Maailman suurin kynttiläillallinen ilmaston puolesta | WWF Earth Hour

23.03.2019

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä WWF:n kanssa.

Ensi viikolla, 30.3. vietetään taas Earth Houria. Monella on se virheellinen käsitys, että Earth Hour on joku sähköttömyys-tunti tai energiansäästötempaus. Oikeasti Earth Hour on WWF:n järjestämä maailman suurin ilmastotapahtuma, johon ihan kaikki voivat osallistua. Tapahtuman aikana näytetään valomerkki ilmaston puolesta sammuttamalla turhat valot. Tämän symbolisen eleen avulla jokainen voi ilmaista huolensa ympäristön tilasta ja ilmastokriisistä päättäjille. Varsinkin näin vaalien alla on mun mielestä vielä ihan extratärkeää näyttää se voima, mikä meistä ihmisistä löytyy ja kertoa, että huoli ilmastosta on suuri ja kaipaamme päätöksiä, jotka ovat kestäviä ilmaston kannalta.

Tänä vuonna Earth Hourin teemana on ”Osallistu maailman suurimmalle kynttiläillalliselle ilmaston puolesta”. Tapahtuman keskiössä on siispä tänä vuonna erityisesti ympäristöystävällinen ruoka. IPCC:n eli hallitusten välisen ilmastopaneelin mukaan on lähes mahdotonta rajata ilmaston lämpeneminen tavoiteltuun 1,5 asteeseen ilman ruokavalion radikaalia muutosta. Tällä muutoksella tarkoitetaan erityisesti lihankulutuksen muutosta. Meillä Suomessa syödään jopa 81 kiloa lihaa per henkilö vuodessa. Se on paljon! Ruoka muodostaakin jopa viidenneksen meidän hiilijalanjäljestä eli saman verran kuin liikenne. Huh! Tuoreen tutkimuksen mukaan ilmaston kannalta olisi kestävää syödä punaista lihaa korkeintaan kerran viikossa. (lähde: https://www.earthhour.fi/tietoa/ruokatietoa/)

Jos eri suositusten mukaan terveyden kannalta sopiva kerta-annos punaista lihaa on 70-100g, se tarkoittaa mun logiikalla, että meidän tulisi päästä tuosta 81 kilosta henkeä kohden siihen, että lihaa syötäisiin maksimissaan 5,2kg vuodessa per henkilö. Sinne on vielä todella pitkä matka koko maan laajuisesti.  Mä olen ylpeä voidessani todeta, että me aletaan olla tuossa ilmaston kannalta kestävässä tavoitteessa meidän perheen punaisen lihan syömisen osalta.

Vähentäminen ei ole tapahtunut hetkessä, vaan pikkuhiljaa ja luonnollisesti. Kun ei olla pakotettu luopumaan itseämme lihasta, vaan ennemmin etsitty maistuvia ja kiinnostavia uusia kasvisruoka-aineksia ja -reseptejä, ei ole tuntunut siltä, että jostain joutuisi luopumaan. Ennemminkin ollaan vaan saatu uusia maukkaita ruokia repertuaariin ja lihan syöminen on vähentynyt siinä samalla kuin itsestään. Mä haluan aina jos mahdollista ajatella sen kautta, mitä hyvää saan, kuin sen kautta mistä joudun luopumaan. Meillä on Suomessa ihan älyttömän hyvä tilanne, koska esimerkiksi laadukkaita ja maukkaita kasviproteiineja on todella paljon erilaisia tarjolla ja kaupoista löytyy muutenkin nykyään valtavasti vegevaihtoehtoja.

Kyse ei ole ruuan ilmastovaikutuksissa pelkästään siitä, mitä me ihmiset syömme, vaan myös siitä mitä ruuaksi kasvatettavat eläimet syövät. Esimerkiksi yli 80 prosenttia Suomeen tuotavasta soijasta menee eläintuotantoon. Suurin osa siitä sikojen ja broilerien ruoaksi. Vaikka nauta ja lammas ovat sian ja broilerin lihaa huonompia ruokavaihtoehtoja ilmaston kannalta, myös broilerien ja sikojen kasvatus kuormittaa ilmastoa liikaa.

Soijaviljelmien alta kaadetaan sademetsiä, mikä taas heikentää luonnon monimuotoisuutta. Se ajaa villieläimet ahtaalle ja pienentää samalla hiilinieluja. Reilussa 40 vuodessa villieläinten määrä onkin romahtanut. Me ihmiset syömme villieläimiltä elintilat, pilaamme maaperän ja lisäämme hiilidioksidia, metaania ja dityppioksidia ilmakehään. Soija olisi loistavaa ruokaa ravintoarvoiltaan  myös meille ihmisille, mutta tällä hetkellä suurin osa soijasta kulkeutuu meidän lautasille eläinten kautta. (lähde: https://www.earthhour.fi/tietoa/ruokatietoa/)

Vaikka suurin osa ruuan ilmastovaikutuksista syntyykin alkutuotannossa, ruuan hiilijalanjälki koostuu monesta muustakin asiasta, kuten sen kuljetuksesta. Me suositaan nykyään mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi satokausituotteita, lähellä tuotettua sekä sertifioituja ruoka-aineita. Monet ulkopuolisten toimijoiden sertifikaatit takaavat, että ruoka on tuotettu ympäristön kannalta kestävämmällä tavalla kuin sertifioimattomat vaihtoehdot. Joitakin mun ostopäätöksiä ohjaavia sertifikaatteja ovat esim. UTZ-sertifiointi kahvi- ja kaakaotuotteissa ja MSC-sertifiointi kala- ja äyriäistuotteissa. Myös WWF:n kalaopas kannattaa tsekata, jos haluaa lisätietoa vastuullisista kalavalinnoista.

Kun puhutaan siitä, miten ruoka vaikuttaa ilmastoon, on hyvä muistaa myös ruokahävikin minimoiminen. Jos ruokaa heittää roskikseen, on kaikki sen siihen asti aiheuttama haitta ilmastolle ja ympäristölle ollut aivan turhaa. Ruuanjämät menevät loistavasti lounaaksi ja niitä voi jatkojalostaa uusiinkin ruokiin. Nykyisin on myös paljon tarjolla erilaisia palveluita kauppojen ja ravintoloiden ruokahävikin vähentämiseen, ja mikä parasta: samalla voi saada itselleen tosi hyviä ruokia paljon edullisemmin kuin tavallisesti.

Me ei todellakaan olla ruuan kuluttajina täydellisiä ja meillä on paljon vielä parannettavaa myös ilmaston kannalta. Tärkeintä on kuitenkin, että yritetään parhaamme ja huomioidaan näitä asioita aktiivisesti arjessa, joka päivä. Pienilläkin teoilla on merkitystä ja yhdessä pienistä valinnoista ja muutoksista muodostuu kestävämpi elämäntapa. Itseltään ei tarvitse kieltää kaikkea (edes ilmaston mielestä), mutta on hyvä miettiä mikä vaikutus niillä omilla valinnoilla on kaikkien meidän yhteiseen tulevaisuuteen. Jo se, että lisää yhden kasvisruokapäivän viikkoon vaikuttaa merkittävästi, ja ainakin mun kokemuksella se yksi kasvisruokapäivä laajenee siitä helposti ajan saatossa siihen, että viikossa onkin enää yksi punaisen lihan päivä.

Mulle yksi suuri valinta yli vuoden ajan on ollut se, että en mainosta enää blogissani lihaa. Olen kieltäytynyt lukuisista lihakampanjoista tänä aikana. En myöskään jaa enää omia lihaa sisältäviä reseptejä, koska en halua enää kannustaa ketään kuluttamaan yhtään enempää lihaa. Lähden myös riemusta kiljuen mukaan jokaiseen kampanjaan, jossa puhutaan ilmastosta tai jaetaan ympäristön kannalta kestävämpiä reseptejä teille. Siksi mulle on suuri kunnia olla mukana tässä WWF:n kampanjassa jakamassa näitä asioita mahdollisimman monelle.

Me järjestettiin Oton ja lasten kanssa hieman etuajassa kynttiläillallinen olkkaripiknikin muodossa. Se oli lapsista hurjan hauskaa ja jännittävää. Valmistettiin illalliseksi teeman mukaisesti kasvisruokaa. Silloin aikanaan kun itse lähdin kokeilemaan ekoja kasvisruokareseptejä, koin mausteisen ruuan kaikkein helpoimmaksi lähestyä. Yksi ekoja kasvisruokia, joka maistui musta ihan super hyvälle, oli nachopelti tai nachovuoka. Haluan rohkaista kaikkia, jotka eivät yleensä itse kokkaa kasvisruokaa kokeilemaan tätä super helppoa reseptiä, jonka avulla kasvisruokiin on helppo lähteä tutustumaan! Toki tämä on kelpo resepti ihan kaikille muillekin ja maistuu hyvin myös lapsille.

Nachovuoka neljälle (vegaaninen)

1pkt maustamatonta kasviproteiinia (esim. Härkis tai nyhtökaura) tai tex mex -maustettua kasviproteiinia

1ps taco-maustetta (paitsi jos käytit maustettua kasviproteiinia)

1prk mustapapuja

1 punasipuli

2 tomaattia

2 avokadoa

1/2 limen mehu

1 prk maissia

1 purkki omavalintaista salsaa, meidän suosikki hedelmäinen tropical salsa

1 ps nachoja

1prk kaura fraichea

1ps vegaanista ”juusto”-raastetta

Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen. Levitä nachot uunivuokaan tai uunipellille tasaiseksi kerrokseksi. Valuta ja huuhdo mustapavut. Jos käytät maustamatonta kasviproteiinia, lämmitä se pannulla yhdessä taco-mausteen ja valutettujen ja huuhdottujen mustapapujen kanssa. (maustetun voit sekoittaa papujen kanssa kylmänä). Levitä kasviproteiini-papuseos nachokerroksen päälle. Lisää ”juustoraaste” ja paista uunissa n. 10 minuuttia. Pilko sillä aikaa tomaatti, sipuli ja avokadot sekä valuta maissit. Purista limen mehua avokadojen päälle. Tarjoile nachovuoka tuoreiden vihannesten, kaura fraichen ja salsan kanssa. Lisäksi voit tehdä kaveriksi itse guacamolea.

Guacamole neljälle

2 syöntikypsää avokadoa

1 tomaatti

1 pieni punasipuli

1 punainen medium chili

1/2 limen mehu puristettuna

kourallinen tuoretta korianteria

1 tl (reilu) sokeria

ripaus suolaa ja mustapippuria

Poista avokadoista siemenet ja kuoret. Halkaise ja kuori sipulit ja halkaise tomaatti, pilko chili muutamaan palaan. Lisää kaikki ainekset paitsi tomaatit kulhoon ja soseuta sauvasekoittimella tai sauvasekoittimen silppuriosalla.  Lisää sitten tomaatit ja surauta vielä kerran nopeasti kaikki sekaisin. Tarjoile tex mex -ruuan kanssa.

Earth Houria vietetään ensi viikon lauantaina 30.3. klo 20.30-21.30. Meillä yleensä lapset ovat jo siihen aikaan nukkumassa, mutta ajattelin, että ensi viikolla he saavat valvoa. Syödään vaikka iltapala yhdessä pimeässä ja jutellaan näistä asioista, niinkuin juteltiin tämän olkkaripiknikin aikanakin. Mä toivon, että ensi viikon lauantaina ihan jokainen koti, jonka ikkunat näkyvät meidän ikkunoista, on pimeänä. Osallistukaa tekin Earth Houriin (tästä pääsette Earth Hourin FB-tapahtumaan) ja jakakaa omia tunnelmianne somessa hashtagilla #EarthHourSuomi. Mä postaan silloin meidän fiiliksiä mun Insta Storiesiin mun @iinalaura -tilillä.


23 Responses to “Maailman suurin kynttiläillallinen ilmaston puolesta | WWF Earth Hour”

  1. Anna sanoo:

    Itse ajattelen äärimmäisen tärkeäksi asiaksi juuri tuon ruoan alkuperän. Taitaa olla niin, että monella ”mittarilla” lähellä tuotettu liha on vastuullisempaa, kuin kaukaa kuljetettu kasvisproteiini. Mm. Maaseudun Tulevaisuus -lehdestä löytyy hyvä artikkeli, jossa kerrotaan suomalaisen vs. ulkomaalaisen lihan tuotannosta ja ilmastoa kuormittavista vaikutuksista. Suomessa vastuullisesti tuotettu liha harmillisen usein vaan niputetaan yhteen ulkomaalaisen lihan kanssa ja näin se saadaan näyttäytymään huonossa valossa. Kasvisruoan lisääminen on silti ehdottomasti hyvä asia. Ja loistavaa on, että aiheesta syntyy keskustelua.

    • Jonna sanoo:

      Toi on kyllä harmillista että suomalainen liha yhdistetään aina tuonne ulkomaille. Tuntuu aivan siltä että tämä ilmastonmuutos on ainoastaan lihantuotannon vika. Esimerkiksi amerikoissa ei ole kunnon jätteen lajittelua vaan kaikki paasataan samaan roskiin kun täällä se on aivan toisesta maailmasta. Valitettavasti emme suomalaiset pysty maailmaa pelastamaan vaikka kuinka haluaisimme.

      Itse oon kyllä ylpeä siitä että meillä on mahdollisuus puhtaaseen ja kotimaiseen ruokaan. Moni suomalainen kuitenkin hankkii viellä elantonsa maataloudesta. En ole tässä lyttäämässä kasvisruokaa, itsekkin olen vähentänyt punaisen lihan syöntiä mutta siitä en luovu kuitenkaa kokonaan.

  2. Stella sanoo:

    Hei, kiitos hyvin ajankohtaisesta postauksesta. Sinulla oli paljon hyviä pointteja (myös aiemmissa postauksissa), kuten se, kuinka tämän kevään vaalit ovat profiloituneet osaksi ilmastovaaleiksi, ja hyvä niin. On hyvä tuoda esiin keinoja, jolla saisimme päättäjät kuuntelemaan aitoa huolta asiasta.

    Toisaalta, en itse usko, että lihan syömisen demonisointi on vastaus. Varoisin myös kirjoittamasta väitteitä, jotka ovat hyvin kiistanalaisia, kuten ”Soija olisi loistavaa ruokaa ravintoarvoiltaan myös meille ihmisille”. On totta, että lihan tehotuotanto on kestämätöntä ilmaston kannalta, samoin on totta, ettei tehotuotettu liha edes ole terveellistä. Se kasvatetaan nimenomaan gmo-sojalla, gmo-maissilla, antibiooteilla, omega-6-yliannostuksella ja muilla epäeettisillä ja epäekologisilla tavoilla. Ihmiskunta tarvitsee soijaa, maissia ja viljaa massojen ruokkimiseen, koska liha ei riitä kaikille. Se ei silti tarkoita, että nykypäivän fermentoimattomat ja anti-ravinteita sisältävät viljat ja soija olisivat ihmiselle suurissa määrin terveellistä. (En näitäkään ruoka-aineita halua demonisoida, mutta ne eivät pelkästään ole riittävän hyvä korvike lihalle). Vaikka monet eivät siedä viljoja, soijaa ja muuta tehotuotettua kasviproteiinia, en tarkoita, että anekdoottiset kokemukset kaataisivat tehotuotetun lihan haittavaikutukset. Lihaa pitäisi pystyä kasvattamaan ja tuottamaan ekologisemmin, ottaen huomioon ympäristön ja eläimen luotaisen ruokavalion ja elintavan. Itse haluan vaikuttaa laittamalla rahani lajityypillisesti kasvatettuun lihaan, koska momen tutkimuksen ja kokemuksen perusteella en usko, että kasvissyönti on niin terveellistä (huom! voin tietenkin puhua vain itseni ja lähipiirini puolesta).

    Arvostan sitä, että otat nämä asiat esille, enkä yritä kääntää sinun tai kenenkään muunkaan päätä tässä asiassa. Turhauttaa vain välillä, kun omassa ystäväpiirissäkin aletaan koko ajan huomauttelemaan lihan syönnistä (samalla jotain maailman toiselta puolelta rahdattua soijaa syöden), vaikka en terveyden takia voi jättää sitä pois.

    • Laura sanoo:

      Olen samaa mieltä tämän kommentin kirjoittajan kanssa!
      Itse olen maidon-ja lihantuottaja, ja ainakin Valio on luopunut soijan käytöstä tuotantoketjussaan, eli syöttämissämme eläintenrehuissa ei saa olla soijaa. Tämä on osa Valion vastuullisuusohjelmaa. Lisäksi suomalainen liha on puhdasta, turhia antibiootteja ei anneta niinkuin esim. Ulkomailla eläimiä lääkitään varuilta jotta eivät sairastuisi ja tuotanto pysyisi tehokkaana. Täällä ensin selvitetään mitä hoidetaan, ja eläinlääkäri määrää tarvittaessa lääkkeet.
      Eräässä alan lehdessä oli juuri hyvä juttu lehmän hiilijalanjäljestä, kaikki ei ole niin mustavalkoista kuin annetaan ymmärtää kun osoitetaan maataloutta kamalana ilmastorikoksena.

    • Ani sanoo:

      ”Toisaalta, en itse usko, että lihan syömisen demonisointi on vastaus.” Öö. Siis sehän nyt on vaan fakta että lihantuotanto vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja asialle pitää tehdä jotain. Asiaan voidaan vaikuttaa vähentämällä lihan syömistä, koska noh, sillä tavoin (ihannetilanteessa) vähenee myös tuotanto ja kun tuotanto vähenee niin vähenee tietysti päästötkin. En käsitä, miten tämä suositus vähentää on ”demonisointia” kun se perustuu ihan faktaan.
      ”Se ei silti tarkoita, että nykypäivän fermentoimattomat ja anti-ravinteita sisältävät viljat ja soija olisivat ihmiselle suurissa määrin terveellistä. (En näitäkään ruoka-aineita halua demonisoida, mutta ne eivät pelkästään ole riittävän hyvä korvike lihalle)”. Käsittääkseni ei se lihakaan suurissa määrin niin terveellistä ole ihmiselle. Varsinkaan sellainen joka on mainitsemallasi tavalla ympätty täyteen vaikka ja mitä. Mietin myös, mitä tuo ”riittävän hyvä korvike lihalle” kohta oikein tarkoitti. Mikä on se korvattava asia joihin nämä em. ruoka-aineet eivät yllä? Mikä niistä tekee riittämättömiä?
      ”Lihaa pitäisi pystyä kasvattamaan ja tuottamaan ekologisemmin, ottaen huomioon ympäristön ja eläimen luotaisen ruokavalion ja elintavan.” Ja tähänkin mielestäni vastaus olisis se vähentäminen. Vähemmän tuotannon päästöjä ja vähemmän eläimiä jotka päästelevät sekä ehkä hieman kivempi elämä tuotantoeläimille ennen kuin ne pistetään lihoiksi. Katjalta mielestäni erinomainen kommentti tuolla alempana lihan ekologisuuteen liittyen. Linkki hänen mainitsemaansa artikkeliin https://yle.fi/uutiset/3-10698451

  3. Nimetön sanoo:

    Itse siirryin pikkuhiljaa kasvisruokavalioon viitisen vuotta sitten. Tarkoituksenani ei ollut jättää punaista lihaa ollenkaan, mutta se vaan jäi. Sitten kun sitä jonkun ruoan mukana tuli (esim hampurilainen) niin hyi olkoon se maistu pahalta! Silloin totesin, että mulle ei enää lihaa kiitos. Kasvisruokia on hirmunen määrä – oma lempparikombo uunissa paistetut soijanugetit ja kesäkurpitsa! Niiiiiiin hyvää :) Ja koko ajan tulee lisää kasvisvaihtoehtoja.
    Yks mikä meillä on myös jätetty kokonaan – maito. Sitä ei olla myöskään juotu enää aikoihin, Oatlyn iKaffe on hurjan hyvää :)
    Mutta tää kaikki on niin makukysymyksiä, esim itse olen ainut kaveripiirissä ja koko suvussa, joka on kasvissyöjä. Enää tarvis juusto laittaa pois, niin sitten oisin täysin vege!

  4. Ae sanoo:

    Hyvä postaus ja käsittelet kyllä tässä todella tärkeää asiaa! Vähän vaan jäi mietityttämään tuo, kun sanot ettet enää mainosta lihaa tai jaa lihareseptejä, mutta ihan viimeaikoina mielestäni olet kyllä jakanut reseptejä ja tehnyt yhteistöitä, joissa lihaa on käytetty. Ilmeisesti siis kala ja muut merenelävät eivät sinusta ole lihaa? Tarkoitus ei todellakaan ole moralisoida, sillä edes sen yhden liha-aterian vaihtaminen kasvisruokaan on erittäin hyvä ja tärkeä teko, mutta nään tässä vähän ristiriitaa ja kuulisin mielelläni näkemyksesi tästä.

    • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

      Vastuullisesti pyydetty kala ei mun mielestä ole kyllä lihaa, enkä puhunutkaan tässä kalasta vaan nimenomaan punaisesta lihasta. Aika voi tuntua lyhyemmältä kuin onkaan, sillä en ole tehnyt kaupallisia lihakamppiksia vuoden 2017 jälkeen enää. :) kiitos paljon kommentista!

      • Mari sanoo:

        Voisitko perustella, miten kala ei muka ole lihaa? Kala on lihaa siinä missä mikä tahansa muukin eläin, eikä vastuullinen pyyntitapa sitä muuta lihasta joksikin muuksi.

      • Au sanoo:

        Ehkä tämä ei kuitenkaan ole mielipidekysymys, liha kuin liha. Käytit paljon esimerkkejä tekstissä myös broilerintuotannosta, joka taasen ei ole punaista lihaa. Mutta perusidea tekstissä on kyllä faktaa, nykyinen lihatuotanto on ympäristön kannalta kestämätöntä.

      • Anni sanoo:

        Muistuta vielä, että mikä kasvis kala olikaan? :) Joo, tämä ei ole mielipideasia, kala tuntee ja kärsii kipua kuten muutkin eläimet. Ollaan vaan niin erkaannuttu luonnosta, että tällaista ei osata, eikä haluta enää oikein edes ajatella. On niin paljon helpompi olla ajattelematta. Jos teillä miehesi kanssa liikenee tunti elämästä, niin suosittelen katsomaan tunnin mittaisen puheen youtubesta, laitan linkin tähän. Saa suomenkieliset tekstit ja alun intron voi skipata. Se on varmaan tärkein asia mitä voi katsoa, ja supertärkeää asiaa mitä pitää lapsille myös opettaa, jos halutaan että meillä ihmisillä on mitään mahdollisuutta. Tsemppiä ja kiitos tärkeän keskustelun avauksesta! https://www.youtube.com/watch?v=es6U00LMmC4

      • Kala_ei_ole_kasvis sanoo:

        Tää on niin kummallista kun ihmiset ei miellä kalaa lihaksi! Mitä se sitten on, jos ei lihaa? Kyse ei tosiaankaan ole mielipiteistä vaan faktoista. Vähän sama jos sanoisi, että ”appelsiini ei kyllä minun mielestäni ole hedelmä”. Eri asia on sitten puhua esim. punaisen lihan vs. kalan ilmastopäästöistä tai muista seikoista, mutta oikeita termejä näissäkin yhteyksissä pitäisi käyttää. Ei se vähempipäästöisyys kalasta yhtäkkiä tee lihatonta.

        Mutta siis muuten suuri kiitos tästä postauksesta, Iina! Ihan tosi hienoa, että suositte kasvisruokaa yhä enemmän ja olet jättäytynyt lihakamppiksista pois.

        • Iina Hyttinen Iina Hyttinen sanoo:

          ”Eri asia on sitten puhua esim. punaisen lihan vs. kalan ilmastopäästöistä tai muista seikoista”, ne olivatkin tässä aiheena, sekä kommenteissa että postauksessa itsessään. Pahoittelut, että unohdin sanan ”punainen” sanan ”liha” edestä. Olisi säästynyt monta kommenttia, kun olisin kirjoittanut itse selkeämmin. Kiitos kommentista!

  5. Kriittinen sanoo:

    Hieno ja tärkeä aihe, mutta muistathan että kynttilät saastuttavat paljon myrkyllisiä pienhiukkasia, ja muita joten niiden polttaminen ei ole yhtään sen ympäristöystävällisempä ä.
    https://www.sisailmauutiset.fi/tutkimus/ovatko-kynttilat-sisailmariski/
    https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/4bc6b831-7802-4eb9-9014-714828ad8bd8

  6. Katja sanoo:

    Itseasiassa suomalainen lihahan ei monen tutkimuksen mukaan ole ympäristöystävällisempää kuin muualla tuotettu, ja ympäristöhaitoissaan peittoaa jopa muualta tuodut kasvikset. Viime aikoina on tämä asia noussut pinnalle ja tuntuu monella olevan asiasta väärää tietoa tai hieman ”viherpesty” kuva suomalaisesta lihasta ja sen tuotannosta. Lähituotettu liha on kaunis ajatus mutta kestämätön ympäristölle, eritoten luomuliha. Ylen ”faktat kuntoon” kannanotossa vaalitenttiin korjattiinkin poliitikkojen väitteitä, ja eräs korjaus oli tutkimusten osalta väite suomalaisen lihan ekologisuudesta. Löytyy luultavasti Ylen sivuilta tämä artikkeli, en tähän pystynyt laittaa linkkiä. Ympäristön kannalta kasvisruoka on kuitenkin kestävämpi vaihtoehto, jopa kiistanalainen avokado on parempi kuin lähituotettu liha.

  7. Pinja sanoo:

    Yllä oli kummia kommentteja lihan puolustamisesta, mutta faktahan on, että liha ei todellakaan ole mitenkään terveellinen vaihtoehto, eikä edes suomalainen liha ole missään määrin ympäristölle kestäva vaihtoehto. Siinä ei ole mitään tulkinnanvaraa (puhumattakaan eläinten syönnin etiikasta..). Esim. kolesterolia löytyy pelkästään eläinkunnan tuotteista, joka aiheuttaa mm. sydän- ja verisuonitauteja. Tällaiset postaukset ovat tärkeitä, ja olisi mahtavaa saada kuulla näissä myös kanta maidon käyttämiseen, joka on myös aika älytön homma kun yhtään miettii.

    Kiitos siis, ja kiitos reseptistä! :)

  8. L sanoo:

    Miksei vastaa-toiminto toimi? Siis kommentteihin vastaaminen? Onko muilla samaa ongelmaa, itse käytän Chromea?

    Aiheeseen: Itse syön nykyään vain suomalaista lihaa ja aina mahdollisuuksien mukaan riistaa, kun satun sitä jostain saamaan. Olen vasta viime aikoina alkanut kiinnittää huomiota ostamieni lihatuotteiden alkuperään ja valmistusmaahan. Etsin mm. suomalaista pekonia tässä taannoin, ja löysin Prismasta vain _yhden_ pekonin, joka oli sekä valmistettu Suomessa että tehty suomalaisesta lihasta :O järkkyä.

    Meillä syödään kasvisruokaakin, joskus vuosia sitten lähes pelkästään kasvisruokaa. Jotenkin luisuttiin siitä pois, ja nyt syödään taas turhankin paljon lihaa. Kasviskorvikkeet valitsen suomalaisista aineksista, koska en näe mitään tolkkua ostaa mieluummin jotain ulkomaista soijaa tai papuja, kun suomalaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. Vierastan myös prosessoituja kasvisproteiinin lähteitä kuten härkistä, tofua ym mitä näitä nyt on. Pavut ja herneet sellaisenaan, kananmunat (ei vegeä toki) sun muut tuntuvat paljon mukavammilta vaihtoehdoilta. Joku härkis on vähän kuin söisi pihvin sijaan nugetteja tai muuta prosessoitua lihatuotetta. Kun samalla vaivalla voi ostaa härkäpapuja sellaisenaan.

  9. Noora sanoo:

    Monesta asiasta samaa mieltä! Toki haluaisin lisätä tähn vielä, että kannattaa todellakin ennen kaikkea kiinnittää huomiota ruuan kotimaisuuteen! Se on yksi suuri ilmastoteko. Lisäksi huomaan tossakin ruuassa mukana avokadon, joka on erittäin erittäin epäekologinen ja epäeettinen tarvike ruokapöydässä (valitettavasti, sillä usein sitä kyllä tekisi mieli ostaa ruokapöytään), samoin kuin esim. Bataatti… https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suosikkihedelmalla-tuhoisa-vaikutus-maailman-vesitilanteelle-seuraava-trendituote-kuluttaa-vetta-vielakin-enemman/6148960 esim tästä siitä, en ehtinyt etsiä mitään hyvää artikkelia aiheesta, mutta niitäkin varmasti löytyy.
    Mutta erittäin hyvän asian puolesta puhut ja iloinen olen että tällaiset somevaikuttajat adoan ottavat puheeksi :)! Sori, että nyt tää avokadoasia pisti vaan silmään 🙈

  10. Minni sanoo:

    Mä kans jumituin tuohon avocadoon, jota ei enää haluta ostaa, kun luin, miten älyttömiä määriä se vie juomakelpoista vettä.

  11. Emmis sanoo:

    En ymmärrä tätä avokadoon takertumista. Toivoisin vähän rennompaa ja suvaitsevampaa otetta siihen, miten ihmiset kasvisruokavaliotaan toteuttavat – kannustusta ja tsemppiä, kuin yksittäisten ”virheiden” bongailua.

    Aina ei voi eikä edes tarvitse toimia täydellisesti. Jos perhe muutaman kerran kuukaudessa käyttää avokadoa kasvisruoan kaverina tuomassa väriä, makua ja parempia rasvoja (paremmalla tarkoitan ei-eläinperäistä rasvaa) ruokaan, en näe ongelmaa. Olkoonkin, etten tiedä vaikka Iinan perhe olisikin avokadon suurkuluttajia – joka tapauksessa yksi pahe ei koko palettia kaada. Sen kuitenkin allekirjoitan, että tuotteiden kotimaisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota – olen saanut sen kuvan, että Iina perheineen niin tekeekin.

    Löysin vuosia sitten seuraavan englanninkielisen lainauksen: ”Don’t let perfect get in the way of good”. Elämästä pitää voida nauttia. Kaikki meistä voisivat varmasti parantaa kulutustottumuksiaan niin ruoan, vaatteiden kuin päivittäistavaroiden suhteen. Mielestäni näiden asioiden olisi kuitenkin hyvä tapahtua omalla painollaan ja niin, että itsestäkin tuntuu hyvältä. Pakkopullalla ja väkisin ei saa aikaan pysyviä muutoksia, joita maailma tarvitsee.

  12. Mii-a sanoo:

    Mut voi tuo avokado. Yksi isoimmista vedentuhlaajista, heittäkää pois se ruokavaliosta jos ympäristö kiinnostaa.

  13. Hanna sanoo:

    Mitä pohjoisemmaksi Suomessa mennään, sitä vaikeampaa on saada hyvää viljasatoa. Maan kasvukunnon kannalta on myös hyvä viljapelloillakin kasvattaa välillä nurmikasveja. Nurmet voivat myös toimia hiilinieluna sekä hyvin koostetut nurmet pitävät luonnon monimuotoisuutta yllä sisältämällä eri kasveja ja ovat tärkeitä esm pölyttäjille ja muille hyönteisille. Tällä hetkellä uhanalaisten lajien listalta löytyy lajeja jotka ovat kärsineet laidunnuksen häviämisestä, joten voisi sanoa että luonnonlaidunlihan suosiminen olisi lihattomuutta varteenotettavavampi vaihtoehto.

Kommentoi