Eskarin päättänyt esikoinen

29.05.2018

Tänään me juhlittiin esikoisen kevätjuhlaa ja eskarin päättymistä. Nyt meidän perheessä on ihan ehta koululainen, joka sai kesäksi ”läksyjä”, tietää kotiluokkansa, tykkää hulluna tulevasta opettajastaan, ja tulee hienosti toimeen kaikkien tulevien luokkalaistensa kanssa. Koululainen, ihan uskomatonta. Juuri tänään aamulla FB-muistoissa tuntui olevan tavallista enemmän muistoja juuri esikoisesta, ihan kun FB tietäisi, että tänään on tärkeä päivä. Aivan kuin se olisi tiennyt, että juuri tänään haluaisin katsella taaksepäin tätä upeaa matkaa, joka ollaan yhdessä esikoisen kanssa kuljettu näiden vuosien aikana.

Kaksi ensimmäistä pientä hammasta, ja niin uskomattoman iloinen ja aurinkoinen vauva syöttötuolissa. Piknik jonka hän oli rakentanut olohuoneen lattialle elefanttipeiton päälle kaksivuotiaana. Video 3-vuotiaasta esikoisesta juoksemassa pikkusiskonsa kanssa Uutelan kanavalla kauniina kesäpäivänä, ja huutamassa ”aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa”. Pyöräilevä 4-vuotias esikoinen ylpeä hymy kasvoillaan, ”kattokaa kun osaan ilman apupyöriä”. Viime vuoden viisivuotiaasta ei ole kuvaa tältä kyseiseltä päivältä, mutta tuoreessa muistissa on viime vuodenkin kevätjuhlapäivä: hikinen ja pieni päiväkodin juhlasali, jossa esikoinen kavereineen lauloi heleällä äänellä ”Hejdåååå, dagis hejdå, adjöss och goodbye, hejdå!”  ja mä meinasin haljeta ylpeydestä ja onnesta, mun tulevasta eskarilaisesta.

Niin vaan meni nopeasti tämä eskarivuosi, ehkä jälleen kerran vielä tuhat kertaa nopeammin kuin osasi odottaa. Siirtyminen pienestä ja kotoisasta päiväkodista koulun yhteydessä olevaan eskariin sujui hienosti, ja täysin ongelmitta. Koulurakennus ja sen henkilökunta on vuoden aikana tullut täysin tutuksi, eikä ekaluokkalaisen tarvitse ihmetellä enää missä mikäkin sijaitsee. Tulevat luokkakaverit ovat kaikki vanhoja tuttuja eskarikavereita, ja opettajaankin on ehditty tutustua jo kaikessa rauhassa. Ekaluokkalainen osaa itse ottaa ruuat koulun ruokalassa, ja viedä astiat pois.

Opettajan antamasta ekaluokalle tullessa osattavat taidot -checklististä hän ruksitti heti melkein kaikki kohdat, mutta kaksi kohtaa hän jätti ruksittamatta, koska niissä hänellä on omasta mielestään vielä harjoiteltavaa: liikenteessä itsenäisesti liikkumisen, ja kaikkien ruokien maistamisen. Mun mielestä hän kyllä maistaa hienosti kaikkea, mutta itsearviointi taitaa olla äidin arviota tiukempi.

Liikenteessä yksin liikkumista me taas ei olla vielä harjoiteltu, nyt alkaakin pikkuhiljaa olla sen aika. Se on asia, joka pelottaa mua ihan hulluna. Miten voin päästää tuon rakkaan lapseni kävelemään joskus yksin kouluun, tai kotiin? Miten voin luottaa siihen, että autot varmasti pysähtyvät, kun pieni tyttö ylittää suojatietä? Miten voin luottaa siihen, ettei joku tule kovaa vauhtia pyörällä ja törmää häneen vahingossa? Ihan järkyttävän pelottavaa, mutta pakko sitä on joskus uskaltaa. Onneksi on koko kesä aikaa opetella, ja onneksi meillä on mahdollisuus hoitaa kouluun viemisiä ja hakemisia syksylläkin niin kauan kuin siltä tuntuu.

Vasu-keskustelussa esikoinen sai kehuja, ja ekaluokan opettajalle annettavaan suunnitelmaan oli kirjattu, että hän tarvitsee haastavia tehtäviä, jotta koulumotivaatio ei laske liian helppojen juttujen takia. Ja mun mielestä se oli hyvin kirjoitettu. Hän lyö meidät vanhemmat ällikällä suunnilleen joka toinen päivä kertoessaan jotain, mitä ei todellakaan tiedetty hänen jo osaavan.

En malta odottaa tätä ihanaa kesää ja lomaa, ja meidän yhteisiä päiviä. On suuri ilo ja kunnia saada viettää ne just meidän ihanien kolmen tytön (ja Oton) kanssa. Ja sitten kun se koulun aika koittaa, olen varma, että kaikki menee hienosti. Tänään kun katselin esikoistamme kahden parhaan kaverinsa kanssa istumassa, kikattamassa ja syömässä pullaa kevätjuhlan jälkeen koulun portailla, saatoin vaan huokaista onnesta. Meillä on käynyt niin uskomattoman hyvä tuuri niin  monessa asiassa, ei voi kuin olla kiitollinen.

Onnea hurjasti meidän rakkaalle esikoiselle hienon eskarivuoden päätöksestä. Me ollaan niin ylpeitä <3 Ja onnea kaikille muillekin eskarivuoden päättäneille ja vanhemmille, tästä se koulutie alkaa! 


Kaason näkökulma polttareista & polttarikirja lahjaksi morsiamelle

28.05.2018

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Ifolorin kanssa.

!STOP EMILIA, ÄLÄ LUE VIELÄ PIDEMMÄLLE!
Game Of Thrones -polttarit

Tasan kuukausi takaperin juhlittiin rakkaan ystäväni Emilian polttareita Turussa Game Of Thrones-teemalla. Mulla on suuri kunnia olla yksi Emilian kaasoista, ja olin tietenkin mukana myös polttareiden järjestämisessä ja suunnittelussa. Meille sattui polttaripäiväksi ihan uskomattoman kaunis sää, vaikka pojat taisivatkin vetää pidemmän korren Topiaksen polttareissa säiden kanssa, kun silloin oli jo nämä upeat helleilmat. Me nautittiin kuitenkin täysillä auringosta, ja päivä oli unohtumattoman ihana meille kaikille!

Aamulla aloitettiin hotellihuoneessa valmistelemalla kaasojen ja morsiamen yhteistä brunssia, sekä meidän Game Of Thrones -teemaan johdattelua. Laitettiin morsiamelle puku valmiiksi, jonka saimme hänelle Bubbleroomilta. Game Of Thrones -sarjan tunnari soi mahtipontisena, ja kun Emilia asteli huoneeseen sisään, mä olin häntä vastassa Missandeiksi pukeutuneena, ruskeassa afroperuukissani. Sitten ohjasin hänet muiden kaasojen luokse, ja hän sai vihjeen, minkä jälkeen alkoi hänen muuntautumisensa upeaksi kuningattareksi ja lohikäärmeiden äidiksi: Daenerys Targaryeniksi.

Linnakierros ja siltakeinu

Brunssin jälkeen päivä jatkui upealla kierroksella Turun linnassa, missä saimme keskiaikaisia vinkkejä linnanneidolta mm. avioliittoon, vieraiden kestitsemiseen ja kotilinnasta huolehtimiseen. Vinkit olivat hulvattoman hauskoja, ja kierros oli ihan mahtava! Sen jälkeen herkuteltiin lounaalla linnan pihalla, ja tutustuttiin polttariporukan kesken paremmin, kun Emilia sai jakaa jokaiseen polttarivieraaseen liittyviä muistoja eräässä leikissä.

Lounaan ja leikin jälkeen matka jatkui kohti Naantalia, missä Emilia pääsi hyppäämään sillalta alas! Se oli niin pelottavaa, mä en olisi ikinä uskaltanut. Mutta näytti kyllä ihan mahtavalta, ja pääasia, että Emilia nautti. Siltakeinun jälkeen me lähdettiin takaisin hotellihuoneelle ehostautumaan ja hengailemaan, sekä leikkimään mun vetämää leikkiä, jossa Emilia sai arvata Topiaksen vastauksia heidän parisuhteesta kysyttyihin kysymyksiin. Leikki oli hurjan hauska, ja siitä on kiittäminen omia kaasojani, jotka sen mulle mun polttareissa esittelivät. Oli niin hauskaa tsekkailla, tuleeko morsiamelta ja sulhaselta samoja vastauksia.

Tehtäviä kaupungilla ja kolmen ruokalajin illallinen

Leikkien jälkeen jatkettiin matkaa kaupungille, missä Emilia sai tehdä erilaisia kuvaustehtäviä, ja muita haasteita, kuten avioliittoneuvojen pyytämistä tuntemattomilta miehiltä. Morsian heittäytyi tehtäviinsä ihan täysillä, ja ei voinut kuin ihailla sitä rohkeutta. Mä en itse olisi uskaltanut tehdä puoliakaan niistä asioista, mitä Emilia laitettiin tekemään, ja hän vaan intoa puhkuen teki kaiken mahdollisen. Leikkien ja pyörimisen jälkeen me mentiin Oscar’siin kolmen ruokalajin illalliselle, joka oli tosi herkullinen ja kiva juttu. Ruuan jälkeen jatkettiin vielä yökerho Naimaan, ja ilta päättyi erittäin pikkutunneilla takaisin hotellihuoneeseen. Voin kertoa että ei ole tämä mami valvonut yhtä myöhään varmaan vuosikausiin.

Seuraavana aamuna herkuteltiin vielä yhteisellä brunssilla koko polttariporukan kanssa hotellilla, ja Emilialle oli tehty ”Iron Throne” jolla hän sai istua teemaan sopivasti. Näin kaason näkökulmasta kaikki meni ihan nappiin, ja mulla oli niin hauska päivä! Tärkeintä oli tietenkin, että morsian nautti, ja me onnistuttiin tekemään hänelle sellainen päivä, jota hän oli toivonut. Polttariporukka koostui onneksi ihan huipuista tyypeistä, ja vaikka itse tulen paljon kauempaa, enkä ollut tavannut kuin muutaman heistä ennestään, tultiin kaikki loistavasti toimeen ja puhallettiin yhteen hiileen. Polttarivieraiden joukosta löytyi myös muita GOT-faneja, joilta tuli aivan loistavia ideoita ja ohjelmanumeroita päivän toteuttamiseen.

Yksi kuudesta kaasosta

Meitä kaasoja on tosiaankin kuusi, ja koska itse olen täällä kauempana, on mun  vastuulla ollut käytännön juttujen sijaan monia sellaisia juttuja, joita olen voinut hoitaa ”etänä” tai vasta tapahtumapäivänä. Yksi niistä oli tämä polttarikirjan tekeminen, sekä koko polttareiden kuvaaminen. Otin polttareissa yli 600 kuvaa, joista käsittelin yhteensä 160 valmiiksi asti. Kirjaan niistä päätyivät melkein kaikki, ja siitä tulikin 72 sivua pitkä. Mä tein kirjaa pitkään ja hartaasti rakkaudella, ja toivon, että se on Emilialle ihana ja arvokas muisto tärkeästä päivästä ja yöstä. Kirjan lisäksi mun vastuulla on kaasona ollut esimerkiksi puvun hommaamista polttareihin, leikkien keksimistä ja toteuttamista, sekä selviytymispakkauksesta huolehtimista. Polttareissa toimin neuvonantajana, Missandeina, jonka tehtävä oli johdattaa päivän kulkua Emilian rinnalla.

Polttarikirjan tekeminen Ifolor Designer -ohjelmalla

Mä tein polttarikirjan ilmaisella Ifolor Designer -ohjelmalla, ja se on Ifolorin Deluxe-kirja kiiltäväpintaisena ja A4-koossa. Kirja oli helppo suunnitella Ifolor Designerilla, kun se on mulle tuttu ohjelma, ja tämä taisi olla jo viides vai kuudes kuvakirja, jonka olen tehnyt. Mä tykkään hirveästi kuvakirjojen tekemisestä, ja selaamisesta. Kuvakirjoista saa tehtyä niin ihanan persoonallisia ja yksityiskohtaisia, ja uskon, että morsiankin on tähän tyytyväinen. Polttarikirjoja on monenlaisia, mutta tämä Ifolor Deluxe-kirja on näyttävä ja helppo tapa toteuttaa kirja laadukkaasti. Kovakantinen kirja kestää selailua vuodesta toiseen, ja säilyy kauniina.

Yritin toteuttaa kirjan polttareiden teemaan sopivasti, eli Game Of Thrones -tyylillä. Kirjassa kävin läpi kronologisessa järjestyksessä koko hienon juhlaviikonlopun, ja loppuun laitoin vielä kaikkien polttarivieraiden, sekä kaasojen kuvat. Lisäksi Emilian polttaripäivänä saamista kuvaustehtävistä tuli mahtavan hauskaa sisältöä tarinoineen kirjaan. Kuvaustehtävät ovatkin hauska tapa osallistaa koko porukkaa, ja myös luoda muistoja kirjaan samalla.

KAASON VINKIT POLTTARIKIRJAN TEKEMISEEN:
  1. Kerää mahdollisimman paljon kuvia eri vierailta, mikäli juhlissa ei ole ollut nimettyä kuvaajaa
  2. Sisällytä polttaripäivään joku hauska kuvaustehtävä morsiamelle, hienoja ideoita löytyy vaikkapa Pinterestistä
  3. Muistakaa koko porukan yhteiskuva!
  4. Pidä huolta, että jokainen polttareiden osallistuja on mukana kirjassa
  5. Hauskat muistot ja yksityiskohdat elävöittävät kirjaa
  6. Tee kirjasta morsiamen tai sulhasen tyylinen, eli saajansa näköinen. Mikäli lahjan saajakin on ronskimpi, kirjassa voi olla hurttiakin huumoria. Rauhallisemmalle ja pidättyväisemmälle tyypille ehkä ennemmin niitä esteettisempiä kuvia.
  7. Lataa ilmainen Ifolor Designer-ohjelma, jonne voit tallentaa kirjan ja jatkaa sen tekemistä aina sopivan hetken tullen
  8. Varaa kirjan tekemiseen reilusti aikaa, mikäli muistoja ja kuvia on paljon.

Mistä meidän ystävyys sai alkunsa

Mua jännittää hurjasti antaa kirja Emilialle, toivon niin kovasti että hän tykkää siitä. Moni teistä on kysellyt, kuinka me ollaan ystävystytty, ja mistä meidän ystävyys kumpuaa, kun vaikutetaan niin erilaisilta. Meidän ystävyys sai alkunsa vuonna 2013, kun ekaa kertaa vietettiin aikaa kahdestaan, ja päästiin kunnolla tutustumaan toisiimme.

Me ollaankin monessa asiassa erilaisia, kuten vaikkapa siinä, että en itse olisi uskaltanut tehdä puoliakaan niistä jännittävistä polttaritehtävistä, mitä Emilia teki. Emilia on heittäytyjä, mä olen rauhallisempi. Mutta me ollaan samanlaisia niissä asioissa, joilla on merkitystä meidän ystävyyden kannalta: tykätään molemmat touhuta lasten kanssa, tai koko perheiden kanssa yhdessä, ja meidän lapset tulevat loistavasti toimeen, kuten myös miehet. Tykätään mennä rennosti lasten ehdoilla, ja puhutaan kaikesta maan ja taivaan välillä. Välitetään toisistamme, ja pyritään tukemaan toisiamme. Meillä on hauskaa yhdessä, ja meillä on monia yhteisiä kiinnostuksen kohteita, Game Of Thrones vain yhden niistä mainitakseni. Ollaan monesta asiasta samaa mieltä, meillä on vaan erilainen tyyli tuoda täällä somessa meidän mielipiteitä ja ajatuksia esiin. Ja ystävyyden kannalta sillä ei ole mitään merkitystä, mitä somessa tapahtuu, vaan sillä, mitä tapahtuu silloin kun vietetään aikaa yhdessä. Mä itse haluan ainakin tutustua aina ihmisiin oikeasti, enkä luo kenestäkään kuvaa pelkästään sosiaalisen median perusteella.

Mulle on ollut hieno kokemus olla ensimmäistä kertaa elämässäni kaasona, ja toivon että olen suoriutunut tehtävästäni kunnialla tähän asti. Pian kaason hommat huipentuvat hääpäivään, joka on koittamassa nopeammin kuin ikinä osasin kuvitella! Miten voikin aika mennä näin nopeasti. Mutta onneksi yksi hurjan tärkeä osa tätä matkaa on nyt tallennettuna polttarikirjaan, enkä malta odottaa, että saan antaa sen morsiamelle hääpäivänä. IIK!

LUKIJAKILPAILU:

Millaisella Ifolor-kuvalahjalla sinä muistaisit läheistäsi hääpäivänä? Jaa oma vastauksesi, ja osallistut 20€ Ifolor-lahjakortin arvontaan. Osallistumisaikaa on 4.6.2018 klo 23.59 asti. Muista jättää sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään. Arvonnan tarkemmat säännöt näet TÄÄLTÄ. Onnea arvontaan kaikille!