Vauvan ensimmäinen vuosi videolla

11.02.2018

Synttäreistä on pian jo viikko, ja nyt sain vihdoin valmiiksi videoprojektin joka mulla on ollut kesken tavallaan jo vuoden ajan. Tein meille vauvavuodesta kaksi koostevideota, ja siinä oli aika isosti ihanaa puuhaa. Toinen video on meille, ja siinä on putkeen kaikki ikinä vauvavuoden aikana kuvatut pätkät (se on pari tuntia pitkä). Ja toisen mä jaan tänään teille tässä postauksessa. Siinä on 525 600 minuuttia eli yksi vuosi tiivistettynä kymmeneen minuuttiin. Eli yksi viideskymmeneskahdestuhannesosa vauvavuodesta, mutta kuitenkin. Pieni pintaraapaisu meidän vauvavuodesta, mutta aika ihana pintaraapaisu vaikka itse sanonkin. Tässä siis sen pidemmittä puheitta, meidän vauvan ensimmäinen vuosi videolla!

Vuosi oli kyllä ihan uskomattoman ihana, ja meni ihan uskomattoman nopeasti. Tuntuu kuin koko vuosi olisi oikeasti kestänyt suunnilleen yhtä kauan kuin tuo ylläoleva video, niin silmänräpäyksessä se meni ohi. Onneksi on videot, kirjoitukset, tuhannet kuvat ja ennen kaikkea, kaikki ne ihanat muistot omassa päässä tallennettuna. Lapset rakastavat katsoa vanhoja kuvia ja videoita itsestään ainakin meillä, ja olen iloinen että voin niitä heille tarjota.

Meillä ei ollut videokameraa kun olin pieni, mutta jotenkin mun omatkin 1v-synttärit oli saatu tallennettua videolle. Muistan miten innoissani katsoin sitä videota aina pienenä. Tuntui niin hassulta nähdä itsensä videolta tekemässä kaikenlaista, vaikka ei ollut mitään muistikuvia niistä hetkistä kun oli ollut niin pikkuinen. Nykyään ne videot on varmaan jossain hukassa, en ole nähnyt vuosikausiin, mikä on vähän harmi. Muistan silti mitä mulla oli päällä, mitä videolla tapahtui ja miten kivaa sitä oli katsoa.

Onneksi olen kuvannut myös isompia tyttöjä paljon videolle, ja meillä on kaksi ulkoista kovalevyä täynnä kotivideoita ja kuvia näytettäväksi aina kun lapsia kiinnostaa. Ja ne on myös varmuuskopioitu pilvipalveluun, että ei käy niin että menee hukkaan ,kuten mun lapsuuden ainoat videot. Sen verran tosin pitäisi tehdä, että yhdistäisin heidänkin videoitaan yhdeksi pitkäksi videoksi, niin olisi helppoa siitä aina joku kerta katsoa.

Vaikka rakastan kuvia, kuvaamista ja kuvien suunnittelua ja katselua, videoilla saa niin paljon moniulotteisemmin fiilistä tuotua esiin. Siksi tykkään kuvata ihan omallekin perheelle niitä videoita, ja olen hurjan onnellinen näistä kivoista muistoista!

Oletteko te kuvanneet paljon vauva- tai lapsuusvideoita, tai oliko teidän omasta lapsuudesta paljon videoita? Millainen merkitys niillä oli teille?

PS: Mun kanava on YouTubessa IINALAURA, käykää tilaamassa jos haluutte nähdä videot aina heti kun ne on ladattu sinne!


Tyttöjen kesähaastattelu videolla

14.08.2017

Moikka! Tänään on ollut kesäloman viimeinen päivä, ja sen kunniaksi luvassa on teille 3,5 minuuttia tykitystä meidän minityypeiltä, he halusivat nimittäin tehdä yhdessä oman youtube-videon. Tytöt ovat jo pitkään katselleet youtubesta esim. Pinkku Pinskun feat. pikkusisko -videoita ja Tianan kanavaa, ja he kainosti pyysivät jos saisivat tehdä ihan oman videon youtubeen. Omaa kanavaakin ovat pyytäneet monta kertaa, mutta sitä en kyllä lupaa ennen kuin ikä riittää sääntöjen puolesta.

Me kuvattiin video yhdessä, ja meillä oli niin hauskaa! He saivat myös auttaa editoinnissa, kansikuvan tekemisessä ja musiikin valinnassa. Tällaiset kivat yhteiset projektit on ihan parhaita, ja näitä videoita on myöskin hauskaa katsoa jälkeen päin. Tytöt monesti käyvät katsomassa mun youtubekanavalta meidän vanhoja videoita, kun se on heistä niin kivaa. Heitä myös naurattaa miten eriltä me ollaan Oton kanssa joskus näytetty, ja miten hassuja pikkuisia ovat olleet (kun nyt ovat muka niin isoja jo).

Jotenkin tosi haikeaa että tänään on kesäloman viimeinen päivä, meillä on ollut niin ihana kesä. Haikeaa on myös se että huomenna meidän rakas esikoinen aloittaa eskarin. Reppu on pakattuna, vaatteet valittuna ja nimikoituna. Kaikki on valmiina hänen suurta päiväänsä varten. Hän on niin innoissaan että melkein tärisee, mitenköhän uni tulee tänä yönä?

Onneksi pari päivää sitten oli eskarikaverin synttärit, ja esikoinen näki kaikki tutut lapset jotka myös tulevat samaan ryhmään. Se vähän lievitti jännitystä, ja äidin sydäntä lämmitti kun hän halaili rakkaan ystävän kanssa. Kyllä se hyvin menee, sen mä tiedän. Mutta kyllä tässä saa oikeasti vähän nieleskellä kyyneliä kun miettii, että kuusi vuotta on kulunut kuin hujauksessa ja äidin esikoisvauvasta on tullut eskarilainen. No juu, ehkä lisää näitä mietteitä huomenna, ekan eskaripäivän jälkeen. Nyt me aletaan syömään iltapalaksi pannukakkua ja vaniljajätskiä, koska lomalla saa herkutella. Huomenna alkaa arki.

Mielettömän ihanaa uutta arkiviikkoa kaikille, oli se sitten päiväkodin, eskarin, koulun tai töiden parissa, tai vaikka vauvan kanssa kotona<3

PS: Käykää ihmeessä ottamassa mun kanava @iinalaura haltuun, sinne on tulossa pian myös video meidän Ruotsin reissusta!