Jokainen voi auttaa antamalla aikaa

02.09.2018

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä SPR:n kanssa.

Yksi tärkeimpiä arvoja mulle elämässä, on auttaa apua tarvitsevia niin paljon kuin mahdollista. Mun mielestä se on kestämätön ajatus, että samaan aikaan kun itse opetan taaperoa käyttämään lusikkaa ja maistatan hänellä joka päivä uusia puhtaita, terveellisiä tuoreita makuja, monet muut lapset maailmalla itkevät pullistuneine vatsoineen nälkää. Itse Suomen huipputerveydenhuollon palveluista, kuten neuvolajärjestelmästä nauttineena ja kolme turvallista synnytystä läpikäyneenä ei voi kuin olla kiitollinen. Kaikilla ei asiat ole yhtä hyvin. Suomen synnytyssairaalat ja ilmainen ravitseva kouluruoka ovat yhtä utopistinen ajatus monelle, kuin oikea nälänhätä ja alkeelliset sairaalat ovat meille. Hätä on kuitenkin todellisuutta.

Se, että jotain ei ole kokenut itse, ei tarkoita, että siltä voisi sulkea silmänsä. Se, että piilottaa ikävät hädästä ja avuntarpeesta kertovat julkaisut FB:ssä ja lakkaa lukemasta uutisia ei tarkoita, että maailmassa olisi asiat hyvin. Sen sijaan, että pakoilee ikäviä tosiasioita, kannattaa ottaa härkää sarvista ja miettiä mitä itse voisi tehdä. Miten itse voisi auttaa toisia. Mä ainakin koen, että jokaisen kykenevän velvollisuus ja suuri etuoikeus on auttaa apua tarvitsevia, niin kotimaassa kuin maailmallakin. Auttaa voi monella tapaa, eikä se aina vaadi rahaa. Auttaa voi myös antamalla aikaa.

Syyskuu on alkanut, ja pian alkaa myös vuosittainen Nälkäpäivä-keräys. Nälkäpäivä-keräyksellä kerätään sitomattomia varoja Suomen Punaisen Ristin eli SPR:n katastrofirahastoon. Sitomattomuus tarkoittaa sitä, että rahoilla voidaan auttaa nopeasti silloin kun niitä tarvitaan. Katastrofirahaston varoilla voidaan tänä vuonna auttaa esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin kenttäsairaalaaa Bangladeshissa, minne melkein miljoona ihmistä on paennut Myanmarin väkivaltaisuuksia. Ympäri vuorokauden auki olevassa sairaalassa hoidetaan erityisesti vaikeita synnytyksiä ja tehdään vaativia leikkauksia. Avun tarve on valtava. Katastrofirahasto auttaa myös kotimaassa, esimerkiksi tulipalossa kotinsa menettäneitä ihmisiä.

Ensimmäinen Nälkäpäivä järjestettiin vuonna 1980 Itä-Afrikan nälänhädän uhrien auttamiseksi ja siitä tuli nimi Nälkäpäivä. Ensimmäisenä Nälkäpäivänä kannustettiin halukkaita syömään kevyesti yhtenä päivänä ja lahjoittamaan säästyneet rahat keräykseen. Nykyään Nälkäpäivänä ei tarvitse syödä kevyesti, voi vaikka herkutella jos mieli tekee. Sen ideana ei ole se, että kaikilla on nälkä, vaan se, että kaikilla olisi ruokaa.

Ihan jokainen voi osallistua Nälkäpäivään omien mahdollisuuksiensa mukaan. Keräämään voi tulla juuri siksi aikaa, kuin itse haluaa. Jo tunnilla on suuri merkitys. Nälkäpäivään voi osallistua lipaskerääjänä, tai perustaa oman lipaskeräyksen Facebookissa tai netissä. Myös yritykset ja yhteisöt voidat perustaa omia nettikeräyslippaita. Lahjoittaa voi myös tekstarilla, Mobilepaylla tai Pivolla. Lipaskerääjäksi voi tulla ihan kuka tahansa. Aiempaa kokemusta Punaisen Ristin toiminnasta ei tarvita, eikä kerran keräykseen osallistuminen tarkoita, että pitäisi sitten aina olla mukana. Moni lipaskerääjänä ollut kuitenkin haluaa osallistua uudelleenkin, koska se on niin palkitsevaa. Lipaskerääjäksi kannattaa ilmoittautua etukäteen. Näin voi sopia keräyksen järjestävien vapaaehtoisten kanssa missä ja milloin kerääminen tapahtuu. Suurissa kaupungeissa on myös keräyskeskuksia eli lippaidenjakopisteitä, joihin voi tulla halutessaan ilman ennakkoilmoittautumistakin. Tarkemmat ohjeet ja lisätiedot löydät SPR:n sivuilta.

Meneekö raha oikeasti apua tarvitseville?

Jokaisesta katastrofirahastoon lahjoitetusta eurosta vähintään 85 senttiä menee avustuskohteisiin. Keräyskulut saavat olla korkeintaan 15 prosenttia kerätyistä varoista. Ne koostuvat keräysvälineiden, esim. keräyslippaiden ja liivien hankinnasta, keräysturvallisuudesta ja viestinnästä. Katastrofirahaston säännöt ja tiukka valvonta säätelevät lahjoitettujen rahojen käyttöä. Eli kun lahjoittaa Nälkäpäivä-keräykseen, voi olla varma että rahoilla ihan oikeasti autetaan apua tarvitsevia.

Mitä kerätyillä rahoilla sitten saa?
Bangladeshin kenttäsairaalassa jo yhdellä kolikolla on suuri merkitys. Kahdella eurolla saa ruuan yhdelle potilaalle päiväksi, kymmenellä eurolla antibioottikuurin 10 lapsipotilaalle, 17  eurolla äitiyspakkauksen kenttäsairaalassa synnyttäneelle  ja 142 eurolla tynnyrillisen dieseliä, jolla sairaala saa sähköä yhdeksi päiväksi. Suomessa 22,5 eurolla saa kadonneen etsintäkoulutuksen yhdelle vapaaehtoiselle, 50 eurolla henkisen tuen koulutuksen yhdelle vapaaehtoiselle ja 160 eurolla vaatteet tulipalon uhrille.
Mulle on suuri ilo ja kunnia osallistua tänä vuonna Nälkäpäivään lipaskerääjänä. Auttamisesta tulee hyvä fiilis itsellekin, kun tietää, että sillä mitä tekee on oikeasti suuri merkitys. Nälkäpäivä-keräys 20.-22.9.2018. Osallistu ja auta! 

29 Responses to “Jokainen voi auttaa antamalla aikaa”

  1. Essi sanoo:

    Oletko itse siis ollut kadulla lipas kädessä keräämässä rahaa vai onko nämä kuvat ”lavastettuja”? Mitä tässä postauksessa tarkoittaa ”kaupallinen yhteistyö”? Tuntuu oudolta, että nuo sanat liitetään hyväntekeväisyysjärjestöön! Saatko jotain tästä vastineeksi?

    • Iina Hyttinen sanoo:

      Nälkäpäivä-keräyshän siis järjestetään 20.-22.9. eli silloin olen menossa lipaskerääjäksi! 🙂 Kaupallinen yhteistyö tarkoittaa samaa kuin muissakin kaupallisissa yhteistöissä, että saan palkkion tekemästäni työstä ja tarjoamastani näkyvyydestä. Siitä sen sijaan en itse hyödy rahallisesti mitenkään, että osallistun lipaskerääjäksi. Se on ihan vapaaehtoinen juttu. 🙂

      • Maija sanoo:

        Kyseessä on yhteistyö josta kerrot:”saan palkkion tekemästäni työstä ja tarjoamastani näkyvyydestä”. Tässä kirjoituksessa jokainen kuva viittaa keräyspäivään, olet lipas kädessä. Mielleyhtymä siihen, että sinulle maksetaan keräyksestä tulee kyllä helposti mieleen kun juttua lukee.

  2. Erkka sanoo:

    Kaupallinen yhteistyö spr:n kanssa?! No nyt on vähän mautonta, pakko sanoa. Sulle siis maksettiiin siitä, että esität haluavasi auttaa? (Oleellista tässä ei ole se, vaikka oikeasti haluaisitkin, vaikket siitä rahallisesti hyötyisikään). Sinun sijaasi mokan on kuitenkin tehnyt mielestäni Spr. 85 snt eurosta menee lahjoituksena kehitysmaihin. Ok, loput 15 snt sitten sinulle ja muille bloggaajille, joille on maksettu spr:n mainostamisesta? Tuli kyllä vähän outo olo koko spr:stä.

    Sinua ei ollut tarkoitus loukata, teethän vain työtäsi. Sana ”kaupallinen” Spr:n yhteydessä sattuu vain sieluuni. Mikä heidän tarkoitusperänsä oikeasti onkaan?

    • Iina Hyttinen sanoo:

      Nälkäpäivä-keräyshän siis järjestetään 20.-22.9. eli silloin olen menossa lipaskerääjäksi! 🙂 Kaupallinen yhteistyö tarkoittaa samaa kuin muissakin kaupallisissa yhteistöissä, että saan palkkion tekemästäni työstä ja tarjoamastani näkyvyydestä. Siitä sen sijaan en itse hyödy rahallisesti mitenkään, että osallistun lipaskerääjäksi. Se on ihan vapaaehtoinen juttu. 15% ei mene minulle ja muille bloggaajille, vaan kaikkeen mitä keräyksen järjestämiseen liittyy, kuten tekstissäkin on kerrottu. Siihen liittyvät esim. lippaat, liivit sekä keräyksen viestintä, johon myös markkinointi kuuluu. Jotta mahdollisimman moni auttaisi ja osallistuisi, on keräyksiäkin markkinoitava jollain tavalla, oli se sitten tv-mainos tai sisältömarkkinointi. Nykypäivänä sisältömarkkinointi on usein se tavoittavampi vaihtoehto, kuin perinteinen media. Tarkoitusperä on auttaa ihmisiä Suomessa ja maailmalla, ainakin minulle se on päivänselvä asia kun noita prosentteja katsoo.

    • Nims sanoo:

      Jos näet SPR:n mainoksen lehdessä, niin otatko tuohtuneena yhteyttä toimitukseen? Ihan yhtä lailla SPR:n mainos paikallisessa sanomalehdessä on kaupallinen yhteistyö. SPR maksaa mediantuottajalle saadakseen mainoksen toiminnastaan näkyviin, ihan perinteistä toimintaa, jota on harrastettu kautta aikojen. Nyt mainos vaan on blogissa, eikä lehdessä tai tv:ssä. Jos SPR mainostaisi vain siellä, missä se on ilmaista, niin aika vähäiseksi jäisi näkyvyys. Jos mediantuotta (oli se sitten lehti, tv tai bloggaaja) ei pyytäisi rahaa palvelua vastaan, koska kyseessä on hyväntekeväisyysjärjestö, niin kohta on 10 muuta ovella pyytämässä palvelua ilmaiseksi.

      Onko ihmiset todella näin ulapalla?

  3. Nimetön sanoo:

    Wau, missäpäin sä olit lipaskerääjänä? Millaista oli?

    • Iina Hyttinen sanoo:

      En vielä ole ollut, sillä keräys järjestetään 20.-22.9. 🙂 mutta pakko varmaan jakaa insta storyssa sitten fiiliksiä kun olen ollut lipaskerääjänä! 🙂

  4. Hmm sanoo:

    Miten sinä autat? Lahjoitatko esimerkiksi kuukausittain jonnekkin kohteeseen rahaa? Oon ymmärtänyt että teillä on aika kovat tulot ja ostelette tosi paljon kaikkea ekstraa , niin vähän mietityttää miten sulla on ees pokkaa julkaista tällänen julkaisu…

    • Iina Hyttinen sanoo:

      Mulla on kummilapsi Planin kautta, sekä toimin myös WWF:n norppakummina, eli näihin lahjoitan kuukausittain rahaa. Lisäksi toimin lipaskerääjänä tulevassa Nälkäpäivä-keräyksessä, lahjoitetaan säännöllisesti vaatteita ja harrastusvälineitä Hope Ry:lle ja lahjoitan usein myös keräyslippaisiin, kun niihin törmään. Toki voisin varmasti tehdä paljon enemmänkin, ja blogillani pyrin myös auttamaan, esimerkiksi joka joulu teen täysin vastikkeettomasti postauksen erilaisista tavoista, joilla joulun aikaan voi auttaa. Näin monet erilaiset keräykset ja avustuskohteet saavat ilmaiseksi maanlaajuista näkyvyyttä. Sitä en ymmärrä, että miksi ei olisi pokkaa kirjoittaa näin tärkeästä asiasta? 🙂

    • Päivi sanoo:

      Kyllähän blogissa vilisee paljon juttua siitä, miten Iina osallistuu joululahjakeräyksiin vähäosaisille, taisi olla koulureppukeräystäkin + kaikki vaatelahjoitukset järjestölle, jonka nimeä en nyt muista..

      Ja älytöntä tosiaan kohina Spr:n mainonnan ympärillä, onhan ne mainostaneet telkkarissakin (ainakin vastaavat järjestöt) ja Maikkarin mainos ei oo mikään ilmainen juttu.. Tästä tulee mieleen kohu muutama vuosi sitten, kun Lastensairaalaan kerättiin rahaa ja heillä oli Hesarin etusivun kokoinen mainos asiasta, etusivun mainoksen hinta-arvio taisi olla noin satatonnia 😀 Ois saanut aika paljon sillä rahalla suoraan sairaalaankin..

  5. anonyymi sanoo:

    Tulipa ilahtunut olo tästä! Ihanaa kun olet mukana auttamassa Iina, tärkeä asia <3

    • Iina Hyttinen sanoo:

      Voi kiitos! <3 Mäkin ilahduin, kun kuulin että moni on jo lähtenyt kerääjäksi tämän myötä! 🙂 Toivottavasti mahdollisimman moni innostuu auttamaan!

  6. Nims sanoo:

    Mitä ihmettä on tämä päivittely kaupallisesta yhteistyöstä? Tottakai palkkaa pitää maksaa tehdystä työstä, niin siellä SPR:lläkin tehdään (pl vapaaehtoistyö). Ja jos SPR mainostaa muualla mediassa, kuten tv:ssä, mainostauluissa tai lehdissä, niin ovat siitäkin taatusti maksaneet, eikä kukaan älähdä.

    Iina on tehnyt tässä postauksen, jossa antaa näkyvyyttä tärkeälle asialle. Lisäksi on vielä sitoutunut vapaaehtoistyöhön. Ei asian tärkeys tarkoita, että se tulisi tehdä hyvää hyvyyttään tai muuten ambulanssikuskit, hoitajat, lastentarhanopettajat jne. työskentelisi ilmaiseksi (ai hups, niinhän he melkein tekeekin, koska ”kutsumusammatti”).

  7. Hipsu sanoo:

    Hienoa, että haluat osaltasi markkinoida SPR:n tärkeää työtä. Hämmentävän moni näkee tässä jotain imagonkiillotusta tai vastaavaa, miksiköhän ihmeessä näin. Itse olen saanut tylskennellä hetken alueella, jossa SPR:n apu on todella suuressa roolissa. Lipaskerääjänä on mukavaa, kohtaamiset hyväntuulisia ja lämminhenkisiä. Ihanaa, että olet saanut kannustettua jo monia uusia kerääjiä mukaan!

    • Iina Hyttinen sanoo:

      Wau, ihan huikeaa että olet ollut töissä alueella! Munkin haaveeni on lähteä joskus oikeasti käymään kummilapseni luona Zimbabwessa auttamassa, vaikka toki apu täällä lähellä on myös tärkeää. Kiva kuulla noin ihania kokemuksia keräämisestä, uskon että siitä tulee hieno kokemus itsellekin. kiitos kivasta kommentista <3

  8. Nipsu sanoo:

    Tarkennusta tuohon Nälkäpäivän historiaan; se kerättiin kyllä ensimmäisen kerran v 1980, mutta vain yhdellä paikkakunnalla nimellä ”Siskon päivän keräys”, ja seuraavana vuonna laajeni koko maahan Nälkäpäivä-keräykseksi. Olisi ihan löytynyt googlaamalla tämä(kin).

    • Iina Hyttinen sanoo:

      Mä luin tuon kyllä, juurikin Nälkäpäivän omilla sivuilla se on määritelty Nälkäpäivän aluksi. Tuonhan tosiaan löytää ihan helposti sieltä Nälkäpäivän sivuilta tai googlaamalla, tämän postauksen tarkoitus nyt oli keskittyä siihen, miksi kannattaa osallistua ja auttaa juuri nyt, enkä sen enempää keskittynyt tähän historiaan. 🙂

  9. Cami sanoo:

    Tärkeään asiaan osallistut ja hyvä niin! Moni on ottanut kantaa tähän kaupallisena yhteistyönä ja haluaisin ehkä itsekin tietää olisitko ollut valmis tarjoamaan näkyvyyttä ilman rahaa, kerran asia on mielestäsi hyvä? En tarkoita tätä kysymystä mitenkään pahalla ja on oikeasti tosi hienoa, että haluat olla lipaskerääjänä! Itsekin olen joskus ollut 🙂

    • Iina Hyttinen sanoo:

      Olen tarjonnut todella monelle hyväntekeväisyysjärjestölle ilmaista näkyvyyttä blogivuosien aikana täysin pyytämättä, omasta halustani, esimerkiksi blogijoulukalenteristani löydät joka vuodelta postauksen, jossa jaan kaikki mahdolliset erilaiset tavat auttaa joulun aikana tekemällä hyvää, sekä linkit em. sivustoille. Olen ilmaiseksi myös osallistunut Kauneimpien joululaulujen kampanjaan pari vuotta sitten, ja jaan muutenkin kyllä usein hyväntekeväisyyteen liittyviä asioita täällä. Fakta on kuitenkin se, että suurimmat hyväntekeväisyysjärjestöt ostavat mainostilaa, oli se sitten lehdistä, televisiosta, blogeista tai Youtubesta. Ei kenenkään tarvitse tehdä omaa työtään ilmaiseksi, vapaaehtoistyö on eri asia.

  10. T sanoo:

    Ymmärrän miksi osa on tästä yhteistyöstä tuohtunut, mutta tässä tuli useita hyviä vastauksia näihin kysymyksiin.
    Kiittäisin siis kommentoijia näistä epäilevistä kommenteista, että sitten oikeasti asiaa avaavista kommenteista.
    Ja varsinkin vertaus tavallisiin ”auttaviin ammatteihin” toivottavasti antoi vastauksen niille lopuillekin epäilijöille.

    Tästä syystä kommentointi puolin jos toisin on positiivinen asia.

    • Iina Hyttinen sanoo:

      Mä taas oon tosi yllättynyt tästä tuohtuneesta vastaanotosta, sillä olen tehnyt aikaisemminkin kaupallisen yhteistyön esimerkiksi Planin ja WWF:n kanssa (jopa pari vuotta sitten), eikä niihin ole tullut yhtäkään tuohtunutta kommenttia, vaikka nekin ovat hyväntekeväisyysjärjestöjä, ja nekin oli yhtä selkeästi kaupallisiksi yhteistöiksi merkitty. Olin tosi hämmentynyt siitä, että näin monelle on ihan uusi juttu, että hyväntekeväisyysjärjestöt mainostavat. Mutta tosiaan, tämä keskustelu on toivottavasti nyt selventänyt tätä monelle, että kuinka tämä oikein toimii, joten hienoa, että on saatu asiallista keskustelua aikaiseksi! 🙂 Samaa mieltä! 🙂

  11. Inga sanoo:

    Niin tärkeetä, että näistä asioista puhutaan myös blogimaailmassa! Itsekin olen ollut lipaskerääjänä ja se on kyllä antoisaa puuhaa. Mukavaa ja antoisaa lipaskeräystä myös sulle! 🙂

    • Iina Hyttinen sanoo:

      Samaa mieltä! 🙂 Loistavaa että sinäkin olet ollut lipaskerääjänä, se on varmasti antoisaa ja tärkeää työtä, jonka tekemistä odotan innolla <3 Kiitos kauniista sanoista ja ihanaa syksyä!

  12. Jonna sanoo:

    Ihana ihana ihana yhteistyö!! <3 Hyvä vaan kun bloggaajia pyydetään mukaan myös tällaisiin vähän erilaisiin yhteistyöjuttuihin - tosi harmi, että vastaanotto on ollut osittain nihkeää! Oon just miettinytkin kuinka siistiä olisi että hyväntekeväisyysjärjestöt hyödyntäis blogiskeneä enemmänkin mainonnassa 🙂

  13. R sanoo:

    Toivottavasti kohtaat mukavia ihmisiä kun menet keräämään!
    Kun itse olin vielä töissä vaatekaupassa meillä oli jokavuotinen Punaisen Ristin pyöristyskampanja jossa kerättiin rahaa johonkin ajankohtaiseen kriisikohteeseen ja ihan uskomattoman paljon tuli ikävää palautetta asiakkailta! Jotkut asiakkaat tosissaan loukkaantuivat siitä, jos heiltä kysyi josko haluaisivat pyöristää 5 senttiä loppusummasta hyväntekeväisyyteen ja paljon joutui kuuntelemaan vinguntaa siitä että ensin pitää auttaa suomalaisia eikä esim. ulkomaalaisia jotka ovat luonnonkatastrofin johdosta menettäneet aivan kaiken, vaikka uskallan epäillä etteivät olisi suomalaiseen kohteeseenkaan lahjoittaneet. Se on ihan ok jos ei usko näihin järjestöihin eikä halua lahjoittaa, mutta ”ei” voi sanoa myös kohteliaasti.
    Mulle on jäänyt vahvasti mieleen yksi asiakas joka tuli kassalle lapsensa kanssa ja vastasi mulle pyöristämisestä kysyttyäni tosi tökerösti ei, niin tämän asiakkaan lapsi kysyi aivan ihmeissään äidiltään että äiti miksi et halua auttaa. Sai äiti ainakin vähän mietittävää kun yritti keksiä miten vastata tuolle suurisydämiselle lapselleen.

Kommentoi

Sinun pitää kirjautua kommentoidaksesi.