Luukku 5: Meidän joulukuusi 2018

05.12.2018

Jo alusta asti joulukalenterissa on ilmestynyt luukku nimeltä meidän joulukuusi. Joka vuosi mä esittelen meidän kuusen. Joulukuusen koristelu on mulle tärkeä ja rakas perinne. Kuten pidempiaikaiset seuraajat tietävätkin, mun lapsuudessa koristeltiin joulukuusi aina itsenäisyyspäivänä. Silloin kultaisella 90-luvulla me oltiin ne ”kummajaiset” jotka koristelivat kuusen ihan liian aikaisin! Kaikki muut koristelivat kuusen aina vasta juuri ennen aattoa tai jopa vasta aattona. Me koristeltiin kuusi aina aikaisin, jotta ehdittiin nauttia siitä, koska ei koskaan vietetty joulua kotona.

Viimeisen 10 vuoden aikana tilanne on kuitenkin hiljalleen muuttunut, ja nykyään tuntuu olevan yhtä yleistä koristella kuusi jo marraskuun puolella, tai viimeistään joulukuun ensimmäisenä päivänä, kuin vasta aaton alla. Nykyisin me ollaan melkein mattimyöhäisiä tämän itsenäisyyspäiväperinteen kanssa, ja tällaisena jouluintoilijana kieltämättä mustakin tuntuu ihanalta ajatus siitä, että kuusta saa katsella vielä vähän pidempään koristamassa olohuonetta. Tänä vuonna me yllätettiin siis lapset, ja jo perhejoulukalenterin tokasta luukusta löytyi riemunkiljahduksia aiheuttanut lappu ”KORISTELKAA JOULUKUUSI”.

Viime sunnuntaina siis koristelimme jo muutaman vuoden vanhan valkoisen kestokuusemme yhdessä lasten kanssa. Myös taapero sai osallistua koristelutuokioon, ja hän aivan yllätti mut hellävaraisuudellaan. Yksikään koriste ei rikkoutunut koristelun tuoksinassa. Tietenkin yritin vältellä antamasta hänelle lasipalloja, mutta hän näppäränä tyyppinä löysi kyllä niitä ihan itsekin. Onneksi hän osasi ripustaa ne yllättävän taitavasti, ja oli ihanaa katsella hänen intoaan.

Tänä vuonna meidän kuusen teema noudatteli aika tarkasti meidän olohuoneen värejä: kultaista, valkoista, viiniinpunaista ja vaaleanpunaista. Joka vuosi lapset saavat valita yhdet uudet koristeet, ja tänäkin vuonna heidän valintansa olivat aivan hellyyttäviä. Esikoinen valitsi lasipallon punaisella tekstillä ja paljeteilla, keskimmäinen valitsi suloisen pehmeän pingviinin ja taaperon valinta oli hurmaavan värikäs lentokone. Ensiksi hän meinasi valita astronautin, mutta vielä kassalla hän ilmoitti, että ”ehkä sittenkin minä haluan sen”. Kysyin että minkä sen, ja hän vastasi ”no sen lentokoneen minä haluan!”. Ja niin sitten kipitin vielä vaihtamaan astronautin lentokoneeseen. Nämä joka vuosi valitut koristeet, joita esikoisella on 7, keskimmäisellä 5 ja kuopuksella 2, ovat niitä, jotka lapset saavat sitten mukaan, kun muuttavat joskus omiin koteihin aikuisena. Mun mielestä tämä on ihana perinne!

Mäkin sain paljon koristeita mukaan äidiltä, kun muutin yksin asumaan v. 2009 joulukuussa. Monet niistä on tänäkin vuonna ripustettuna mun kuuseen. Mä rakastan sitä, että koristeita on kertynyt isompi kokoelma, ja pystyn tekemään kuusesta aina vähän erilaisen joka vuosi. Äidiltä mukaan saadut joulukoristeet ovat mulle rakkaita ja ihania muistoja, jotka mielelläni ripustan joka vuosi. Ne tuovat palan mun lapsuuden jouluista meidän omaan olohuoneeseen. Toivottavasti meidän lapsilla on sama fiilis sitten joskus hamassa tulevaisuudessa.

Tänä vuonna en juurikaan ostanut joulukoristeita uutena, ainoastaan kaksi pakettia viininpunaisia paperisia ruusuja Ikeasta. Ne olivat vaan kertakaikkisen kauniita ja upeita, ja toivat jotain uutta ja ihanaa joulukuuseen.

Joulukuusi tuo ihanaa valoa, kimallusta ja kauneutta kotiin tämän pimeimmän vuodenajan keskellä. Sateinen sää ulkona tuntuu paljon siedettävämmältä, kun olohuoneessa on ihana kuusi täynnä valoa ja kimallusta.

Millaisia väriteemoja teillä on joulukuusessa tänä jouluna? Milloin teillä koristellaan joulukuusi?


Luukku 7: Meidän joulukuusi 2017

07.12.2017

Perinteinen Itsenäisyyspäivän aktiviteetti, eli joulukuusen koristelu, suoritettiin eilen koko porukalla. Etukäteen jännitin vähän, että kuinka innoissaan kuopus on repimässä kuusen oksilta koristeita, mutta hänpä ei ole yrittänyt kertaakaan omin päin mennä niitä ottamaan. Koristeluvaiheessa hän kyllä ihmetteli lattialla olleita palloja ja nauhoja, mutta itse kuusesta hän ei ole kertaakaan yrittänyt vielä niitä ottaa. Saa nähdä päästäänkö muka oikeasti näin helpolla, vai oliko tämä vain tällaista alkuhuumaa, mutta ainakin toistaiseksi olen kiitollinen ettei kuopus piittaa kullasta tai kimalluksesta.

Joulukuusen kanssa jatkettiin samalla teemalla kuin meidän olkkarikin on, kultaa, vaaleanpunaista, mustaa ja valkoista. Ainoastaan vihreä jäi uupumaan. Mä harkitsin ensin, että kuuseen tulisi kulta-vihreät koristelut, mutta en löytänyt mistään omaa silmääni miellyttäviä koristeita vihreässä värissä, juuri siinä oikeassa sävyssä jota meillä on. Ja parempihan se on käyttää niitä vanhoja koristeita muutenkin, kuin hamstrata hulluna uusia, jotka ovat käytössä ehkä vain yhden joulun.

Nämä samat koristeet on olleet meillä käytössä joka vuosi, aina vähän vaihdellen välillä. Muutaman helminauhan ostin kuitenkin kuuseen, sillä meidän monta vuotta vanhat koristenauhat olivat jo vähän käytössä kärsineitä. Lisäksi sorruin ostamaan muutaman yksisarviskoristeen Flying Tigerista, koska kukapa nyt voisi yksisarvisia vastustaa! Mutta ne onneksi sulautuivat kivasti vanhojen kavereiden joukkoon. Lapset koristelivat alimmat oksat kokonaan itse, ja ne ovatkin hauskan näköiset kun he ripustelivat pikkupalloja myös sinne ihan alas. Ne ovat kaikki muovisia, eivätkä mene rikki vaikka kuopus niitä päättäisi vähän irroitellakin.

Meidän tytöillä on edelleen se perinne, että joka vuosi he saavat valita yhdet omat uudet koristeet kaupasta, koska he keräävät joulukoristeita sitten omiin tulevaisuuden joulukuusiinsa. Tänä vuonna melkein kaikki nuo heidän valitsemat koristeet (kuten robotit, kuppikakut, jäätelöt ja vihreä lasipallo-minikuusi olivat joulukuusessa, ainoastaan uusimmat valitsemansa koristeet he halusivat oman huoneensa pieneen joulukuuseen. Ne tuovat vähän leikkisyyttä ja pirteyttä, ja sitä persoonallista henkeä meidän kuuseen. Lisäksi kuusesta löytyivät jokaiselle omana syntymävuotena ostetut ja omalla syntymävuodella varustetut ”Baby’s First Christmas” -pallot, myös kuopuksen oma 2017-versio.

Kuusen valot päivitettiin tänä vuonna uusiin langattomiin led-kynttilöihin, kun vanhat kuusenkynttilät eivät enää toimineet kunnolla. Olipa muuten huomattavasti helpompaa laittaa nämä langattomat, kuin sotkea johdoilla. Nyt kuusi näyttää paljon siistimmältä, kun tummat johdot eivät paista joka välistä.

Mä rakastan runsautta, kimallusta ja kultaa sopivissa määrin, ja niitä meidän kuusesta löytyy. Kaikki eivät välttämättä överityylille syty, mutta ei tarvitsekaan. Jokainenhan saa tehdä juuri sellaisen joulun mistä itse tykkää! Tämä on niin meidän näköinen joulu kuin voi olla, värikästä ja iloista sekametelisoppaa. Ruokailutilassa joulukoristelut ovat enemmän sellaista sinne sopivaa, viherkasveja ja appelsiiniköynnöksiä, mutta olkkari saa olla överi. Musta on ihanaa että meidän tytötkin tykkäävät koristella joulukuusen, ja toivon että se on heille yhtä ihana ja rakas perinne kuin mulle itselleni.

Joulukuusi toi tullessaan kunnon joulutunnelman kotiin, sitä on ihana katsella, ja sen valossa on kiva katsella iltaisin vaikka Netflixiä. Siitä tulee niin lämmin fiilis, ja aivan ihanaa ajatella että jouluun on enää niin vähän aikaa. Pakko muuten sanoa että pisti naurattamaan kun tsekkasin meidän viime vuoden joulukuusta: siis herranen aika miten paljas olkkari meillä silloin oli!! Niin kolkkoa jotenkin. Mutta onneksi koti on vähän valmistunut niistä ajoista! Ja aww, tuli ikävä tuota mahaa, missä meidän kuopus vielä näihin aikoihin tyytyväisenä köllötteli!

Ihanaa päivää kaikille <3

Millainen joulukuusi teillä on tänä vuonna?