Meidän joulu 2018

27.12.2018

Moi! Tuntuu kuin tässä olisi takana pidempikin tauko kuin vain pari päivää, kun oli niin hassua avata tietokone ja alkaa hommiin. Mutta voi veljet kun on tehnyt hyvää olla muutama päivä aivan rauhassa ja nauttia jokaisesta hetkestä täysillä yhdessä perheen ja sukulaisten kanssa. Joulu on ollut rento, ehkä rennompi kuin vuosiin. Varmasti siihen vaikutti myös se, että ei vietetty aattoa kotona, jolloin vastuu ruuista ja kattauksesta ei ollut vain mun ja Oton harteilla, vaan saatiin mennä valmiiseen pöytään, vaikka laatikot vietiinkin itse. Sama kiireetön tunnelma, josta nautittiin jo koko joulunalusviikko, jatkui myös aattona ja päivinä sen jälkeen. Ihan parasta!

Aattoaamuna lapset heräilivät siinä kahdeksan jälkeen, ja löysivät aattoaamun paketit kuusen alta. Katseltiin joulupukin kuumaa linjaa, luettiin uusia paketeista paljastuneita kirjoja ja avattiin joulukalentereiden viimeiset luukut. Laittauduttiin pikkuhiljaa ja keiteltiin riisipuuroa, jonne laitoin oikeasti vain yhden mantelin tänä vuonna. Yleensä olen siis laittanut jokaiselle yhden, mutta tänä vuonna laitoin koko kattilaan vain yhden, niinkuin kuuluukin. Otto annosteli puurot lautaselle, ja kuinka ollakaan: manteli löytyi mun puurosta! Taikauskoinen en oikeasti ole, mutta kai sitä saa vähän ajatella, että manteli tuo lisäbuustia ensi vuoteen! Ja kuten totesin lapsille, manteli olisi ollut hyvä kenen lautasella tahansa, koska jokaisen meidän perheen jäsenen onni tarkoittaa sitä, että kaikki muutkin perheestä ovat onnellisia ja voivat hyvin. Voidaan siis ajatella, että ensi vuodesta tulee hyvä ja onnen täyteinen.

Riisipuurolounas nautittiin Lumiukkoa perinteisesti katsellen, ja sitten alkoi pikku hiljaa olla aika siirtyä kohti aatonviettopaikkaa, eli Oton lapsuudenkotia. Matkalla käytiin koko porukalla hautausmaalla viemässä kynttilät, ja sitten ajettiin Kauniaisiin. Istahdettiin hetken aikaa ja tunnelma alkoi olla lapsilla jo melko jännittynyt ja odottava, mutta onneksi pukki tulikin sitten melko pian sen jälkeen kun oltiin päästy perille. Pukki oli aivan mahtavan luonteva ja jutusteli lasten kanssa pitkän aikaa. Lapset lauloivat perinteisen ”joulupukki, joulupukki” -laulun, ja sitten jaettiin lahjoja.

Pukin lähdettyä lapset saivat avata yhdet paketit, ja sen jälkeen oli joulupäivällisen aika. Istuttiin pöydässä pitkään ja täytettiin mahat mädillä, lohella, sienisalaatilla ja muilla alkupalapöydän herkuilla. Syötiin me toki lämpimätkin ruuat, mutta se vaan menee aina niin, että eniten tulee syötyä niitä kylmiä aattona.

Mä otin vain muutaman kuvan joulupöydästä, sillä mulla oli niin kova nälkä silloin kun oltiin siihen istahtamassa. Kotona huomasin, että kuvat ei oikein onnistuneetkaan, kun mulla oli asetukset pielessä (taitaa päteä tähän vanha sananlasku että ”on niin nälkä että näköä haittaa” jota äitini usein viljelee). Joten siitä ei nyt valitettavasti ole kuvia! Mutta onneksi kuvattiin kotona meidän tapaninpäivän joulupöytä. Joulupöytä aattona oli kuitenkin ihan super onnistunut ja herkullinen, ja tuli kyllä sellaiset ähkyt kaikille että!

Vietettiin iltaa Kauniaisissa melko myöhään ruuan jälkeen lahjoja availlen ja hengaillen. Oli ihanaa olla isolla ja rennolla porukalla yhdessä. Lähdettiin kotiin niin, että lapsilla oli jo valmiiksi yökkärit päällä. Pienimmäinen nukahti autoon ja kannettiin kotona vain sänkyyn nukkumaan. Isommatkin olivat ihan valmiita nukkumaan kotona. Sitten me tehtiin Oton kanssa vielä iltapalaa ja katseltiin Master Chefin finaalijakso (ei sangen jouluista, mutta oli hyvä jakso!).

Joulupäivä vietettiin kotona lasten, Oton ja mun äidin kanssa jouluyökkäreissä, tosin puettiin myös ulkovaatteet yökkäreiden päälle ja tehtiin lasten kanssa iso lumiukko meidän pihalle. Joulupäivä oli ihan super rento päivä, leikittiin, luettiin, pelattiin, katsottiin leffoja ja vaan hengattiin yhdessä. Syötiin jouluruokia ja joulusuklaata pitkin päivää ja mä luin mun joululahjakirjastakin varmaan puolet. Niin rentoa vaan ehtiä lukea kirjaa keskellä päivää!

Tapaninpäivää lapset odottivat nelkein yhtä kovasti kuin jouluaattoa, sillä silloin mun tädin perhe tuli meille. Se oli meidän kakkosjoulu, kun laitettiin kotonakin kunnon joulupöytä pystyyn ja oltiin jättimäisellä porukalla. Meitä oli täällä meidän 4h+k-rivarissa kuulkaa 11 henkeä viettämässä tapania ja mahduttiin kaikki myös yöpymään, jopa vielä ihan hyvin. Herkuteltiin, saunottiin ja pelattiin lautapelejä. Alakerta annettiin yöksi kokonaan vieraille, ja olohuoneeseen mahtuivat mun täti ja hänen miehensä, ja ruokailutilaan levitettiin nuorisolle kunnon siskonpeti. Hyvin mahtui kaikki onneksi, vaikka vähän mietin etukäteen, että miten me oikein mahdutaan. Oli niin ihanaa saada viettää joulua myös mun tädin perheen kanssa, ja kivaa, että he vaihteeksi olivat meillä, kun yleensä me aina ollaan Oulussa heillä.

Aivan täydellisen ihana joulu ollut kyllä, ja jäi niin hyvät fiilikset. Tänään ollaan kyläilty keskimmäisen kummisedän luona ja nyt illalla ajateltiin pitää Oton ja äidin kanssa vähän juustoiltaa. Blogi on nyt palaillut joululomalta, mutta jatkan rennompaa tahtia vielä vuoden loppuun asti. Mutta ainakin vuosikatsaus on tulossa, ja jotain muuta myös.

Ihania välipäiviä kaikille ja toivottavasti teillä on siellä myös rento ja ihana meininki <3 Kiitos kaikille ihanille joiden kanssa ollaan saatu viettää joulua!

PS: Keskimmäinen halusi näköjään pitää uusia perinteitä yllä, sillä hänenkin ensimmäinen hampaansa irtosi joulunpyhinä. Esikoiselta lähti eka hammas viime vuonna joulun aikaan, ja nyt keskimmäisellä sitten. Ihan hullua miten meidän tyypit vaan kasvaa ja kasvaa <3 


Joulu 2016

26.12.2016

Heippa ihanat ja mahtavan aurinkoista Tapaninpäivää! Meillä on ollut aivan ihana joulu, juuri sellainen mistä haaveilin etukäteen. Pysyttiin kaikki terveenä, ruuat onnistuivat ja pukki tuli käymään, ja nämä viimeiset kolme päivää ovat olleet täynnä iloa ja rentoa yhdessäoloa. Oikea kunnon perhejoulu kotona vailla mitään pakollisia menoja tai touhotusta, muusta kuin joulupukista.

Aattoaamuna nukuttiin pitkään koko perhe, ja alakertaan tullessaan tytöt löysivät pienet paketit kuusen alta. Voi sitä ilon ja riemun määrää! Neidit halusivat heti lukea uudet jouluisat satukirjat ja luettiinkin ne heti siinä. Satujen jälkeen herkuteltiin aattoaamun perinteisellä riisipuurolla joulupukin kuuman linjan säestämänä.

Meidän jouluperinteisiin kuuluu joulusauna aina siinä aamiaisen jälkeen, ja tänäkin jouluaattona me laitettiin sauna lämpeämään samalla kun keiteltiin puuroa. Kerettiin katsoa Lumiukko ja joulurauhan julistus vielä ennen kuin sauna oli lämmennyt. Käytiin saunassa kaikessa rauhassa ja sen jälkeen laitettiin lapsille uudet jouluvaatteet päälle ja laittauduttiin vähän. Jouluaattona on ihana laittautua vaikka olisikin vaan kotona. Se tuo juhlafiilistä ja hyvää mieltä ja tekee päivästä entistäkin juhlavamman tuntuisen.

Tyttöjen ihanat asut paljastuivat siis aattoaamun paketeista, Zeldan mekko löytyi Zarasta ja Tiaran mekko H&M:ltä. Molemmat olivat kyllä niin söpösiä uusissa mekoissaan, ai että.

Katettiin pöytä vähän tavallista hienommin jouluateriaa varten. Meillä ei ollut enää aattona jouluruokien kanssa mitään sen suurempaa tehtävänä, kun oltiin saatu kaikki uunilohta ja riisipuuroa lukuunottamatta valmiiksi jo edellisenä iltana. Sen kun vain katettiin keittiötaso notkumaan herkkuja, ja alettiin syömään. Meidän joulupöydässä oli tänä(kin) vuonna monenlaista sorttia, ja yhdistelin sekä mummoni klassikkoreseptejä, että aivan uusia herkkuja. Laatikot olivat tänä vuonna bataatti-pekaanipähkinä-pekonilaatikko, sekä punajuuri-vuohenjuustolaatikko, ja voi NAM ne olivat herkullisia! Lapsille maistuivat kala ja laatikot mutta muuten jouluruoka ei taida vielä kuulua ihan heidän suosikkeihinsa. Kivasti kyllä maistoivat kaikkea.

Puolivälissä jouluateriaa mun puhelin soi, ja joulupukkihan se sieltä soitteli. Hän kysäisi että olisiko sittenkin okei että hän tulee jo kymmenen minuutin kuluttua, vaikka aika oli sovittu tuntia myöhemmäksi. Ja me sitten tietenkin sanottiin että kyllä se käy, sillä tiedämme miten hurjan kiireisiä joulupukit ovat jouluaattona. Meillä aikuisilla tuli pienoinen kiire aterioida loppuun, ja päätettiinkin jättää ruoka kesken ja jatkaa sitten pukin lähdettyä.

Lapset olivat onneksi ehtineet syödä lautaset tyhjiksi, ja me sitten kehotettiin heitä menemään vielä mummun kanssa käsipesulle ennen kuin pukki tulee, ja sillä aikaa Oton kanssa äkkiä roudattiin kaikki lahjasäkit ulko-ovelle. Saatiin ne siihen juuri ajoissa, kun jo kuuluikin pukin koputus ovelta ja me riennettiin avaamaan. Pukki oli aivan mahtava, laulettiin hänelle joulupukkii joulupukkii ja hän otti tytöt syliin ja jutteli kaikki vuoden kuulumiset läpi ja pukin jaettua yhden lahjasäkillisen me vielä tanssittiin pukin kanssa piirissä ja laulettiin Mors grisar är vi allihopa. Ihan mahtava pukki, oikea supliikkimies. Pukin lähdettyä tytöt saivat jakaa loput lahjat ja sitten availtiinkin niitä aika tovi.

Oli niin hauskaa kun jokaikisen lahjan kohdalla nuorempi neiti toisteli haltioissaan että ”Ou mai gosh juuri tällaista mä olen aina toivonut! Mä olen niin onnellinen, tämä on parasta!”. Hän jaksoi ihastella ihan kaikkia lahjoja yksisarvissukista Hatchimalsiin ihan yhtä suurella innolla ja sitä oli ihana seurata. Molemmat neidit vaikuttivat oikein onnellisilta lahjoistaan, ja niillä on leikitty nyt nämä kaikki päivät. Molemmat saivat paljon legoja ja lautapelejä, ja aikalailla rakennellessa ja pelaillessa yhdessä ollaan vietetty suurin osa ajasta.

Me aikuiset saatiin tosi kivoja lahjoja myös ja olen jo melkein lukenut Himoshoppaajan uusimman osan loppuun. Vähän on mennyt yökukkumiseksi kun on niin koukuttava kirja! Näytän ehkä lahjoja myöhemmin täällä tai instagramissa jos te niin toivotte.

Täydellinen jouluaatto ja ihana aloitus lomalle. Meillä on koko tämä viikko yhdessä lomaa enkä voisi olla iloisempi <3 Toivottavasti teillä oli ihana joulu myös, ja kiitos hurjasti ihanista hyvän joulun toivotuksista teille <3