En tiedä mitä sanoa! Eilinen voitto Indiedays Blog Awardseissa ei tunnu todelliselta, ei siis kertakaikkiaan! Mä olen niin kiitollinen teille kaikille, jokaikiselle teistä, kiitos. Voitto tuli kotiin Living & Lifestyle -sarjan yleisöäänestyksestä, eli voitin täysin teidän ansiostanne. Ääniä annettiin melkein 32 000 ja ehdokkaita oli melkein 200, tuntuu täysin uskomattomalta että mä oikeasti kävelin lavalle ja sain palkinnon. Koko se tilanne kun menin vastaanottamaan palkintoa oli ihan epätodellinen. Kun mun nimi sanottiin, mä ajattelin että olen varmaan kolmas tai toinen ja kävelin vaan muina miehinä sinne lavalle, enkä tajunnut että mun nimi oli ainoa joka sanottiin ja sarjassa palkittiin vain yksi voittaja.
Tuntuu niin hyvältä, varsinkin kun en osannut ollenkaan arvata että tässä kävisi näin. Jotenkin en ole vieläkään ihan sisäistänyt tätä, mutta ehkä tässä pikkuhiljaa. Mieletön fiilis! Multa toivottiin Instagramissa postausta blogiuran kehityksestä tähän pisteeseen asti, ja ajattelin että kirjoitan vähän syvällisemmin tuosta voitosta ja muutenkin blogimatkasta, joka on kestänyt jo 4,5 vuotta, kunhan saan vähän ajatuksia kasaan. Iso osa tuota matkaa olette te, mun maailman huipuimmat lukijat. Mutta siitä lisää ensi viikon aikana, sillä nyt on sellainen väsymys päällä että ei oikein ajatukset toimi!
Mekko Miss Selfridge (Nelly.com) / Kengät Primark / Kello Marc by Marc Jacobs / Sarvi DIY
Eilen oli todella ihana päivä kokonaisuudessaan jo heti aamusta alkaen. Oli hauskaa nähdä tuttuja kasvoja Indiedaysin Inspiration Dayssa ja siellä oli tosi huikeita yhteistyökumppaneiden pisteitä tänäkin vuonna. Mä kävin mm. sovittelemassa silmälaseja Instrumentariumin ständillä, ja kuuntelemassa Nelly.comin ständillä mielenkiintoisen infon. Otto oli mukana myös, ja hengattiin yhdessä Emilian, Vilman ja Korinnan kanssa. Se päivätapahtuma meni jotenkin tosi tosi nopeasti ja siitä kiiruhdettiinkin kotiin valmistautumaan iltaa varten.
Pikavärjäsin hiukset samalla kun söin pizzaa ja nypin kulmakarvoja, ja päästiin kuin päästiinkin ajoissa liikkeelle. Mentiin vähäksi aikaa Emilian ja Topiaksen hotellihuoneeseen vielä viimeistelemään meidän asuja Korinnan, Roopen, Vilman ja Emilian siskon Eveliinan ja hänen miehensä kanssa. Aikamoinen porukka oli kasassa kun kaikki saivat asut ylleen. Siinä oli hotellin muilla asukkailla naurussa pitelemistä kun aulaan ilmestyi hevospariskunta, kuollut aviopari, vankikarkurit ja kreikkalainen jumalatar yhdessä Marian, Joosefin ja Jeesuksen kanssa. Otettiin nopeasti muutamat kuvat vain ennenkuin jätin kameran Tigerin narikkaan loppuillaksi turvaan. Onneksi pitäisi tulla vielä myöhemmin niitä virallisia kuvia itse gaalasta. Kuvaajakin repesi nähdessään Oton hevosnaamarin, se oli kyllä niin huippu.
Mun yksisarvisen asu oli täysin mun omaa käsialaa, sarvenkin muovailin kuulkaa itse muovailumassasta ja teippasin ja kuumaliimasin ja maalasin ja glitteröin. Siitä tuli yllättävän hieno, mutta voin kertoa että se ei ollut mikään maailman mukavin kumppani yhdessä tuon painavan lisätukan kanssa. Epätasaiset liimat ja sarven paino alkoivat ottaa aika mojovasti päähän puolivälissä iltaa, ja mä pakkasin sitten sarven laukkuun. Mutta hyvin se kesti koko illan, siitä saavat lapsetkin sitten ponileikkeihinsä hyvän asusteen. Heillä se ei tosin varmaan kestä ehjänä kovin kauaa mutta ei sen ole niin väliksikään.
Huh, siis mä oon ihan loppu. Vaikka oli yksi hienoimpia viikonloppuja ikinä, niin silti, tai ehkä juuri siksi olen ihan veto pois. Tänään vielä heräsin jo ennen kahdeksaa, ja vietettiin osa päivästä Ikeassa, ja flunssastakin on edelleen yskä jäljellä. Nyt ei auta muuta kuin pötköttää sohvalla Ben & Jerry’sin kanssa ja alkaa ajoissa nukkumaan, niin jaksaa aloittaa sitten huomenna uuden työviikon. Kiitos vielä kerran ihan mielettömän paljon teille kaikille. Te olette parhaita<3
<3:llä Iina