Emoji-teemaiset 7v-synttärit

23.09.2018

Juhlittiin tänään meidän 7-vuotiasta sukulaisten ja kummien kesken kotona, ja teemana oli koululaisen itse valitsemat emojit. Teema oli mun mielestä tosi hauska, mutta koristeiden kanssa sai hetken aikaa mietiskellä, että kuinka saa teemaa toteutettua ilman kaikkia mahdollisia emojiprintti-muoviastioita ja muita. Päädyin ostamaan emoji-servettejä, mutta muuten me askarreltiin koristeita itse ja toteutettiin teemaa lähinnä värimaailman kautta.

Leivoin itse synttärikakun, kuten yleensä aina leivon. Käytin samaa porkkanakakkureseptiä, jota olen käyttänyt 5-vuotiaan hirviösynttäreillä, ja 1-vuotiaan Winter Onederland -synttäreilläkin. Se on vaan niin herkullinen, ja osaan jo reseptin melkein ulkoa, niin se on helppo tehdäkin. Tällä kertaa lisäsin kakun päälle vielä keltaista sokerimassaa, ja punaisesta ja mustasta sokerimassasta tehdyt sydänsilmät ja suun. Tosi yksinkertainen koristelu, ja sain sen yllättävän ok:sti onnistumaan, vaikka etukäteen vähän jännitti. Sokerimassa ei kuulu mun vahvimpiin osaamisalueisiin leivonnassa, tämä taisi olla ehkä kolmas tai neljäs kerta kun sitä käytin. Mutta ihan hyvin se onnistui, ja sain kaulittua massan melko ohueksi.

Kakun lisäksi tarjolla oli voitaikinan päälle tehty tomaatti-mozzarella-piirakka, daim-mutakakkua, keksejä ja karkkeja. Aika simppelit tarjoilut, mutta enempää ei tarvittukaan. Ensin tein vielä kakkaemoji-keksejä pinterestistä löytämälläni amerikkalaisella reseptillä, mutta en tiedä mikä ihme meillä meni pieleen, kun keksit vaan lässähtivät ihan totaalisesti, eikä niistä todellakaan tullut kakkaemojin muotoisia. Hyviä kyllä olivat, mutta aivan litteitä lettuja. Päädyttiin siis syömään ne ihan keskenämme ja ostettiin juhlien keksit kaupasta.

Synttärisankari sai aivan ihania lahjoja, mm. Hello Ruby -sarjan tokan kirjan (hän rakasti ykkösosaa), Geomageja, ihanan Opi miten kaikki toimii -tietokirjan, josta voi oppia kaikkea mahdollista (esim. miten rahaa valmistetaan ja kaikkea muuta siistiä), Top Model -väritys- ja tarrakirjoja ja kyniä, Lol-pallon, So Slime DIY -limantekosetin, korvakorut, mukin & Lego Friendsejä & Unikitty-legoja muutaman paketin. Ihan mahtavia lahjoja kyllä, hän oli niin iloinen. Ihanaa kun kaikki lahjat olivat sellaisia, joista riittää iloa pitkäksi aikaa.

Me pukeuduttiin keltaiseen väriteeman mukaan, paitsi Otto, joka ei omista keltaisia vaatteita. Onneksi hän pelasti tilanteen hienolla kakkaemoji-naamarilla, jonka ansiosta meidän 1v7kk kuopus oppi sanomaan ”Isi on kakkaemoji!”. Varmasti tarpeellinen juttu oppia, heh.

Juhlat onnistuivat tosi kivasti, ja oli ihanaa nähdä sukulaisia ja ystäviä. Mäkin sain Jyväskylästä asti esikoisen kummitädin meille yökylään, ja nyt laitankin tämän koneen pois ja fiilistelen loppuillan sitä, että saadaan höpöttää ja vaihtaa kuulumisia kerrankin oikein ajan kanssa. Me ollaan tänä vuonna tunnettu toisemme 11 vuotta, ihan älytöntä vauhtia on kuluneet nämä vuodet! Niin ihanaa, että meidän ympärillä on niin paljon rakkaita ja välittäviä ihmisiä, jotka juhlistivat tätäkin ihanaa merkkipäivää meidän kanssa.

Kiitos ihanista juhlista kaikille vieraille, ja kiitos teille kaikille sadoista onnitteluviesteistä ja kommenteista, joita olette tällä viikolla laittaneet <3 Mä vastailen niin nopeasti kuin vain ehdin!


7 Responses to “Emoji-teemaiset 7v-synttärit”

  1. emzi sanoo:

    Ihana teema <3

  2. Emily sanoo:

    Ihanan näköistä ja omaperäinen teema! Mistä olet ostannut sun paidan? Tosi kaunis!

  3. Lukija sanoo:

    Kivan näköiset synttärit!

    Olitko siellä nälkäpäiväkerääjänä? Olen miettinyt myös lipaskerääjäksi menemistä, jotenkin vaan ujona arastelen asiaa. Olisi kivaa kuulla joltain käytännön kokemusta.

    • Riina sanoo:

      En ole Iina mutta olin tänä vuonna Nälkäpäiväkeräämässä noin tunnin ajan Kampissa. Pari vuotta sitten olin myös Turussa kerääjänä ja tässä mun kokemuksia:

      Nälkäpäiväkeräys on niin tunnettu keräys, että kerääjä pääsee tosi helpolla. Suurin osa lahjoittajista pysähtyy pienen matkan päähän kerääjästä, kaivaa kukkaroaan ja tulee laittamaan rahan lippaaseen mutta ei halua jäädä sekunniksikaan juttelemaan. Tosin kannattaa olla henkisesti valimistautunut siihen, että saa uskonnollisia siunauksia, mahdollisesti rasistisia kommentteja siitä miten Suomessakin on köyhiä ja voit joutua keskustelemaan verenluovutuksesta, vaikka millään näistä ei ole mitään tekemistä Nälkäpäivän kanssa. Itse ei tarvitse, tai edes kannata lähestyä ihmisiä; et ole myymässä mitään. Lähinnä seisoskelin hyvällä ja vilkkaalla kulkureitillä ja yritin vaikuttaa ystävälliseltä. Aina kun joku lahjoitti, kiitin, kysyin haluaako lahjoittaja kiitos-tarraa takinpieleen ja toivotin hyvät viikonlopun jatkot erotessamme. Eli en näe varsinaisesti estettä ryhtyä kerääjäksi vaikka ujostuttaa, koska aloite on kaikilla muilla. Uhkaavissa tai epämiellyttävissä tilanteissa sinulla on aina lupa vain kiittää ja siirtyä vaikka toiseen paikkaan. Tai palauttaa lipas vaikka vain 10 minuutin jälkeen tyhjänä. Kokeile ihmeessä ensi vuonna, kerääjänä olosta tulee oikeasti tosi kiva fiilis :)

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Voi kiitos hurjasti <3 Olin! Kävin meidän lähiostarilla keräämässä, ja mulla on juuri samanlaisia kokemuksia kuin Riinalla tuossa alla. Nälkäpäivä on tosiaan tunnettu, ja mäkin hengailin vaan, enkä lähestynyt itse ihmisiä, ja silti mun luokse tuli porukkaa ja lippaaseen sai täytettä. Mä en ehtinyt olla niin kauan kuin alunperin olin ajatellut, koska viime viikolla mulla meni sen silmähaavan takia kolme työpäivää kokonaan harakoille. Mutta sain kuitenkin kannettua oman korteni kekoon <3

Kommentoi