Blogikuvat ennen vs. blogikuvat nyt

22.02.2018

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Olympuksen kanssa.

Toukokuussa tulee kuluneeksi seitsemän vuotta siitä kun perustin tämän blogin. Se on aika kauan ainakin omasta mielestäni, ja kyllähän tässä ainakin jonkinlaista kehitystä on tapahtunut siitä, kun ensimmäiset kuvat ja sanat tänne postasin. Jo ekassa postauksessa mulla oli monta kuvaa, sillä vuonna 2011 oli kasvava trendi, että postauksessa on useita kuvia. Aiemmin monet muotibloggaajat pitivät muotiblogejaan jopa kasvottomina, ja rajasivat asukuvat vain kaulasta alaspäin. Vuonna 2011 yhä suurempi osa bloggaajista alkoi kuitenkin kirjoittaa avoimesti, omilla kasvoillaan, ja panosti kuviin myös sata lasissa.

Sen ajan ”sata lasissa” poikkesi silti täysin tästä muutaman vuoden valloillaan olleesta meiningistä, jossa osassa blogeista kuvat ottaa palkattu ammattilainen. Nekin blogit, joissa asukuvat eivät ole pääosassa, vaan meininki on lifestylempaa, ovat visuaaliselta sisällöltään aivan eri sfääreissä nykyään kuin edes ne ammattimaisimmat blogit silloin.

Millaisia olivat hienot blogikuvat vuonna 2011

Voin vain kuvitella, kuinka vaikeaa nykyään on aloittaa bloggaaminen ihan tyhjästä, kun erottuakseen pitäisi heti osata kaikki, ja omistaa kunnon kuvauskalusto. Toista se oli vuonna 2011, kun  laadukkaan blogin määritelmä kuului usein mm. näin: ”yhtä leveät kuvat kuin teksti, paljon kuvia, kuvat otettu kameralla eikä puhelimella”.  Lause lainattu oman 6,5 vuotta vanhan postaukseni kommenttiboksista, jossa kyselin lukijoiden blogimieltymyksiä ja hyvän blogin kriteereitä. Jotain tein siis oikein, kun kuvasin jo silloin Oton ikivanhalla järkkärillä, ja täytin postaukset isoilla kuvilla. Huom. kuvien laadusta ei sanottu mitään, ainoastaan koosta ja määrästä!

On aika tehdä pieni katselmus down the memory lane, ja vilkaista mistä sitä ollaankaan lähdetty, ja miten ollaan päädytty nykyisiin kuviin. Tämä matka on ollut pitkä. Se on vaatinut satoja ja taas satoja tunteja harjoitusta, valokuvaajien pitämiä koulutuksia, eksklusiivisia workshoppeja huippuammattilaisten johdolla, editoinnin opettelua kantapään kautta ja tietenkin kuvauskaluston päivitystä. Silti voin sanoa jo heti alkuun, että heti alusta asti hyvällä kameralla ja linsseillä, ja perusasioiden opettelulla, olisin päässyt ne ekatkin vuodet paljon helpommalla. Mutta joo, eipä mennä asioiden edelle, vaan todellakin tsekataan millaista visuaalista sisältöä tänne tuotin ekoina vuosina.

Blogikuvien alku

Aloitin blogiurani Oton 18-vuotislahjaksi saamalla järkkärillä, jota en osannut yhtään käyttää. Se pelitti pari vuotta, kunnes meni rikki, ja ostin uudemman version samasta kamerasta, jota en edelleenkään osannut käyttää. Kuvasin aina automaatti- tai puoliautomaattiasetuksilla, ja käytin jopa kameran omaa salamaa (suuri virhe). Vuoteen 2014 asti mun blogikuvat oli ihan ok, jos ne oli otettu päiväsaikaan tai ulkona, jolloin tuli luonnonvaloa. Rajaukset olivat ihan niin ja näin, eikä mulla ollut sellaista harjaantunutta silmää sille, mitä oli ok jättää näkymään kuvissa.

Tavallaan se oli kirous, tavallaan siunaus. Oli helpompi kuvata ihan arkipäivää välittämättä mistään yksityiskohdista, ja se näkyi kuvissa. Roskat, sotkut, keltainen valo, pöly tai tahrat, kaikki sai näkyä. Pistorasiat, kummalliset taustaelementit – you name it, my pics got it. En vaan yksinkertaisesti osannut katsoa kuvia niin kuin katson niitä nykyään. Kuvasin enemmän päivän aikana kuin nykyään kuvaan viikossa. Kamera oli kaulassa oikeastaan koko ajan kun jossain liikuttiin. Silti hyviä kuvia sai etsiä kuin neuloja heinäsuovasta. Kuvaaminen oli enemmän dokumentaarista arkikuvausta, kuin visuaalisen sisällön tuottamista.

Valokuvaustaitojen käännekohta

Käännekohta mun valokuvaamisessa tapahtui suunnilleen lokakuussa 2014, jolloin sain ensimmäistä kertaa Olympus O-MD EM10 -kameran lainaan. Rakastuin siihen, opettelin ensimmäistä kertaa manuaaliasetusten käytön, ja mun kuvaaminen nousi aivan uudelle levelille. Silmän harjaantumisessa oli vielä paljon tehtävää, mutta pelkästään tarkkojen kuvien saaminen oli n. 2874849 kertaa helpompaa Olympus O-MD:llä kuin millään mitä olin aiemmin käyttänyt. Sen automaattitarkennus ja supernopeus olivat aivan eri luokkaa kuin mikään kokeilemani. Kaikki tekniset palaset vaan loksahtivat paikoilleen, ja kuvaamisesta tuli yhtäkkiä helpompaa.

Oli aika alkaa opetella kuvien rajaamista ja sommittelua, sitä toista puolta kuvaamisesta, jonka voi oppia vain harjoittelemalla, ja jolla on vähintään yhtä suuri merkitys kuin asetusten taitamisella ja kalustolla. Lainakameran palautuksen jälkeen kestiin viisi päivää vanhaa järkkäriä, ennen kuin kävelin Verkkokauppaan ja ostin itselleni ihan oman Olympus O-MD E-M10:n.

Rajaaminen, sommittelu & editointi

Rajaamisen ja sommittelun opetteleminen jatkuu vielä tänäkin päivänä, enkä usko että siinä voi koskaan tulla valmiiksi. Myös kuvaamisen trendit muuttuvat, ja pidän tällä hetkellä esimerkiksi aivan erilaisia kuvia kauniina, kuin pidin vaikkapa kolme vuotta sitten. Koen hallitsevani peruskuvauksen jo aivan hyvin, ja pystyn tuottamaan blogiini itse sellaista kuvallista sisältöä, johon olen tyytyväinen. Mulla on oma tyyli jota noudatan, ja koen että se tyyli sopii tähän mun blogiin. Ammattikuvaaja en ole missään nimessä, mutta pystyn tuottamaan sisältöä itselleni, ja myös muille kuten yritykseni kautta teen. On paljon mua taitavampia blogikuvaajia, joiden työtä ihailen ja josta inspiroidun joka päivä, mutta en koe enää huonommuudentunnetta, kuten vielä vuosia sitten verratessani itseäni muihin.

Editoiminen on kuvaamisessa tärkeä osanen myös. Ilman hyviä editointitaitoja ei vaan kaikissa tilanteissa pysty tuottamaan loistavia kuvia, vaikka olisi kuinka hyvä kamera. Hyvillä editointitaidoilla hyvästä kuvasta saa tehtyä loistavan, ja surkeissa kuvausolosuhteissa otetusta kuvastakin ihan ok:n. Myös editointia vasta harjoittelen, vaikka osaankin jo paremmin kuin esimerkiksi pari vuotta sitten. Siihenkin ovat auttaneet ammattilaisten opit, vaikka löytyy youtubestakin hyviä tutoriaaleja.

Tällä hetkellä yritän harjoitella eniten sisustuskuvaamista ja ruokakuvausta, jotka ovat aivan oma taiteenlajinsa. Arkikuvaaminen ja lasten kuvaaminen multa onnistuu jo omia tarpeitani vastaavasti, mutta näissä kahdessa yritän tulla paremmaksi joka päivä. Ruokakuvaus on tosi haastavaa, ja se vaatii multa edelleen paljon opettelua, mutta yritän parhaani. Mun mielestä valokuvaus on yksi mielenkiintoisimmista osista mun työtä, ja mä rakastan sitä intohimoisesti, enkä koskaan halua lakata kehittymästä.

Olympus Päivitä kamerasi 4K-aikaan -kampanja

Oletko aikeissa päivittää kamerasi parempaan? Jos tuot vaihtoon vanhan Olympus PEN-kameran, saat 300€ ostohyvityksen ostaessasi uuden OM-D E-M10 Mark III 4K -järjestelmäkameran. Ihan huikea diili! 300 euroa alennusta OM-D E-M10 Mark III €K -kamerasta on aika paljon ainakin mun mielestä, joten jos sulla on PEN niin tämä kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Mutta jos sulla ei ole PENiä, niin eipä hätiä! Nimittäin saat mistä tahansa vanhasta kamerastasi 150€ vaihtohyvityksen ostaessasi uuden OM-D E-M10 Mark III -4K-järjestelmäkameran.

Eli siis mikä tahansa (merkillä ei ole väliä) vanha digikamera, iso möhkälejärkkäri yms. tuo sinulle vähintään 150€ alennuksen kamerasta, ja sekin on jo mukiinmenevä säästö, jonka voi käyttää vaikka uuteen linssiin tai kunnon kamerajalustaan, tai vaikka editointiohjelmaan. Kamppis on Olympus Shopissa voimassa 15.3.2018 joten nyt kiireen vilkkaa ostoksille! Kampanjan lisätiedot ja toimintaohjeet täällä.

Mulla on tuosta kamerasta edellinen versio tällä hetkellä, jonka ostin viime syksynä, kun vanha ja rakas ensimmäinen O-MD:ni putosi ja meni peruuttamattomasti rikki, koska se oli kokenut jo niin kovia ennen pudotusta. Onneksi siihen ostetut objektiivit toimivat myös uuden kameran kanssa, ja jouduin päivittämään vain rungon. Uutta kameraani olen pitänyt kuin kukkaa kämmenellä, ja olen siihen edelleen aivan rakastunut, vaikka se on ollut käytössä jo syksystä asti. En voi kuin suositella!

Miten blogikuvat on muuttuneet teidän mielestä? Vetoaako teihin ennemmin vanha, rosoinen tyyli ja vai nykyinen uusi ja valoisa look? Häiritseekö teitä kuvissa kummalliset taustalla pilkistelevät yksityiskohdat, vai ettekö huomaa niitä ollenkaan? Kuvaatteko itse paljon?


16 Responses to “Blogikuvat ennen vs. blogikuvat nyt”

  1. Lukija sanoo:

    Ihan hyvä kampanja, mutta minusta on vähän hassua verrata ei-muokattuja kuvia muokattuihin. Etenkin kultatakki-kuvista huomaa editoinnin, Lightroom kenties? Muokkaamisessa ei ole mitään vikaa, mutta tämä postaus johdattaa lukijoita hieman harhaan. Kiva pettymys, kun ostaa kalliin kameran eivätkä kuvat olekaan mitä mainostettiin…

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Postauksessa on selkeästi kyllä mainittu myös se, että editoinnilla on myös paljon merkitystä! :) Se että olen oppinut editoimaan kunnolla, on ollut yksi ratkaiseva askel myös! :) ”Editoiminen on kuvaamisessa tärkeä osanen myös. Ilman hyviä editointitaitoja ei vaan kaikissa tilanteissa pysty tuottamaan loistavia kuvia, vaikka olisi kuinka hyvä kamera. Hyvillä editointitaidoilla hyvästä kuvasta saa tehtyä loistavan, ja surkeissa kuvausolosuhteissa otetusta kuvastakin ihan ok:n. Myös editointia vasta harjoittelen, vaikka osaankin jo paremmin kuin esimerkiksi pari vuotta sitten. Siihenkin ovat auttaneet ammattilaisten opit, vaikka löytyy youtubestakin hyviä tutoriaaleja.”

  2. Tiia sanoo:

    Näin kun kuvat on peräkkäin, on vertailu helppoa, ja uudet kuvat tietysti sata kertaa parempia. Mutta mulla on niin harjaantumaton amatöörisilmä, etten oo noissa vanhoissakaan kuvissa nähnyt mitään vikaa. En huomaa mitään ongelmia valotuksissa tai rajauksissa. Mikä on ihan kiva, kun aina saa katsoa vain kivoja kuvia :D

    Täytyy muuten sanoa, että tykkäsin ja tykkään ihan hulluna tosta sun 2015 tyylistä, tolla lyhyellä vaalealla tukalla. Varsinkin toi kuva, missä Otto pussaa sua, ihan täydellinen!

    Tiia

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Hahah mä tiedän siis niin tasan tuon fiiliksen, koska mun silmä ei ennen myöskään erottanut mitään merkittävän suurta eroa noiden kuvien välillä :D Siis en kertakaikkiaan vaan tajunnut! Se tuntuu niin hassulta nyt, kun silmät on avautuneet :D

      Ja kiitos paljon <3 Se oli kyllä ihan kiva, mut nyt oon kyllä aivan intsinä tästä violetista taas! :D

  3. Henna sanoo:

    Mun mielestä vanhat kuvat on selkeesti pimeämpiä ja osassa niissä kuvauksen kohde ei välttämättä erotu kunnolla taustastaan, ne on ehkä enemmän kuvia jostain hetkestä kuin kohteesta itsestään. :D Hauska nähä tuo kehitys!
    Mä ainakin tykkään tosi paljon sun kuvista nyt, oon sen verran visuaalinen ihminen että arvostan suuresti hyvälaatuista kaunista kuvaa, jossa on taustakin mietitty ja aseteltu.
    Itse en yllä välttämättä edes harrastelijatasolle kuvaamiseni kanssa, mutta silloin kun kuvia otan, pyrin susta inspiroituneena ajattelemaan taustaa enemmän.
    Ainakin siis yksi lukija täällä, joka arvostaa erittäin suuresti sitä työtä minkä kuvien eteen teet ja sitä intohimoa mikä sulla kuvaamiseen löytyy!

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Joo siis ne on kyllä ihan eri maailmasta kuin nykyiset kuvat :D Mustakin oli kiva tsekkailla, kun ei sitä muuten edes oikein ajattele että kuvissakin on tapahtunut kehitystä. Kiitos hurjasti, ihanaa kuulla että tykkäät kuvista ja huomaat kehityksen. Tuli hyvä mieli! <3

      Sillä taustan ajattelulla on kyllä iso merkitys, ja mulla on mennyt monta vuotta alkaa näkemään se tausta ihan oikeasti! :D

  4. Nimetön sanoo:

    Hyvä postaus! Muutenkin toteutat todella laadukkaasti ja ajatuksella yhteistyöpostaukset, kiitos siitä. Olen monesta yhteistyöpostauksesta saanut hyviä keskusteluja aikaiseksi poikaystävän kanssa ihan yleisesti postauksen aiheesta, mikä kertoo siitä että nämä eivät ole vain jonkun tietyn tuotteen ylistyspuhe vaan perusteltuja ja mietittyjä asioita (tämän lisäksi esim. autopostaus).

    Olen joskus saanut elokuvaamiseen ja kuvan rajaamiseen liittyen hyvän vinkin, jota varmasti voi muuhunkin kuvaamiseen soveltaa: mieti mitä kuvan ulkopuolelle jää. Sen lisäksi, että miettii mitä kuvassa on, voi olla mielenkiintoista myös se, mitä kuvasta on päättänyt jättää pois (ja mistä syystä). Monesti kuvaan saa lisää tarinaa ja hauskuutta, kun vaihtaa näkökulmaa, josta asiaa katsoo.

    Joskus jos haluaa kuvata vauhdikkaasti leikkiviä lapsia, voi tunnelmaa välittää kuva jossa skarppina on leluja ja etualalla heilahtanut käsi tai liehuva hameenhelma. Sen sijaan että kuvassa ovat itse lapset lelut kädessä. Tämän tyyppisiä valintoja kuvissa voi tietysti tehdä ja varmasti tekeekin myös sen kautta, että miettii mitä kuvassa on. Mutta joskus toisesta vinkkelistä katsomalla voi saada hyviä uusia ideoita!

  5. Petra sanoo:

    Kyselinkin ig ssä mikä Kamera sulla on, mulla siis sama, sain sen lokakuun lopussa ja sen jälkeen se on keikkunut kaulalla lähes kokoajan ja kuvia tulee otettua tuhatkunta viikossa. sieltä on kyllä vaikea löytää ne helmet jotka haluaa blogiin tai instaan laittaa. tää on mun eka järkkäri ja nyt osaan S asetuksia käyttää ihan hyvin, välillä testaan manuaalia mut toistaiseksi ainakin toi S on vaan kivempi ja onnistun varmemmin (ehkä pimeä talvi vaikutti valosalla on helpompi harjoitella ) hauska nähdä sun kehitys!

  6. Nimetön sanoo:

    Tuo ruokakuva oli kyllä huippu esimerkki! Kyllä sen eron huomaa myös siinä, miten ennen otettu selfieitä :-D

  7. sssansan sanoo:

    Kyllä huomaa eron siinä että nykyiset kuvasi on paljon laadukkaampia :) Mutta mua henk.koht. ei haittaa ”huonotkaan” kuvat jos blogi on muuten riittävän mielenkiintoinen. Toki kauniista kuvista on kivempi inspiroitua ja fiilistellä niitä. :)

  8. Vivi sanoo:

    Nautin itse kyllä uudempien kuvien laadusta ja tyylistä, mutta on ihan totta että ennen kuvien postailuun oli varmasti matalampi kynnys. Se loi varmasti vähemmän paineita bloggaajille!

    Tosi mielenkiintoinen kamppis. Mietin oletko itse ikinä kokeillut Olympus PEN-kameroita? Itselläni nimittäin on sellainen, ja mietin minkälaiset ovat konkreettisesti erot jos päivittäisi parempaan.

  9. Katriina sanoo:

    Moikka! :) Hienoa nähdä, miten olet kehittynyt valokuvaamisessa. Itselläni ei niin harjaantunutta silmää ole, mutta mielelläni katselen kauniita kuvia :) Mun mielestä tässä on sekin positiivinen juttu, että kaikkea on mahdollista oppia kovasti harjoittelemalla ja näkemällä vaivaa.
    Ruokakuvista tuli mieleeni instagramissa sellainen kuin Organicburst. Siellä on mielestäni kauniita ruokaotoksia ja reseptejä :)

  10. Em sanoo:

    Kehitystä tapahtuu monessakin asiassa kun harjoittelee. Omatkin kuvat kymmenen vuoden takaa herättävät lähinnä ajatuksia ’mitä sun päässä oikein liikkui??’
    Olen myös erittäin visuaalinen ihminen ja itse tykkään blogeista, joissa ulkoasuun ja siihen kuvalliseen sisältöön on panostettu. En kaipaa millilleen aseteltuja tyynyjä ja huonekaluja tai kampaajakäynnin jälkeistä tukkaa ja kauan meikattua naamaa, vaan kiinnostavia ja harmonisia kuvia, joissa on kuitenkin luonnetta.

  11. Seuraaja sanoo:

    Heippa! Olisko mahdollista, että tekisit jonkun arkipostauksen editoimatta kuvia? Olis kiva nähdä, miltä ihan normaalit arkikuvat näyttää sun kameralla ilman editointia. :)

  12. Aveem sanoo:

    No huomaa kyllä eron vanhoihin kuviin! Edistyksen kyllä huomaa :-)

  13. Johanna sanoo:

    Huippu postaus! Yks syy miksi tykkään sun blogista niin paljon, on sun ottamat kuvat – ne on niin inspiroivia ja niitä on miellyttävä katsoa! :)

    Oon haaveillut järkkärin hankkimisesta jo pitkään, aiemmin oon kuvaillut vaan Canonin pokkarilla. Tuo Olympuksen OM-D E-M10 vois olla hyvä vaihtoehto! Oon tosin ihan aloittelija mitä tulee järkkäreihin, ja mietinkin että mitä objektiiveja tuohon kannattaisi hankkia, että pääsisi alkuun?

Kommentoi