Kun musta tuli merirosvo

18.09.2018

Huh, en voi sanoin kuvailla miten kiitollinen olen kun pystyn nyt kirjoittamaan tätä tekstiä. Sunnuntai-aamuna leikittiin meidän taaperon kanssa, ja hän jotenkin leikin tuoksinassa onnistui tökkäämään mua niin pahasti silmään, että mun sarveiskalvoon tuli haava. Se sattui aivan törkeän paljon, siis tuntui niin kuin se sormi olisi edelleen ollut silmässä ja painanut sarveiskalvoa kynnellä. Tunne oli ihan hirveä. Säikähdin tietty sitä, koska yleensä kun joku tökkää silmään, niin se tuntuu kyllä ikävältä, mutta tunne menee melko nopeasti ohi. Nyt kipu tuntui kuitenkin vain yltyvän, enkä voinut haaveillakaan silmän avaamisesta. Silmä vaan tulvi vettä ihan lakkaamatta, ja puristin sitä kiinni minkä pystyin.

Me lähdettiin siitä heti sitten käymään Terveystalolla, ja sain onneksi ajan osaavalle lääkärille. Lääkäri laittoi silmään puudutustippoja, jotka tuntuivat kuin maailman suurimmalta lahjalta, kivulta lähti pahin terä edes hetkeksi. Hän sitten tutki silmän, ja kävi ilmi, että suoraan mun pupillin päällä oli naarmu. Siksi siis näkö on ollut sumea siitä asti. Sain kosteuttavat silmätipat, antibioottivoiteen ja särkylääkkeet kipuun, ja pääsin onneksi heti kotiin.

Puudutustippojen teho lakkasi tunnissa, ja hirvittävä kipu tuli takaisin. Sunnuntain vietin pimeässä silmälapun kanssa silmä jatkuvasti kyynelehtien, ja Antti Tuiskun Antti Tapani -kirjaa kuunnellen. Onneksi oli äänikirja, sillä olisin varmaan tullut hulluksi jos ei olisi ollut edes jotain muuta ajateltavaa. Sunnuntaina en pystynyt pitämään silmää auki ollenkaan, sillä kipu oli niin kova. Ihan koko päivän tuntui siltä, kuin se sormi olisi edelleen ollut siellä silmässä.

Mulla on hieman huonompi näkö oikeassa silmässä, kuin vasemmassa, ja olen siis tottunut siihen, että vasen silmä hieman kompensoi oikeaa. Sain silmälasit vitosluokalla, mutta en ole käyttänyt niitä juuri ollenkaan. Eilen pystyin pitämään sentään toista silmää jo auki, ja alkuillasta kipu alkoi helpottaa vasemmassakin silmässä sen verran, että arskat päässä pystyin pitämään molempia silmiä auki. Näin kuitenkin melkein kaiken tekstin kahtena, ja kauas näin tosi sumeasti.

Tänään silmä on ollut jo sen verran hyvä, että näen tosi lähelle melkein tarkasti. Kauemmas nään kuitenkin tosi sumeasti edelleen. Täytyy toivoa, että sarveiskalvo uusiutuu nopeasti, kuten yleensä pitäisi, ja pian näkö olisi taas entisensä.

Kaksi asiaa ainakin opin tästä kokemuksesta. 1) Saan olla ihan hemmetin kiitollinen yleensä normaalisti toimivasta näöstä. Mitään ei todellakaan saa pitää itsestäänselvyytenä, ja näkö on kyllä mulle töiden kannalta se kaikkein tärkein aisti. Olen ollut aivan hukassa kun en ole nähnyt, ja kokemus on muistuttanut siitä, miten onnekas olen kun ylipäätään näen yhtään mitään. 2) Sinne optikolle voisin mennä, kunhan silmä paranee, ja hommata ne silmälasit. Tämä kokemus olisi ollut huomattavasti vähemmän hankala, jos pystyisin laseilla korjaamaan huonommin toimivan oikean silmän näköä, ja olisin nähnyt tämän ajan edes yhdellä silmällä normaalisti. Eli joo, heti kun silmä on terve, mä menen optikolle ja hommaan itselleni ne silmälasit. Olipahan kunnon potku pyllylle tämä.

Sellaista, insta storyssa tästä kerroinkin jo eilen. Tämä kulunut viikko on ollut töiden kannalta äärimmäisen hankala, kun ensin podin pahinta migreeniä muutamaan vuoteen, ja sitten pari päivää siitä tapahtui tämä. Olen julkaissut Oton avustuksella vain sovittuja yhteistöitä, jotka olin aiemmin tehnyt valmiiksi. Nyt kuitenkin uskon, että silmä tässä paranee, ja pystyn tuottamaan sisältöä normaaliin tapaan taas. Kiitos hurjasti kaikista tsemppiviesteistä, joita olette instassa laittaneet, sekä kärsivällisyydestä. Niistä on tullut voimaa <3 Ootte best!


4 Responses to “Kun musta tuli merirosvo”

  1. Erika sanoo:

    Silmälasit on oikeesti ihana asia. Mulla on ollut ne parikymppisestä asti ja en ymmärrä miksi en hankkinu niitä jo aiemmin. On ihanaa nähdä selkeästi ja ongelmitta. Mulla ei niin huono näkö ole, etten pärjäisi ilman (oon vieläkin usein ilman niitä kotona, kun näkeminen ei oo nii justiinsa), mutta on ne sitten ihana taas laittaa päähän. Ei silmätkään väsy samalla tavalla.

  2. Venla sanoo:

    Ootko miettinyt, että voisiko tämä silmien eritasoinen näkö olla yksi syy sun migreeneihin? :) Tuli tästä vain mieleen!

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Joo sitä mietittiin joskus vuosia sitten jo, mut varsinkin kun migreenit ajoittuu aina joko hormonaalisiin muutoksiin (raskaus, imetyksen aloitus/lopetus/kuukautiset) tai sitten voimakkaisiin hajuihin, niin en usko että liittyvät näön eritasoisuuteen. Normi päänsärkyä se tietty voi aiheuttaa joskus, mutta mulla on melko harvoin pää kipeänä.

  3. sanni sanoo:

    Ookko miettiny laittaa piilaria vaan toiseen silmään? Mun täti teki joskus sillein kun oli lasit epäkäytännöliset

Kommentoi