Vihdoinkin helteisiä iltauinteja + toinen kesälomapätkä

09.08.2020

Mulla on ollut niin ikävä tätä lämpöä, kun heinäkuu oli niin viileä. Kesäkuun lopun uimasäät saivat aikaan sellaisen ihanan odotuksen siitä, miten lämmintä ja mahtavaa heinäkuussa varmasti on. Totuus olikin sitten vähän toisenlainen ja heinäkuu oli tavallista viileämpi ja sateisempi. Onneksi kuitenkin saatiin tähän kesän loppuun vielä pieni lämpöputki ja päästään nappaamaan aurinkoenergiat talteen ja pulikoimaan lämpimissä luonnonvesissä.

Mä rakastan sitä, kun elokuussa illalla tulee Helsingissä jo melko aikaisin pimeää, mutta on kuitenkin vielä lämmintä. Rakastan sitä, kun auringonlaskut tulevat sellaiseen aikaan, että jaksan valvoa ja ikuistaa niitä kameran rullalle. Ja rakastan sitä, kun aurinko jo vähän laskee, eikä rannalla ole enää niin paljoa ihmisiä ja vesikin on tyyntä. Iltauinnit, tänä kesänä niitä ei ollut yhtäkään vain aikuisten kesken. Mutta ehkä ensi kesänä taas? Onneksi lastenkin kanssa iltauinnit on jo aika rentoja, kun he ovat jo kaikki vähän vanhempia. Ei tarvitse enää pelätä joka välissä, että kuopus kokeilee dipata päälleen veteen ihan huvin vuoksi, vaikka ei osaa uida. 

Lapsilla on vielä reilu viikko lomaa jäljellä ennen kuin arki alkaa, joten nyt on täydellinen ajoitus munkin ottaa viimeiset ilot irti kesän lämmöstä ja helteisistä illoista. Nyt on myös täydellinen hetki pitää mun tämän kesän toinen lomapätkä. Tällä pätkällä en pysty olemaan ihan täysin lomalla kuten viimeksi, sillä mun elokuu on melko täynnä töitä ja tapaamisia. Mutta se ei haittaa mitään, mä olen vaan todella kiitollinen ja innoissani jokaisesta työprojektista joka mulla on tällä hetkellä meneillään. Blogi on kuitenkin lomalla ensi sunnuntaihin asti ja ajattelin kenties lomalla tarttua vähän toisenlaiseen kirjoitusprojektiin taas: mun kirjaan. 

Tällainen puolilomailu sopii mulle oikein hyvin – aamupäivisin pari tuntia töitä tai kirjan kirjoitusta ja loppupäivä vapaata tehdä mitä ikinä haluaa. Pidän seuraavan kunnon 100% pysähtymisen sitten, kun saa taas vapaasti ja turvallisesti matkustaa jonnekin kauas, missä on helppoa unohtaa työt. Siihen voi vierähtää tovi, mutta ei se mitään. 

Loman jälkeen palataan taas uusilla kujeilla. Nyt on ollut aika paljon sisustusjuttuja, eivätkä ne ole ihan heti loppumassa. Rakastan tehdä sisustusjuttuja ja meillä on edelleen muutama DIY-projektikin kesken. Syksyn myötä kuitenkin tulee taas paljon muutakin sisältöä, kun aivot (ja arki) eivät ole enää pelkkää kesähöttöä. En tiedä samaistuuko joku muukin tähän, mutta kesällä en jaksa ehkä kirjoittaa mitään mielipidetekstejä samalla intensiteetillä kuin muina vuodenaikoina. Kesällä on all good everything ja sitten kun alkaa viilentyä, voi tunteet taas kuumentua, heh. No okei, ei ehkä kuumentua. Mutta ehkä ymmärrätte mitä tarkoitan. Kesällä mä menen rennolla meiningillä ja sitten kun on palattu arkeen, voin taas ottaa enemmän kantaa ja tarttua vähän syvempiinkin aiheisiin. 

Vaikka blogi lomailee, Instagram ei ainakaan täysin, joten siellä voi seurata meidän meininkejä ensi viikollakin. Toivottavasti ensi viikollakin jatkuisivat nämä mielettömän kauniit säät ja saataisiin nauttia mahdollisimman paljon auringosta. 

Ihanaa alkavaa uutta viikkoa kaikille ja tsemppiä arkeen paluuseen kaikille, joilla arki alkaa huomenna tai ensi viikolla <3


Näitä hetkiä mä fiilistelen talvella

31.07.2019

Huomenna alkaa elokuu, WHAT? Ihan vasta me kärvennyttiin Särkänniemessä 32 asteen helteellä ja ihan vasta lapset uivat juhannuksena jääkylmässä Kuivasjärvessä Oulussa. Ihan vasta mä tein meille seppeleitä ja käytiin Oton kanssa treffeillä. Ja nyt on jo elokuu. Heinäkuu ei pettänyt, vaan se kunnon kesä tuli sieltä. Päästiin nauttimaan lämmöstä ja auringosta, päästiin uimaan niin paljon kuin sielu sietää. Saatiin makoilla rannalla, tehdä hiekasta merenneidon pyrstöjä ja kellua pizzaslicella Kallvikinniemessä. Saatiin käydä terassilla kauniina kesäiltana, veneillä ympäri Helsinkiä ja uida Kivinokassa auringonlaskun aikaan.

Nämä kuvissa näkyvät on just niitä hetkiä, joita mä muistelen talvella, silloin kun mä haaveilen jo seuraavasta kesästä. Mä rakastan jokaista vuodenaikaa, kaikissa on omat hyvät puolensa ja jouluihmisenä todellakin nautin talvesta. Mutta kyllä helteinen heinäkuu on mun parasta aikaa. Se rentous, se kiireettömyys, aurinko ja se fiilis, että voi tehdä mitä vaan.

Rakastan makoilla Oton kainalossa rannalla, katsomassa kuinka meidän lapset leikkivät tyytyväisinä ja hiekkaisina ja rakentavat linnaa. Rakastan juosta lasten kanssa veteen niin, että sitä roiskuu meidän kaikkien päälle ja kiljutaan. Rakastan syödä mansikoita pyyhkeellä uinnin jälkeen ja jutella siitä, miten jotain merilevän osia voi poksauttaa. Rakastan kävellä uinnin jälkeen hiljaisella metsätiellä ja kuunnella lasten juttuja. Rakastan helteisiä kesäiltoja meren rannalla, jolloin tuoksuu ihan samalta kuin Kreikassa.

Meillä on ollut tähän asti ihana kesä. En silti voi väittää ettenkö olisi ihan älyttömän fiiliksissä siitä, että lasten kesälomaa on jäljellä vielä vajaat kaksi viikkoa ja saadaan vielä nauttia ihanasta kesästä. Me ehditään tehdä vielä vaikka mitä kivaa yhdessä, säästä viis. Ja onneksi kesää voi jatkaa sittenkin kun arki alkaa, ainakin aina välillä. Toki kuvaan astuvat aamurutiinit, aikaisemmat nukkumaanmenoajat, harrastukset ja aikataulut, mutta kuitenkin. Kesä on myös mielentila ja rento asenne, miksi sitä ei voisi (ainakin yrittää) jatkaa arjessakin.

Elokuussa mua odottaa viisaudenhampaan poisto, joka on käynyt mielessä aina pitkin kesää välillä. Se on itse asiassa jo seuraavana päivänä siitä, kun koulut alkavat. Siksi lasten kesäloman loppu ei ole yhtään sellainen asia, jota odottaisin. Mutta hei, sittenpähän se on ainakin ohi. Ja aina kun se tulee mieleen, mä lohdutan itseäni sillä, että meidän kesä jatkuu vielä syyskuussa viikon verran Mallorcalla. Tosin en tiedä tekeekö muutaman päivän jäätelö-ruokavalio hyvää just ennen rantalomaa, mutta ei se ehkä ole niin vakavaa. Pääasia, että hampaanpoistosta toipuminen sujuu mahdollisimman mukavasti.

Huomenna meillä on Oton kanssa valokuvaukset ja nauhoitetaan lisää Yhdessä-podijaksoja! Mikäli kaikki menee hyvin, meidän ensimmäinen podijakso (joka on nyt editoitavana) näkee toivottavasti päivänvalon hyvinkin pian, en malta odottaa sitä. Ilmoitan heti, kun kaikki on valmista. Tämä on ollut niin huikea yhteinen projekti tähän kesään, jota tehdään molemmat täydellä sydämellä ja niin hyvällä fiiliksellä ja välillä huutonauraen, välillä onnen kyyneleitä pyyhkien.

Huristellaan nauhoituksiin meillä lainassa olevalla sijaisautolla, sillä odotellaan edelleen meidän uutta autoa ja vanha on jo palautettu. Toivottavasti oma auto tulee pian. Ja onneksi tajusin pyytää silloin meille sijaisauton kun ostettiin tuo uusi auto. Me oltaisiin oltu aivan pulassa ilman autoa keskellä kesälomaa ilman sitä, kun sen meidän uuden auton toimitus kestää vielä.

Heihei heinäkuu, tervetuloa elokuu! Ihanaa alkavaa elokuuta kaikille <3

Miten teidän kesä on sujunut tähän asti? Mikä on ollut hauskinta/mieleenpainuvinta/jännittävintä/ihaninta mitä ootte tänä kesänä tehneet? 


Iltauinnit lasten kanssa ja ilman

19.07.2018

Näiden helteiden aikana ollaan käyty uimassa joka päivä. Toisina päivinä ollaan tehty uintiretkiä lasten kanssa, ja sen jälkeen kun mun äiti ja serkku tulivat tiistaina, ollaan tehty lasten mentyä nukkumaan myös aikuisten uintireissuja. Mun äiti on jäänyt tänne vahtimaan lasten unta, ja me ollaan käyty Oton ja mun serkun kanssa viilentymässä vielä vähän ennen puolta yötä. Lasten riemua on ihanaa katsoa rannalla, ja touhuta yhdessä heidän kanssaan. Aikuisten uinnit taas on oikeasti rentouttavia, kun ei tarvitse koko ajan olla silmät selässäkin vaan riittää, ettei itse huku.

Me ollaan tsekattu uimavesien tilanne aina ulkoliikunta.fi-sivulta, niin ollaan nähty ajantasaiset tiedot siitä, missä voi uida ilman pelkoa sinilevästä. Onneksi tilanne on näyttänyt helpottavan tämän viikon aikana ainakin vähän, ja eilen päästiin uimaan jo muutaman kilometrin päähän kotoa, kun alkuviikosta piti vielä ajaa vähintään kymmenen kilsan päähän.

Lapsilla on omalla pihalla myös oma kahluuallas, ja pakko myöntää, että parina päivinä se kahluuallas ja oman kodin helppous on vienyt voiton uimarannan jännittävyydestä. Onneksi lapset itse tuntuvat viihtyvän sekä rannalla että pikkualtaassaan. Pikkualtaassa parasta on lasten mielestä se, että sinne voi kutsua kaikki naapurin lapsetkin. Siellä on välillä ollut erittäin tiivis tunnelma miljoonan My little ponyn ja parhaimmillaan kuuden lapsen kesken, mutta hyvin ovat viihtyneet (ja pitkään). Ihanan helppoa!

Tuntuuko teistäkin, että näillä säillä hiekkaa on _ihan_joka_paikassa? Siis hitsi vieköön, meillä kävi siivooja torstaina ja pesi lattiat ja imuroi, ja sen jälkeen lattiat pysyivät puhtaana ehkä sen yhden illan. Sen jälkeen on joka paikka kuorruttunut hiekalla ja märällä hiekalla, eikä auta vaikka imuroi ja lakaisee kolme kertaa päivässä. Olen siis luovuttanut. This is my life now. Se johtuu tietty siitä, että meidän pihalla on sekä uima-allas, hiekkalaatikko että taapero, joka vaihtelee altaan ja hiekkalaatikon välillä oikein sujuvasti. Siinähän vaihdelkoon kun siitä tykkää, otetaan nyt kaikki ilo irti siitä, että ylipäätään on tarpeeksi lämmintä pitää uima-allasta pihalla!

Onneksi ostettiin yhtenä viileänä kesänä tuuletin, kun niitä kerrankin löytyi silloin kaupoista. Ollaan nautittu tuulettimen viilennyksestä, ja nukuttu yöt kylmäkallejen kanssa. Se on ollut hyvä tapa viilentyä iltauintien lisäksi. Hassua kun en ollut tottunut enää moneen vuoteen nukkumaan unikaverin kanssa, mutta nyt varmaan tulee ikävä jokailtaista kylmäkallea kainalossa sitten, kun nämä helteet loppuvat, hah!

Viikonlopuksi on luvattu ukkosta ja sadetta, mutta se ei haittaa mitään. Sadepäivinä on hyvä hoitaa vähän koululaisen ostoksia, sillä ollaan tajuttu, että koulun alkuun on enää muutama viikko! Meidän ekaluokkalainen on venähtänyt kesän aikana ihan hulluna, ja kaikista pitkistä housuista on jäänyt lahkeet ja paidoista hihat lyhyeksi. Hänellä on myös hyvin vahvat mielipiteet siitä, mitä hänen omasta koululaisen vaatekaapistaan pitäisi löytyä. Ihanaa kun on omaa makua, ja mahtavaa lähteä toteuttamaan hänen kanssaan yhdessä tätä projektia, vaikka tuleekin tippa linssiin kun meittii, miten iso hän on jo. Apua!

Perinteinen Iinan sillisalaatti, kun päästiin iltauinneista kylmäkallejen kautta shoppailuun. Vastoin kaikkia hyvän bloggaajan ohjeita siis, mutta se on aina ollutkin mun tyyli, että teen suoraan sydämestä, omalla tyylillä. Ne tykkää jotka tykkää, kiitos teille <3 Ihanaa helteistä loppuviikkoa kaikille!