Kohta kohti kotia

26.04.2017

Ai että, meillä on kyllä ollut niin ihanat kaksi viikkoa Oulussa. Meidän piti lähteä kotiin tänään, mutta sääennusteen luvattua lumimyrskyä ja jäätävää tuulta päätimme siirtää lähdön huomiselle. Ihan hyvä ehkä, kerettiin jäädä vielä nauttimaan mun tädin tänä aamuna leipomista vappumunkeista, nam! Tämä reissu on ollut mulle kultaakin kalliimpi, eikä vähiten siksi että olen voinut viettää niin paljon aikaa mun rakkaiden isovanhempien luona.

Mun mummuni muistisairaus on edennyt vauhdilla, ja tiedän että sillä että ollaan käyty melkein joka päivä isovanhemmillani on heille suuri merkitys. Pappa on päässyt rauhassa yksin pitkille kävelylenkeille ja me ollaan sillä aikaa pidetty mun mummullle seuraa. Hän viettää edelleen osan kuukaudesta hoitokodissa, mutta nyt sattui sellainen jakso että hän oli koko tämän ajan kotona niin ollaan voitu olla arjessa avuksi. Lapsetkin tykkäävät käydä mun isovanhemmilla, siellä kun on paljon mun ja mun serkkujen vanhoja leluja ja piirustuksia ja valokuvia, joita on kiva katsella.

Yksi niistä syistä miksi olen niin iloinen tästä aikatauluttomasta vuodesta on nimenomaan se, että pitkästä välimatkasta huolimatta voidaan viettää tänä vuonna enemmän aikaa mun isovanhempien kanssa, koska voidaan tulla tänne Ouluun.

Vaikka rakastan olla täällä niin ihan kiva lähteä välillä kotiinkin. Keretään olla muutama päivä kotona ennen Tukholman reissua ja pestä pyykkiä, siivoilla ja juhlia vappua. Meillä ei ole vielä mitään vappusuunnitelmia, mutta varmaan mennään ainakin käymään jossain vapputorilla ostamassa vähän metrilakua ja ulkoiluttamassa lasten ilmapalloja. Perinteiset perunasalaatit ja nakitkin varmaan laitetaan.

Viime vuonna meillä oli ihana brunssi lasitetulla parvekkeella, tänä vuonna ei ole vaan meidän oma piha vielä siinä kunnossa että siellä voisi brunsseilla. Mutta jos sää sallii niin en pistäisi piknikkiäkään pahitteeksi. Täällä Oulun lumimyrskyssä vaan tuntuu kovin epätodennäköiseltä että maanantaina voisi suunnata piknikille, heh.

Tytöt ovat viihtyneet täällä mun serkkujen kanssa ihan hirmu hyvin, mutta kuulemma on jo vähän ikävä omia lelujakin. Laitetaan varmaan kunnon barbieleikit pystyyn kunhan ollaan päästy kotiin. Tänään suunnitelmissa on pakkailua, munkin syöntiä ja varmaan käydään vielä vikan kerran moikkaamassa mun isovanhempia ja mun äitiä.

Ihanaa keskiviikkoa kaikille <3


Takaisin kotona!

17.10.2016

Muutama tunti sitten me tultiin Oulusta kotiin, ja oli kyllä niin rakkauden ja ohjelman täyteinen viikonloppu että en voi kuin olla super iloinen että jaksettiin vielä lähteä reissuun tässä kaiken muuttohässäkän ja raskauden keskellä. Oli ihanaa saada nähdä kaikkia sukulaisia ketä en ollut nähnyt kesän jälkeen ollenkaan ja lapsetkin nauttivat. Tärkeintä oli tietenkin saada nähdä mun mummua. Mä keskityin niin täysillä siellä Oulussa olemiseen, että kameraan kertyi vain kokonaiset kymmenen kuvaa koko reissulta. Siis oikeasti! Ei vaan käynyt mielessäkään ottaa kameraa esiin kuin ihan pari kertaa.

Lauantaina me pyörittiin Kauppakeskus Valkeassa, jossa oli Lasten lauantai. Tytöt saivat koristella pipareita, värittää, askarrella, käydä temppuradalla ja heille tehtiin vielä ihanat lettikampauksetkin. Törmättiin mun ystävään ja Zeldan kummisetään Jarnoon ja vaihdettiin kuulumisia siellä, ja shoppailin mun äidin ja mun tädin kanssa. Ostin esikoiselle uudet talvikengät, sillä muuten meillä on kaikki tämän talven kamppeet jo ihan kunnossa. Superfitiltä löytyi neidille mieleiset mustapinkit superlämpimät ja täysin vedenpitävät gore-texit kokoa 29, ihan kreisiä että meidän muksulla on jo niin iso jalka! Siis huh, mihin aika juoksee.

Ostin myös vauvalle pari uutta bodya Noomi Storesta ja Polarn O. Pyretiltä, ja Zeldalle löytyi mekko. Otolle ostin Billebeinon pipon ja uuden neuleen. Shoppailuaamun jälkeen käytiin mun isovanhemmilla pari tuntia hengailemassa, sen aikaa kun mun mummu jaksoi tavata vieraita. Hänellä on taas vointi vähän huonontunut, ja siksikin olen niin iloinen että päästiin nyt käymään. Sitä ei taas tiedä mihin vointi kehittyy kun mennään kohti kevättä ja vauvan syntymää, ja sitä että päästään käymään Oulussa. Pitää soitella mahdollisimman usein aina kun hän on kotona, eikä hoitokodissa.

Sunnuntainakin nähtiin mun isovanhempia, ja sen lisäksi kävin tädin kanssa vielä kiertämässä Ideaparkissa ja tytöt olivat sillä aikaa mummunsa luona leikkimässä ja hoitamassa Armasta. Otto kävi molempina päivinä mun kummipojan ja mun tädin miehen kanssa metsästämässä Pokemoneja Virpiniemen ulkoilualueella, kun kerrankin oli pokemoneista innostunutta seuraa. Ideaparkista löysin itselleni reiteen asti pitkät villasukat ja vauvalle ihanat kalakuvioiset housut.

Kaikista parasta oli vaan olla mun tädillä ja jutella ja höpöttää ja kokata yhdessä ruokaa. Mun täti on mulle kuin isosisko ja siellä on aina niin ihanaa ja rentoa käydä, että vaikka pääsisi vain yhdeksi päiväksi niin matka on sen arvoinen. Tämä pitkä viikonloppu oli meille kultaakin kalliimpi tsemppiloma ennen muuton loppurutistusta ja ensi viikolla alkavaa lattiaprojektia sekä maalausta. Kyllä me niistäkin vielä selvitään! Ja onneksi sain mun papaltakin hyviä remppavinkkejä, hän kun vanhana kirvesmiehenä tietää kaiken mahdollisen ja vielä vähän päälle remppajutuista.

Tänään tosiaan aamulla lähdettiin ajamaan kotia kohti, ja piipahdettiin vielä Kempeleen Zeppelinissä Hippu Kids & Lifestyle -liikkeessä, mistä ostin vauvalle merinovillapipon ja Tiaralle mustavalkoiset Vimman lettileggingssit. Tämä oli valehtelematta eka kerta kun näin mustavalkoisia lettileggingssejä livenä kaupassa, ja niitä oli siellä vielä useammat kappaleet vaikka ei Zeldan kokoa ollutkaan! Oli pakko ostaa ne, tällaisia harvinaisuuksia ei usein tule vastaan. Mutta joo, musta tuntuu että tällä hetkellä Oulussa ja lähialueilla on paremmat shoppailumahdollisuudet suomalaisissa lastenvaatemerkeissä kuin täällä PK-seudulla. Saatan toki olla väärässäkin mutta kyllä mä ehdottomasti kaipaisin Hipun ja Noomin kaltaisia liikkeitä myös tänne, niissä on reilusti valikoimaa ja juuri niitä tämän hetken suosituimpia  kotimaisia merkkejä jotka ovat joka paikasta aina loppu.

Oli kertakaikkisen ihana reissu, nyt on hyvä mieli. Harmi vaan että meidän Tipalle taisi iskeä syksyn eka flunssa, toivottavasti se ei kierrä sitten koko perheelle kun tässä on tämä muutto! Toivotaan että menee nopeasti ohi.

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille <3