Vuoden ensimmäinen asu – kultaa & velouria

03.01.2018

Kultaa ja velouria kuulostaa aika pahalta kun sen noin yksinkertaisesti asettelee. Tai tulee lähinnä mieleen joku vuosituhannen alun Ali G -leffa, velourverkkarit ja isot kultaiset räppärikorut, ei hyvänen aika. Mutta niistä ei nyt sentään ole onneksi kyse, enkä ainakaan itse saanut asustani Ali G-viboja. Sen sijaan voin todeta, että monen vuodenkaan jälkeen en ole kyllästynyt kultaan, vaan himoan sitä lisää ja lisää. Ja velour tuntuu yllättävän kivalta, kun unohtaa ne räppäreiden kotiasut, juicy couturen ja strassikirjailut, ja käyttää velouria uudella tavalla esimerkiksi neuleessa.

Joulupukki toi lapsille kaikille omat eriväriset velourneuleensa, ja itse sain lahjakortin vaateliikkeeseen, mistä satuin löytämään vielä itselleni samanlaisen. Nyt voidaan mätsäillä meidän neuleissa. Muuten en olisi nyt ostanut mitään vaatteita, mutta kävin mun tädin mukana alennusmyynneissä pyörimässä, ja satuin löytämään tuon samisteluneuleen, joten se sitten tarttui mukaan. Muuten olen pyrkinyt olemaan ostelematta mitään heräteostoksia. En ole pitkään aikaan ostanut mitään sillä tavalla että olisin vaan kaupasta yhtäkkiä löytänyt jotain ja ostanut sen heti mukaan, paitsi tuon yhden neuleen nyt.

Vaatekaappi on pysynyt hallittuna määrältään ja pukeutuminen on ollut kivaa siksi. Jotenkin tuntuu että mitä vähemmän vaatteita on, sitä enemmän kivoja yhdistelmiä niistä keksii. Nyt tulee käytettyä jotenkin laajemmin koko vaatekaapin sisältöä, kun silloin kun kaappi oli megatäynnä ja oikein pursusi vaatteita. Aiemmin tuli käytettyä vain pientä osaa niistä vaatteista mitä omisti, kun ei jaksanut yrittää etsiä mitään jännää sieltä kaaoksen keskeltä.  Parempi siis näin.

Kultatakki oli hetken aikaa vähemmällä käytöllä, kun verhouduin mustaan adidaksen untuvatakkiini melkein joka reissulla. Kultatakki on kuitenkin vähän lämpimämpinä päivinä ehdottomasti mukavampi kuin untuvatakki ,joka on pakkasella parhaimmillaan. Olen käyttänyt kultatakkia autoreissuilla, ja untuvatakki on sittten niitä hetkiä varten kun mennään luistelemaan, pulkkamäkeen tai muuten vaan ulos.

 

Asun Gucci-vyö on joululahja Otolta, ja pitkään harkittu ja himoittu asuste. Tällaisia suurempia hankintoja mä aina harkitsen pitkään, ja myös tätä olin pohtinut jo puolisen vuotta. Jos en puolessakaan vuodessa kyllästy ajatukseen jostakin, se selkeästi on silloin harkittu ja ansaitsee paikkansa mun kaapissa. Puoli vuotta mä himoitsin sitä, tallensin Pinterest-tauluun GG-vyöasuja, kävin ihastelemassa sitä Guccin sivuilla ja Instagramissa, ja lopulta vinkkasin Otolle että se voisi olla aika kiva joululahja, mutta silti yllätyin iloisesti kun sain sen.

Takki Monki / Neule H&M / Vyö Gucci / Farkut Gina Tricot / Laukku Rebecca Minkoff / Kengät Zara

Vyöstä tuli kertaheitolla mun lemppariasuste ikinä. Se lisää persoonallisuutta asuihin, ja sillä saa muokattua vaatteiden lookia tosi kivasti. Se on ollut mulla varmaan 6/7 asussa päällä jouluaatosta asti, no yökkäreiden kanssa en sitä sentään pue. Sitä ei välttämättä tule ajatelleeksi, mutta vyö muuttaa asuja tosi paljon, ja se tekee asusta paljon harkitumman ja viimeistellymmän näköisen. Olen miettinyt että pitäisi tehdä postaus jossa on vaikka neljä asua, vyöllä ja ilman, mistä näkee kuinka paljon niinkin pieni asuste voi muuttaa ilmettä.

Sain kommentin, jossa toivottiin multa tälle vuodelle aiempaa enemmän asu- ja tyylipostauksia, ja mä hihkuin riemusta ääneen. Mä rakastan tehdä asujuttuja, ja jos siellä ruutujen takana on edes yksi joka näitä haluaa nähdä, niin minähän teen! Kiitos sinulle ihanalle joka näitä toivoit! Yritän palata asupostauksissa samaan tahtiin joka mulla oli blogissa ennen viimeisintä raskautta, jonka edetessä into niiden tekemiseen vähän laantui. Luvassa on siis ainakin sellaisia ”yksi asuste/vaate ja monta tapaa yhdistää se” -tyypisiä postauksia, ja ihan näitä perinteisiä päivän asuja ja muita juttuja. Mutta tosiaan mikään tyyliblogi tästä ei ole tulossa edelleenkään, mun mielestä parasta lifestyleblogissa on se että voin itselleni mieluisaan tahtiin yhdistellä ihan mitä aiheita tahansa.

Ihanaa iltaa kaikille <3 


Meidän perheen jouluaatto 2017

26.12.2017

Ihanaa Tapaninpäivän iltaa kaikille! Pieni tauko tietokoneesta teki aika hyvää intensiivisen joulukuun postaustahdin jälkeen. Jouluaatto oli ihana, juuri niin kuin toivoimme, vaikka eihän me kommelluksiltakaan vältytty. Ja arvatkaa mitä: joulupukki tuli liian aikaisin tänäkin vuonna! Vaikka oli eri pukki, siis miten voi olla, että meidän pukit on aina etuajassa?? Onneksi oltiin tehty hyvä päätös syödä vasta pukin käynnin jälkeen, niin ei tullut kiire ruokailla.

Aattoaamuna meillä oli kaikki kinkun kastiketta lukuunottamatta valmiina, ja mä keittelin sen heti siinä aamuseiskalta valmiiksi. Koko aamu mentiin rennolla meiningillä, katseltiin Joulupukin Kuumalinjaa, Lumiukkoa ja luettiin lasten aattoaamun paketeista saamia kirjoja. Aamutossut olivat hitti ihan niin kuin ounastelinkin, ja ovat olleet pikkutyypeillä jalassa siitä asti kun he saivat ne. Varmaan lähtisivät uloskin niissä jos mahdollista, haha.

Puolen päivän aikaan syötiin perinteinen riisipuurolounas kanelilla ja sokerilla tietenkin, oli niin hyvää. Riisipuuroa voisi kyllä syödä useamminkin kuin vain jouluaattona. Mietin tätä samaa joka joulu, ja silti teen sitä kuitenkin seuraavan kerran vasta seuraavana jouluna. Ei vaan tule ikinä mieleen tehdä sitä, mutta sitten kun jouluna syö sitä niin muistaa taas miten uskomattoman herkullista joku niinkin yksinkertainen ruoka voi olla.

Lounaan jälkeen saatiin Oton perhe tänne meidän seuraksi, ja sitten alkoikin olla jo innostus ihan käsinkosketeltavissa, kun pukkia oltiin odotettu jo koko päivä. Melko nopeasti se pukki siitä tulikin sitten, ja laulettiin pukille tietenkin ”Joulupukkii Joulupukkii”. Pukki rupatteli ja oli oikein mukava meille kaikille, ja toi hirveän kasan lahjoja, kun meitä oli niin iso porukka. Hän ei meinannut itse mahtua ovesta sisään kun kaikki säkit olivat tiellä meidän pienessä tuulikaapissa, voi pukkiparkaa. Onneksi hän pääsi sitten kuitenkin sisään. Lapset saivat avata yhdet paketit heti ennen ruokailua, ja loppuja ei edes jaettu ennen ruokaa.

Pukin käynnin jälkeen alettiinkin siis valmistelemaan jouluruokailua, ja meillä oli niiiiiin herkulliset tarjoilut tänä vuonna vaikka itse sanonkin. Kalapöytä pullisteli mitä ihanammista herkuista, ja tuntui niin hyvältä saada kaikkia niitä ruokia, mitä en viime vuonna voinut raskauden takia syödä. Syötiin oikein pitkän kaavan mukaan, ja nautittiin kaikista herkuista. Lapsetkin jaksoivat yllättävän hyvin keskittyä ruokailuun ja maistoivat niin mätiä kuin graavilohtakin, (silliä eivät halunneet, minkä ymmärän hyvin, sillien hienouden olen itsekin ymmärtänyt vasta aivan viime vuosina) vaikka lahjat oli vielä jakamatta.

Lahjat jaettiin, ja kaikki saivat vaikka mitä kivoja juttuja joista on iloa. Mä sain kaikkea älyttömän ihanaa, osaa olen vilauttanut insta storiesin puolellakin, ja siellä kantsii muutenkin seurailla, jos haluaa nähdä muutakin kuin blogin harkittuja kuvia. Siellä näkyy ihan sitä perus hömppää mitä elämä pitää sisällään.

Jouluaattoilta kului lasten leluja kasaillessa, Oton veljen itsetekemää herkullisen sitruksista glögiä maistellessa, ja jälkkäriksi syötiin vielä Oton siskon tekemää puolukka-parfaitia, ja mun tekemää piparihyydykekakkua puolukkakastikkeella. Lapset nukahtivat samantien kun vihdoin malttoivat mennä nukkumaan kivan ja pitkän päivän jälkeen.

Nämä kaksi päivää ollaan öllötelty mukavuusvaatteissa vaan, ja vietetty perheaikaa legojen leffojen ja monopolin parissa. Ja tietysti ollaan myös luettu paljon kirjoja, itsekin kerkesin eilen uppoutua hyvin kirjan pariin, ja jopa nukkua pienet päiväunet, mitä olen tehnyt viimeksi keväällä kun meillä oli vatsatauti. Päiväunet oli ihan luksusta!

Nyt mennään ottamaan erä monopolia, ja illalla suunnataan mun isotädille kyläilemään Espooseen. Ihana, rento joululoma takana. Ja onneksi lapsilla on vielä melkein kaksi viikkoa lomaa jäljellä, ja mekin päästään lomailun makuun uudelleen heti viikonloppuna, kun Otolla on koko ensi viikko vapaata. Parasta!

Ihanaa Tapaninpäivää kaikille ja kiitos ihanista jouluntoivotuksista ja viesteistä mitä olette laittaneet <3


Luukku 18: Aattoaamun selviytymispakkaukset lapsille

18.12.2017

Hahaa, olen aikaistanut tämän luukun tekemistä joka vuosi kahdella päivällä, ekan tein 22.12., tokan 20.12. ja tänään on siis 18.12. Ehkä se auttaa siihen, että jos joku muu inspiroituu tästä ja tahtoo ehkäpä tehdä samantyyppisen, ei ole niin vaikeaa toteuttaa sitä kun jouluun on vielä useampi päivä. Ajatelkaa, tänään voi sanoa että JOULU ON TÄLLÄ VIIKOLLA! Samalla ihanaa ja kamalaa, joulussa kun se valmistautuminen on niin ihanaa ja parasta, ja kohta joulu on jo ohi. Tästä vikasta viikosta ennen jouluaattoa aion ottaa kyllä kaiken ilon irti. Mä aion  jouluttaa aivan täysillä lasten ja Oton kanssa, tästä tää lähtee.

Yksi meidän jouluperinteistä on jouluaattoaamun ”selviytymispakkaukset” lapsille, eli pienet paketit, jotka saa avata heti aamulla, ja joissa on jotain pientä kivaa jonka avulla vähän purkaa aaton jännitystä. Meillä perinteenä on, että tässä paketissa on aina jouluaiheinen kirja, sillä mikäs sen mukavampaa kuin lueskella aamulla kaikessa rauhassa joulusatua, tai selata, tai tässä tapauksessa myös kuunnella.

Ensimmäistä kertaa paketteja on kahden sijaan kolme, ja se onkin oikeastaan yksi syistä miksi julkaisin tämän luukun jo nyt! En ole nimittäin vielä paketoinut näitä, sillä siitä kolmannesta paketista puuttuu vielä kaksi olennaista osaa! Vain kirja on löytynyt. Eli tänä vuonna aiemmasta poiketen paketista ei paljastu tytöille jouluaaton asua, sillä he valitsivat itse mekkonsa joulujuhliin, ja haluavat kuulemma laittaa myös aattona päälle samat mekot kuin dagiksen ja eskarin joulujuhlaan. Tänä vuonna paketeissa on siis kirjan lisäksi jotain muuta kuin juhlamekot, nimittäin aamutossut!

Aamutossuja on pyydetty meillä jo varmaan vuoden verran, kun mun kummipojallakin on omat, ja tytöt aina niillä tassuttelevat menemään vuorotellen, kun ollaan Oulussa. Nyt ostettiin tytöille Lindexiltä söpöt aamutossut, joissa hekin voivat tassutella. Ainoa probleema on, että kuopukselle ei löytynyt mistään kivijalasta omia aamutossuja (ainakaan siis peruskaupoista missä kävin) ja nyt mietin että mitä ihmettä mä hänelle laitan sitten tossujen tilalle sinne. Ehkä uudet jarrusukat? Vai olisiko jossain söpöjä omia aamutossuja hänellekin, jos tiedätte että jossain on niin vinkatkaa ihmeessä!

Kirjat on valittu tänäkin vuonna lasten omia mieltymyksiä ajatellen. Kuopukselle ruotsinkielisiä lastenlauluja, joita voi soittaa kirjasta suoraan. Sjung Med Barnkammarboken: Julsånger tekee varmasti hänet iloiseksi aattona, sillä hän rakastaa musiikkia ja kirjoja. Keskimmäiselle joulusatuja, joita voi sekä lukea itse jos osaa, tai kuunnella suoraan kirjasta Astrid Lindgrenin lukemana. Tämä on siis äänikirja ja normisatukirja samassa. Aivan loistava! Esikoiselle ostettiin Heinähatattu, Vilttitossu & Jouluvintiö -kirja jota hän voi lukea ihan itse. Luultavasti tosin luetaan tämäkin isommille tytöille yhdessä, sillä molemmat tykkäävät Heinähatusta ja Vilttitossusta ihan hulluna, vähintään yhtä paljon kuin itse tykkäsin pienenä. Ja mulla tulee muutenkin meidän tytöistä aina vähän nuo ihanat satuhahmot mieleen. Onneksi en itse koe kuitenkaan olevani yhtä huithapeli kuin Heinähatun ja Vilttitossun äiti.

Näiden kirjojen ja aamutossujen lisäksi pakkauksiin tulee mukaan jouluherkut. Tähän asti herkku on ollut joulukaakao, mutta mä tavallaan haluaisin laittaa edes jollain tavalla samanlaisen herkun kaikille kolmelle. Kaakao ei kuitenkaan ole ihan se eka juttu mitä alle 1-vuotiaan herkkupurkkiin olisin laittamassa, varsinkaan suklaahippuineen tai kaneleineen. Mikä voisi olla sellainen lämpimässä säilyvä ihana jouluherkku jota voi antaa vauvallekin? Pitää varmaankin kääntyä jälleen kerran Simppelin Sormiruokakeittiön puoleen! Mutta jos teillä on jotain huippuvinkkejä niin jakakaa ihmeessä!

Saako teillä avata yhden paketin jo aattoaamuna? Mitä yleensä laitatte paketteihin? 


Luukku 14: Paketointia & kimallusta

14.12.2017

Ollaan pidetty Oton kanssa jo yhdet paketointitalkoot tälle kuulle, ja eilen paketoin yksin Oton lahjat sillä aikaa kun hän oli töissä. Me tykätään molemmat paketoinnista, ja ollaan aika sulava tiimi siinä puuhassa. Otto paketoi, ja mä koristelen paketit, täydellistä! Kumpikin saa keskittyä omiin vahvuuksiinsa, eli Otto taittelemaan millintarkasti paketteja, ja mä tekemään koristukset mieleni mukaan. Mitään kovin hienoa en osaa tehdä, mutta onneksi nykyään on paketointiin saatavilla paljon myös kivoja ja helppoja juttuja, joilla sitä näyttävyyttä on helppo lisätä.

*Osa paketointitarvikkeista saatu Flying Tigerista

Tänä vuonna meidän paketointikamppeista löytyy varmaan ensimmäistä kertaa vihreää väriä, sillä se on mun tämän vuoden rakkaus. Vihreää on paketointinaruissa, ja joissakin papereissa myös. Se näyttää ihanan raikkaalta ja jouluisalta, ja esikoisen paketteja yritin tehdä erityisen paljon juuri vihrein koristuksin, sillä se on hänen lempivärinsä. Vihreään yhdistellään punaista ja kultaa, sekä papereissa perinteistä paperinruskeaa sekä harmaata.

Tänä vuonna innostuin eka kertaa koristelemaan paketteja myös erilaisilla koristeteipeillä. Teipeillä saa yksinkertaisista papereista loihdittua tosi näyttäviäkin paketteja, ja vieläpä helposti. Tänä vuonna meillä on perheessä yksi paketin saaja enemmän, ja sen lisäksi vietetään isommalla porukalla joulua kuin koskaan ennen, joten pakettiurakka on myös suurempi. Siksi helppous on ollut ihan numero 1 kriteeri tänä vuonna.

Satiininauhat on ihan uskomattoman kauniita, ja niillä saa tosi helposti näyttävyyttä paketteihin. Me ollaan myös kierrätetty paketointitarvikkeita vuodesta toiseen, esimerkiksi ollaan ostettu aikoinaan vanerisia ”pakettikortteja” Flying Tigerista, ja käytetty samoja kortteja monta vuotta peräkkäin. Lapset eivät lahjojen avaamisen tuoksinassa huomaa, kun pakettokortit kerätään yhteen pussiin, ja käytetään seuraavana vuonna uudelleen. Se säästää luontoa, ja on musta kiva perinne. Myös satiininauhoja ollaan käytetty uudelleen. Lahjapaperit ostan nimenomaan paperisina, ja esimerkiksi tuon jättisuuren Glitter-rusetin* ajattelin myös ottaa talteen ensi vuodeksi. Se on ihan mahtava, ja kiinnitetään vaan sellaisella ohuella metallilangalla joka on siinä mukana, eli se on helppo ottaa talteen ja käyttää uudelleen.

Mä käyttäisin varmaan paperitkin uudelleen, mutta tietysti täytyy antaa lasten avata pakettinsa itse, hah! Ja silloin paperit ei tietenkään säily ehjänä. Mutta on sekin jo jotain, että valkkaa kestävämpiä pakettikortteja. Vaneriset kortit kestävät hyvänä vuodesta toiseen, ja siinähän säästää myös aikaa ja vaivaa kun ei tarvitse kirjoittaa nimiä uudelleen ja uudelleen joka vuosi, kun ne on jo valmiina.

VOITA FLYING TIGERIN LAHJAKORTTI INSTAGRAMISSA! Mun instatilillä käynnistyy tänään päivällä klo 12.00 arvonta, jossa voit voittaa 50€ lahjakortin Flying Tigeriin, ja saat sen vielä ensi viikolla käyttöösi, eli voit vaikka ostaa sillä paketointitarvikkeita tai ihania pikkulahjoja. Eli katseet instagramiin klo 12.00, @iinalaura on mun tili. Luonnollisesti täytyy seurata sekä mun tiliä, että @flyingtiger_fi -tiliä osallistuakseen. Tarkemmat säännöt löydät kuvan alapuolelta. 

Ihanaa päivää kaikille <3 Millaisia paketteja teidän kuusen alta tai joulupukin säkeistä löytyy tänä vuonna?