Pakkaspäivän neuleasu & perjantain kuulumiset

19.01.2018

Tällä viikolla on satanut aivan ihanan paljon lunta vihdoin myös tänne Helsinkiin, kun niin pitkään ollaan kaivattu sitä. Lumi piristää maisemaa heti aivan uskomattoman paljon! Nämä kuvat on kuitenkin napattu viime viikonloppuna, ennen kuin yhtään hiutaletta oli vielä satanut maahan, ja kun pakkanen ilman lunta tuntui luissa ja ytimissä.

Niin kuin kerroinkin, me käytiin vauva- ja perhekuvauksessa viime viikonloppuna, ja tämä asu mulla oli siis siellä päällä. Me haluttiin mätsätä koko perhe, ja mietittiin edellisenä päivänä asuvaihtoehtoja. Ei laitettu samaa väriä/samanlaisia vaatteita kaikille, mutta koitettiin vähän värikoordinoida niin että meidän vaatteet eivät ainakaan riitelisi keskenään.

Otolla oli päällä viiininpunainen kauluspaita ja keskisiniset farkut, ja mä valkkasin sitten tuollaisen babypinkin neuleen itselleni, melko saman sinisten farkkujen kaveriksi. Vaaleanpunainen ja viininpunainen sopivat kivasti yhteen ainakin meidän mielestä. Lapsilla oli tarkoitus olla alunperin myös vaaleanpunaista, viininpunaista ja denimiä, mutta lopulta heillä olikin kaikilla sellaiset hempeät mekot, yhdellä vaaleanpunainen ja kahdella luonnonvalkoiset. Uskon että nekin toimivat kyllä meidän asujen kanssa ihan kivasti yhteen.

Perhekuvausten vaatteisiin löytyy tosi paljon kivoja ideoita esim. Pinterestistä, kun laittaa sinne vaan että ”family photo outfits”. Siellä on tosi simppeleitä havainnekuvia siitä, mitkä värit toimivat hyvin keskenään, kun haluaa värikoordinoida asut koko perheelle. Mä oon kyllä ihan koukussa Pinterestiin, ollut jo monta vuotta. Sieltä löytyy ihan kaikkea mitä vaan kuvitella saattaa, ja luulen että käytän sitä enemmän kuin Googlea. Ainoa huono puoli on se että sieltä inspiroituu vähän liikaakin ja tulee välillä aloitettua esim. kaiken maailman DIY-projekteja sitten, jotka jäävätkin kesken tai eivät onnistukaan mun taidoilla. Mutta silti, se saa mut innostumaan uudelleen ja uudelleen.

Tänään alkoi viikonloppu, ja sen kunniaksi lapset pääsivät lelukauppaan ostamaan omilla joululahjarahoillaan kineettistä hiekkaa, kun olivat sitä pitkään jo halunneet ostaa. He tekivät niin fiksusti että ostivat puoliksi ison pakkauksen, niin kummallekin jäi vielä vähän taskurahaa jäljelle ja saivat enemmän, kuin mitä olisivat saaneet jos toinen olisi vaan ostanut. Hiekalla oli tosi hauskaa leikkiä, mä vilautin meidän touhuja insta storynkin puolella. Hiekka oli paljon vähemmän sotkuista kun oletin, ja olisin voinut itsekin muovailla hiekkajuttuja vaikka aamuun asti kun se oli niin chilliä. Ehkä tässä koneen kiinni laitettuani hipsin vielä vähän hiekkamuovailemaan ja teen tytöille yllätyksen aamuksi hiekkalaatikkoon.

Takki Adidas / Neule Gina Tricot / Farkut Gina Tricot / Kengät Zara / Laukku Coach

Aivan ihanaa viikonloppua kaikille ja kiitos mielettömän ihanista viesteistä ja kommenteista joita olette tällä viikolla laittaneet! Mä yritän purkaa viesti- ja kommenttisumaa viikonlopun aikana ja vastailla niihin kaikkiin mihin en vielä ole vastannut. Ootte kyllä parhaita <3


Pakkaspäivän asu Kalliossa & mistä parhaat mustat farkut

12.01.2018

Kävin eilen pressitilaisuudessa Kalliossa, ja samalla ihana Reetta nappasi musta asukuvat Kallion sydämessä. Mä kävin yläkoulua Kalliossa siihen asti että muutettiin Ouluun. Olin siellä myös reilun vuoden töissä ennen kuin vanhan työpaikkani toimisto muutti Kantakaupunkiin. Siksi Kallio on mulle tuttu ja rakas paikka, jonne on aina kiva mennä. Tykkään niistä vanhoista rakennuksista ja Kallion rosoisesta tunnelmasta tosi paljon.

Päivä oli kylmin, jonka olen tämän vuoden puolella kokenut, ja untuvatakki päällä mentiin. Se ei ollut yhtään liikaa, vaan juuri sopivasti vaatetta. Edelleen näin kahden kuukauden jälkeen olen siihen kyllä hurjan tyytyväinen. Se päällä ei tarvitse palella, ja se tuntuu niin omalta jutulta. Hyvä ostos kaiken kaikkiaan. Lisää mun untuvatakista voi lukea tästä asupostauksesta, jossa esittelin sen viime vuoden puolella oikein perinpohjaisesti.

Nyt päästäänkin asiaan josta mä haluan kysyä teidän mielipidettä, nimittäin: mistä mä löydän itselleni parhaat mustat farkut tai superstretch-farkut?? Nämä kuvissa näkyvät kaksi vuotta vanhat superstretchit, eli Gina Tricotin Alexit, hajosivat polvesta tällä viikolla parin vuoden erittäin ahkeran käytön jälkeen. Nyt etsinnässä on siis uudet kestävät ja hyvät housut.  Olen ollut näihin todella tyytyväinen, ne ovat säilyttäneet muotonsa, eivätkä ole kuluneet liian pahasti polvista, ennen kuin ihan viimeisen parin kuukauden aikana.

Tiedän että noita superjoustavia farkkuja ei saisi pestä suunnilleen ikinä, ja ne pitäisi aina vaan tuulettaa ja pyyhkäistä, eikä niillä saisi tehdä mitään muutenkaan. Mutta mä olen kolmen (nippanappa) alle kouluikäisen äiti ja mun housuissa on aina vähän jotain likaa, vaikka olisin juuri ottanut ne pyykkinarulta. Pesen farkkuja melko usein ja konttaan joka päivä. Joku ”pese farkut puolen vuoden välein ja tuuleta joka käytön jälkeen” -ohje ei vaan toimi mulla yhtään, kun pesen ne vähintään kerran viikossa-parissa, enkä muista ikinä tuulettaa.

Etsinnässä on siis mustat ja mustana pysyvät farkut jotka kestävät tätä elämää. Nyt kaikki vinkit kehiin! Ginan Alexit ovat erittäin varteenotettava vaihtoehto, mutta haluan tuoreen mielipiteen, koska oma kokemukseni on siis näistä kaksi vuotta sitten ostetuista pökistä, jotka kestivät tosi hienosti. Mikä on tämän hetken tilanne, kestävätkö uusimman malliston housut yhtä hyvin? Onko joku muu merkki vielä kestävämpi? Ja mitä ei missään nimessä kannata ostaa? Jaa ihmeessä oma vinkkisi, mistä parhaat mustat farkut.

Takki Adidas / Neule Gina Tricot / Housut Gina Tricot / Vyö Gucci / Kengät Zara / Laukku Rebecca Minkoff 

Asukuvat Reetta Ekström / Edit minä

Meillä on huomenna jännittävä päivä, sillä mennään kuopuksen 1v-kuvauksiin, ja otetaan samalla perhekuva ja sisaruskuva. Ihanaa viikonloppua kaikille, ja toivottavasti teillä on ollut ihana viikko!


Hopeaa & burgundia

02.09.2017

Mä en ehkä nyt jaksa fiilistellä mitään pimeneviä syysiltoja vielä, kun toivon että nämä lämpimät säät jatkuisivat mahdollisimman pitkään ja pääsisi vähällä pukemisella lasten kanssa ulkoilemaan. Mutta syksyn värit on kyllä ehdottomasti mun mieleen, ja kesäpukeutumisen jälkeen on ihanaa pukea ylle vähän tummempaa ja murrettuja värejä. Syksyn muoti inspiroi mua aina ehkä kaikkein eniten, ja mun mielestä alkusyksystä on jotenkin kaikkein helpointa pukeutua kivasti. Silloin vaatekappaleita voi laittaa päälle jo vähän enemmän, ja rakastan kaikkia ihania neuleita ja muita syksy- ja talvivaatteita.

Viininpunainen on yksi mun lempiväreistä, mutta en vaan osaa käyttää sitä keväällä tai kovin kesällä, loppukesä menee kun silloin on jo vähän syksyviboja. Syksyyn ja talveen viininpunainen, tai hienommalta nimeltään burgundi, on täydellinen. Voisin pukeutua pelkkään viininpunaiseen, mustaan ja harmaaseen aina elokuusta maaliskuuhun, hah.

Ostin Tukholmassa Mall of Scandinaviasta tämän ihanan viininpunaisen puuvillaneuleen, joka on mun mielestä juuri sopiva ”päällysvaate” näille +15-+17 asteen keleille. Ei liian kuuma, eikä liian kylmä. Takissa mulle tulee hiki vielä, mutta ohuemmassa yläosassa kylmä. Tämä on siis neuleiden kulta-aikaa. Pian neuleetkin saa jo peitellä takin alle, niin pakko ottaa kaikki irti tästä ajasta kun ne vielä riittävät yksinään.

Puin pitkästä aikaa jalkaani myös pillifarkut, sillä halusin korostaa kenkiä ja neuletta. Pillit on jotenkin huomaamattomamammat  (vitsi mikä sana muuten, ”huomaamattomammat” voin vaan kuvitella miltä kuulostaa jonkun korvaan joka ei puhu suomea) ja helpommin asuun sulautuvat, kuin näyttävämmät ja leveämmät housut. Mustat pillit on edelleen sellainen vaatekaapin iisi kulmakivi, vaikka tällä hetkellä äitifarkut ja culottesit trendikkäämpiä vaihtoehtoja ovatkin. Iskeekö teille vielä pillit, vai joko olette siirtyneet eteenpäin pilliaikakaudelta kokonaan?

Mä olen menossa ensi viikolla pitkästä aikaa kampaajalle, mikä on kiva! Mun tukka on ihan ylikasvanut ja kulahtanut, ja multa on lähtenyt ainakin sata kiloa tukkaa viime aikoina, kiitos hormonien. Nyt on menossa just se vaihe vauvavuodesta, kun hiukset uusiutuvat ja ohimoilla alkaa paistaa kaljut läikät. Been there done that, mutta aina tulee yhtä jäätävänä yllärinä se kun harjaan alkaa tarttua hillittömiä hiustuppoja. Onneksi tämä on ohimenevää, ja eiköhän uusi raikas väri ja skarpimpi leikkaus pelasta tämänkin tilanteen.

Neule Gina Tricot / Farkut Gina Tricot / Laukku Coach / Kengät Flattered Norma* (saatu) /

Meillä on tänään leffailta Oton ja Oton siskon kanssa, aiotaan vuokrata Fast & Furious 8! Ihanaa lauantai-iltaa kaikille <3


Oton asukuvat x10

29.08.2017

Aina kun me kuvataan mun asuja, mä testaan kameran asetuksia ottamalla Otosta ”asukuvan”. Niistä tulee yleensä aika… mielenkiintoisia kuvia, joille nauretaan jälkeenpäin. Otto lupasi että saan jakaa tätä naurunpyrskähdyksiä aiheuttavaa kuvamateriaalia myös teille, joten sen pidemmittä puheitta: Nauttikaa!

1.”Onks mun pakko oikeesti herätä jo, en jaksa vielä. Missä mun energiajuoma?”

2. ”Emoboy -90”

3. ”Tietäisitpä vaan mitä mä ajattelen tästä touhusta.”

4. ”Tälleen esitellään rasvoja”

5. ”Katon tälleen huolestuneesti alaspäin niin näytän dramaattiselta.”

6. ”Nautin kovasti tästä metsässä seisomisesta ja tämän kasvin esittelystä.”

7. ”Puristan tätä takkia niin ehkä se menee kiinni.”

8. ”Coolness.”

9. ”Ja vielä piti lähteä kuvaamaan, vaikka olin jo ihan valmis katsomaan Netflixiä ja syömään sipsejä.”

10. ”Mikäs perkele mua kutittaa täällä niskassa. Oulu ja hyttyset.”

Kiitos Otolle että sain jakaa nämä kuvat teille. Ja ihan vakavasti ottaen, saan olla kyllä aika hemmetin kiitollinen Otolle siitä missä blogi tänä päivänä seisoo. Ilman Oton tukea, apua ja ymmärrystä, mä en olisi ollut tänään tasan vuoden ajan yrittäjä. Vuosien aikana Otto on joustanut omista jutuistaan, tehnyt niska limassa töitä, valokuvannut ja auttanut mua kaikessa missä ikinä olen vaan apua tarvinnut blogin kanssa. Hän on antanut mulle aikaa, luottanut mun taitoihin ja unelmiin, ja seisonut mun rinnalla.

Ilman Ottoa ei olisi tätä blogia, enkä mä olisi se ihminen joka nyt olen. Ja yhdessä me ollaan tämä matka kuljettu. Se että kirjoitan ja kuvaan on vain pieni osa tästä blogista, toinen puoli tulee siitä elämästä jota me tässä yhdessä eletään. Ja niistä arvoista ja ajatuksista jotka yhdessä jaetaan. Otto mahdollisti aikanaan sen, että mä sain toteuttaa omaa unelmaani samalla kun olin lasten kanssa kotona. Ja nyt on mun vuoro, mä saan elää mun unelmaa, ja samalla Otto on saanut olla kotona ja miettiä omia unelmiaan ja mitä haluaa tehdä niiden eteen. Me tuetaan ja ymmärretään toisiamme kaikessa, ja pusketaan toisiamme eteenpäin niin kauan kun meissä henki pihisee.

Kiitos Otto, sä oot paras <3