Esittelin meidän terassia tuossa huhtikuun lopussa kun lumet lähtivät. Terassi on pikkuhiljaa tässä alkukesän aikana muotoutunut enemmän meidän tarpeita vastaavaksi, ja nyt sieltä löytyy myös se kauan kaivattu PORTTI, joka estää taaperon karkailemisen, halleluja! Se oli niin kaivattu kaveri, vaikka tietty nyt kun sitä ei enää ole, tulee vähemmän askelia itselle, kun ei tarvitse koko ajan ryntäillä 1-vuotiaan tutkimusmatkailijan perään.

Jotta taapero viihtyy terdellä, on siihen hankittu hänelle viihdykkeitä. Meidän pihalla ei ole tilaa millekään jättimäisille kiipeilytelineille tai leikkimökeille, vaikka sellaiset ihanat olisivatkin. Mutta me ollaan kuitenkin laitettu pihalle pieni hiekkalaatikko, ja oma vauvakeinu. Lisäksi meillä on terassilla vaihtelevasti telttaa, bObleseita ja muita leluja, jotka toimivat sekä sisällä että ulkona. Terassilla voi hyvin leikkiä myös nukeilla, barbieilla, poneilla ja muilla.

Hiekkalaatikko on muovinen, ja toimisi myös uima-altaana, mutta meillä se on hiekkalaatikkokäytössä ja uima-allas on erikseen.  Hiekkikseen tuli mukana suojapeite. Tämä hiekkalaatikko veti sisäänsä 3x 25kg säkillistä hiekkaa, ja niillä ollaan hyvin pärjätty, vaikka mini hyvin usein intoutuukin viskomaan hiekkaa ympäriinsä. Onneksi terassi on helppo lakaista, eikä se hiekka varpaanvälissä niin vaarallista ole, kun pääasia on, että minityyppi viihtyy.

Vauvakeinussa hän viihtyy, mutta ei ihan niin hyvin kuin puistojen tukevammissa keinuissa. En tiedä mikä siinä on, että tuo kevyempi muovikeinu ei viihdytä niin pitkään. Hän usein haluaa keinumaan, mutta sitten hetken istuskeltuaan haluaa heti pois. Puistossa hän taas voisi keinua vaikka kolme tuntia jos antaisin. Ehkä me keksitään tuohon joku toinen keinuratkaisu, esimerkiksi sellainen hämähäkkikeinu, jossa kaikki lapset voisivat keinua yhdessä.

Pari kuukautta sitten suunnittelin innoissani meidän pihalle istutuslaatikkoa ja yhteisiä istutuspuuhia lasten kanssa. Kuinka syötäisiin sitten oman pihan antimia jotka on itse omin kätösin kasvatettu. Suunnittelun asteelle se jäi. Tämä on ehdottomasti kyllä se mun heikko kohta, ostin tomaattipensaan/puun ja sekin kuukahti alkukesän helteillä heti, vaikka omasta mielestäni kastelin kunnolla ja tarpeeksi.

Heräsin myös oikeasti siihen todellisuuteen, että istutuslaatikko on todellakin aivan turha meille, kun me kuitenkin ollaan tänä kesänä reissussa monta viikkoa yhteensä. Kuka niitä sitten olisi kastellut sillä aikaa? Ei voi naapurillekaan sysätä kasteluvastuuta kovin moneksi viikoksi, vaikka joku parin päivän reissu vielä menisikin. Me ei vaan tällä hetkellä olla tarpeeksi kotona, että ehdittäisiin huolehtia minikasvimaasta. Ja se on vaan hyväksyttävä. En tiedä tullaanko koskaan olemaan sellainen perhe jolta se onnistuu, kun meillä on kuitenkin sukua ympäri Suomen ja kovasti tykätään reissata muutenkin.

Toisaalta oli ihan hyvä huomata tämä, ja hyvä että ei ehditty pystyttää mitään istutuksia tuohon pihalle ennen kuin tämä tajuttiin. Ei kaikkien perheiden tarvitse tehdä kaikkia juttuja, vaan priorisoidaan ne itselle tärkeimmät ja keskitytään niihin. Meillä voiton vie ainakin toistaiseksi Oulu (ja muut matkat). Onneksi Oulussa päästään nauttimaan mun tädin pihan salaateista ja yrteistä, nam!

Meidän pihalla hyvin hengissä pysyvät timantti-Tuijat, joita on tällä hetkellä neljä kappaletta. Ehkä me hankitaan lisää Tuijia jos kaivataan lisää vihreyttä. Niitä on monia erilaisia, ja ne taitavat kaikki olla juuri meidän kaltaisille ihmisille sopivia. Kestävät kuumaa, kylmää, kuivaa ja märkää kaikkia yhtä hyvin.

Ollaan oltu pihalla tosi paljon ja grillattu joka viikko ainakin pari kertaa tänä kesänä. Vaikka me ei istutus-ihmisiä ollakaan, niin terassityyppejä ollaan todellakin, ja viihdytään ulkona hurjan hyvin. Siksi olen iloinen, että ollaan panostettu terassiin paljon. Tällä viikolla meidän terassi täyttyy perjantaina ihmisistä, kun juhlistetaan Ottoa! En malta odottaa juhlapäivää, siitä tulee varmasti niin kivaa. Täytyy toivoa, että säät säilyvät yhtä kauniina kuin tähänkin asti.