sieltä voi käydä lukemassa miten ostetaan oikeanlaiset kengät taaperolle tai isommallekin lapselle. Meillä on nyt kevääseen taaperolle kolmet kengät käytössä, ja kevyet kumpparit vielä ostetaan kaveriksi. Polarn O. Pyretistä saadut Kavat Nymölla XC:t viileämmille keleille, ja kuivalle ja lämpimälle, sekä kaupunkireissuille kahdet eri tennarit/lenkkarit kevyillä ja taipuisilla pohjilla.

Nyt on siis taaperon välikausisetti kumppareita lukuunottamatta kunnossa, ja näillä mennään tämä kevät. En usko että samat ulkovaatteet menevät enää syksyllä, mutta katsotaan miten taapero venyy tässä vuoden aikana.

Milloin talvivaatteet vaihdetaan välikausivaatteisiin?

Luminen maa on kylmä, ja niin kauan kuin lunta on maassa ja maa hohkaa kylmää, niin meillä on ainakin toppavaatteet käytössä, vaikka asteita olisikin enemmän. Maassa istuessa pylly paleltuu äkkiä, jos ei välissä ole riittävästi lämmintä eristämässä. Ehtii niitä välikausivaatteita pitää ihan riittämiin varmasti alkukesälläkin, ainakin jos edellisiä kesiä miettii. Sitten kun aurinko lämmittää kunnolla, eikä maa hohkaa enää kylmää tai ole lunta, on oikea hetki vk-vaatteille. Alle viidessä plusasteessa mä laitan aina toppaa, ja siitä ylöspäin tilanteen mukaan vk-vaatteita päälle ja kerroksia alle.

Lisää välikausivaatevinkkejä ja inspiraatiota pienten ja isompien pukeutumiseen löytyy Polarn O. Pyretin Instasta ja Facebook-sivuilta.

Millaiset varusteet teillä on välikauteen? Milloin otatte välikausivaatteet käyttöön?

Meidän hullunkurinen perhe

27.02.2018

Huh mikä päivä takana! Meidän perhettä kuvattiin tänään yhteen juttuun joka julkaistaan myöhemmin keväällä ja kuvauksia on vielä ensi viikolla parina päivänä. (Spoiler alert ei ole mikään tv-sarja tai muu megaiso juttu). Kuvauspäivän jälkeen ei voi kun nostaa hattua meidän lapsille siitä, miten loistavia tyyppejä he ovat kaikki kolme.

Vaikka herättiin aamulla aikaisin ja meille tuli paljon uusia ihmisiä kotiin, lapset olivat loistavalla fiiliksellä koko päivän. Touhusivat ja leikkivät ja hengailivat kaikkien kanssa. Kuvausten jälkeen kun juteltiin isompien tyttöjen kanssa päivästä. Heillä oli kuulemma ollut tosi kivaa, ja he luettelivat vielä ihan itse kaikkia asioita mitkä olivat olleet parhaita juttuja tässä päivässä.  Kuulemma esimerkiksi se että he saivat juoda kuvausryhmän tuomaa fantaa joka oli ”hurjan kirpeää”. He kun eivät yleensä saa ikinä fantaa, koska ei osteta koskaan limua.

Oli kyseessä sitten tällainen spesiaalimpi päivä, tai ihan tavallinen työpäivä tai harmaa sunnuntai, se tuntuu vaan ihan parhaalta just näiden mun tyyppien kanssa. Mulle on ihan sama mitä me tehdään, parasta on se kun vaan saadaan olla vaan yhdessä. Ei jokainen päivä ole juhlaa, eikä tarvitsekaan olla. Arkeen kuuluu myös sotkua, paperihaavoja sormessa, riitoja lemppariponeista ja siitä kuka saa pelata just sen tietyn tyypin kanssa samassa joukkueessa Monopolya. Joskus kinastellaan, tai harmistutaan siitä miten myöhästyttiin jonkun höpsön jutun takia. Arki on arkea meilläkin eikä mitään täydellistä höttöä, vaikka onnellisia joka päivä ollaankin.

Se on elämää, enkä vaihtaisi mitään hetkiä pois, koska olen vaan kiitollinen siitä että saan ylipäätään edes kokea ne hetket mun oman perheen kanssa. Se ei ole mikään itsestäänselvyys, että pääsee kokemaan omien lasten kaatamia maitolasillisia tai saa setviä kahden, tai tulevaisuudessa kolmen lapsen sisaruskahnauksia. Se on suuri siunaus meille, meidän unelmien täyttymys. Toki ne arjen hankalammatkin hetket on helpompi ottaa vastaan, kun arki on pääosin tasaista ja mukavaa. Olen kiitollinen myös siitä että meillä näin on.

 

Vaikka aina ei siinä hetken tuoksinassa ole ensimmäisenä mielessä, että onpa ihanaa että meillä ON lapsia jotka VOIVAT riidellä keskenään, niin on hyvä pysähtyä aina välillä miettimään ja arvostamaan sitä, miten suurta onnea on saanut osakseen. Kaikki eivät pääse kokemaan samaa, vaikka itse niin haluaisivat. Vaikka on helpompaa olla kiitollinen niinä seesteisinä hetkinä kun kaikki menee loistavasti, mulle on tärkeää olla kiitollinen myös silloin kun ei ole niin seesteistä.

Mä olen niin onnellinen mun perheestä, että välillä tuntuu että mun sydän voisi räjähtää hetkenä minä hyvänsä. Saatan illalla nukkumaan mennessä vaan fiilistellä sitä, miten ihania tyyppejä mulla on hieno etuoikeus saada kutsua mun perheenjäseniksi. Sen lisäksi että fiilistelen ihan omassa mielessäni ja täällä, yritän myös kertoa sen heille niin usein kuin mahdollista. Vähintään joka päivä, yleensä monta kertaa päivässä. Enkä ole ainoa. Lapset muistavat kertoa sen myös meille ja toisilleen. Viimeksi mun sydän meinasi räjähtää tänään, kun pienimmäinen paijasi isosiskonsa tukkaa hellästi, ja sanoi waaaau.

Vaikka meillä toistellaan jonkun mielestä ehkä liiankin usein sitä miten paljon rakastetaan, niin ainakin meillä rakastetaan täysillä. Mun mielestä sitä ei voi sanoa liian usein, eikä se kulu vaikka sitä hokisi enemmänkin. Rakkaus on best <3