Hääpäiväbileiden asu Talvipuutarhassa

10.02.2019

Meidän hääpäiväbileet on nyt juhlittu, ja ne ylittivät kaikki meidän odotukset. Juhlat olivat vaan niin täynnä tunnetta, että mä en kestä! Eilen itkettiin paljon, ja ne olivat kaikki onnen ja liikutuksen kyyneliä. Itse juhlista saatte postauksen hieman myöhemmin kun ollaan ehditty vähän käydä kuvia ja näitä tunteita läpi, mutta tänään mä esittelen mun hääpäiväbileiden asun!

Mä tiesin jo heti kun aloin asua etsimään, että haluan päälleni jotain vaaleanpunaista. Etsin jokaisen tietämäni nettikaupan valikoimat ja kiertelin kaikki kivijalkamyymälät muutaman viikon aikana, mutta mekkoa ei vaan tuntunut löytyvän millään. Mulla ei oikeastaan edes ollut mitään sen tarkempia kriteereitä mekolle, ajattelin vaan, että ”tiedän kun löydän sen”. Mutta mitään ei tuntunut löytyvän, tämä kun ei ole sitä ihan parasta mekkosesonkia muille kuin vanhojen tanssien tanssijoille. Tai no, heidänkin mekot taitavat olla pääosin ostettu jo paljon aiemmin.

Ajattelin jo, että luovun toivosta ja ostan vaan ihan tavallisen mustan mekon, koska mustalle mekolle on aina käyttöä, eikä mulla ole sellaista varsinaista ”pikkumustaa” koska en mahdu mun vanhaan pikkumustaan enää. Viikkoa ennen juhlia me oltiin kuitenkin käymässä Jumbossa, ja mä menin piipahtamaan vielä Jumbon BikBokissa. Siellä ihana myyjä tuli kysymään, että mitä etsin ja tarvitsenko apua, ja kerroin toiveeni. Ajattelin, että mitään ei varmasti löydy, mutta myyjä löysi vaikka kuinka monta vaihtoehtoa. Ihan viimeinen vaihtoehto, jonka hän toi esille, oli 70% -aletangosta ilmeisesti viime kesän vaaleanpunainen pitkähihainen mekko oransseilla kukkakuvioilla.

Heti kun näin mekon, mulle tuli se tunne että TÄSSÄ SE ON! En edes jaksanutkaan sovittaa mitään muita mekkoja kuin vain sitä yhtä, koska se näytti niin ihanalta ja kokeilin sitä heti ekana. Se oli juuri sopiva, ihanan värinen, sopivasti kesäinen mutta pitkien hihojen ansiosta kuitenkin talveen sopiva myös. Se oli loistava löytö. Ja arvatkaa paljonko sille jäi hintaa 60% alennuksen jälkeen? 18 euroa. Ei kovin iso sijoitus siis, vaikka olin varannut mekolle paljon enemmän budjettia. Mutta ei haitannut ollenkaan tehdä näin hyvää löytöä.

Mulle tuli heti mekosta niin hyvä fiilis, kun se oli jotenkin juuri sitä mitä mä hain, vaikka en edes etukäteen tiennyt mitä hain.

Me käytiin kuvaamassa mekko tällä viikolla Talvipuutarhassa Oton ja mun ystävän Emmiksen kanssa. Suurin osa näistä kuvista on siis mun ystävän ottamia, ja mä tykkään niistä ihan super paljon! Usein kun joku ”uusi” kuvaaja ottaa kuvia, niin mua jännittää eikä välttämättä osaa rentoutua samalla tavalla kun Oton kanssa. Mutta toisaalta, me ollaan kuvattu Emmiksen kanssa jo huomattavasti ennen Ottoa, 16-vuotiaina Oulussa! Ei ihmekään, että Emmiksen kanssa pystyi rentoutumaan siis.

Talvipuutarha oli aivan ihana kuvauspaikka, miten ihmeessä ei olla ennen tajuttu mennä sinne kuvaamaan asukuvia talvella?? Ja meidän hääkuviakin olisi voinut ottaa siellä silloin helmikuun pakkasilla! Mutta pitää käydä siellä uudelleen ottamassa jotain pariskuntakuvia vaikka tänä talvena. Siellä on ihanan lämmintä ja kaunista ja trooppista. Tulee ”hieman” erilaista tunnelmaa asukuviin, kuin tuolla lumen ja loskan täyteisessä ulkoilmassa tällä hetkellä.

Asun kengät ovat Even & Oddin ja ne tilasin Zalandolta. Mulla ei ollut yksiäkään sopivia avokkaita, joissa olisi ollut tarpeeksi korkea korko JA suljettu kärki. Nyt on sen verran kylmä, että mekon kanssa on aivan pakko olla sukkahousut, enkä voinut käyttää luottokorkkareitani, jotka ovat täysin avoimet sandaletit. Ostin siis monen vuoden tauon jälkeen itselleni uudet korkokengät neutraalissa beigen sävyssä, jotta ne sopivat mahdollisimman monen asun kanssa myös tulevaisuudessa.

Mulle tämä asu oli ihan täysi kymppi ja luulen, että tämä mekko tulee olemaan kovassa käytössä myös ensi kesänä ihan ilman niitä sukkahousuja! Näissä kuvissa en vielä ollut käynyt kampaajalla, ja hiuksetkin olivat vähän sen näköiset, mutta onneksi sain ne sentään laitettua vielä ennen juhlia. Myös juhlapäivän meikki oli hieman näyttävämpi kuin näissä kuvissa, mutta mun mielestä tämä mekko toimii loistavasti vaikka ilmankin meikkiä kesällä.

Oi vitsi, pelkästään näiden mekkokuvien katselusta tulee niin lämmin fiilis, koska eilinen oli vaan niin ihana. En malta odottaa, että pääsen kertomaan lisää!


Pikkujouluhaalari ja kadoksissa ollut kultatakki

25.11.2018

Kuten edellisestä postauksesta kävi ilmi, olen tällä viikolla juhlinut useammin kuin muutaman viime kuukauden aikana yhteensä, heh. Keskiviikon lukijailtaan menin viime keväisessä paljettimekossa, mutta pikkujouluja ja eilistä luokkakokousta varten mä ostin yhden uuden vaatteen: mustan haalarin. Haalari on ohutta kangasta, ja se näyttää aivan minimekolta, mutta onkin haalari. Mä tykkään siitä tosi paljon, ja se sopii mun vartalolle mun mielestä hyvin. Se korostaa mun pitkiä jalkoja, ja luo mulle jonkinlaisen lantion vyötäröltä alaspäin levenevällä helmalla, mä kun olen muuten aika suoran mallinen vartaloltani.

Haalari on mahtava vaate siinäkin mielessä, että se menee hyvin myös keväällä tai kesäpäivänäkin, mikäli vaan viitsii pukeutua mustaan väriin (ja pitkiin hihoihin) silloin. Pliseerattu helma on musta ihana, ja haalarissa on myös röyhelökoristeet hihoissa. Mun piti kuvata haalari ilman takkiakin ulkona, mutta piru vie, että eilen oli k-y-l-m-ä! Ja tänään aamulla vielä kylmempi: kuusi astetta pakkasta. Sieltä se talvi tulla tupsuttaa, vielä kun tulisi luntakin. Mutta joo, siksi jäi haalari kuvaamatta paremmin valitettavasti. Mutta eiköhän se tule olemaan mun päällä vielä monen monta kertaa, niin ehdin sen näyttää paremmin täällä. Näiden kahden tilaisuuden lisäksi olen pukenut sen päälle jo meidän joulukorttikuviin jouluneuleen kaveriksi, ja tämä kaikki neljän päivän sisään. Monikäyttöinen siis on!

Kuviin puin päälle kultaisen toppatakin, jonka ostin vuosi sitten syksyllä Monkista. Takki on ihan kreisi, ja rakastan sitä. Olin kuitenkin onnistunut hukkaamaan sen pakatessani sen keväällä kesän ajaksi piiloon. Se oli mennyt vahingossa yhden ihan eri kassin mukana varastoon, ja löysin sen kun käytiin hakemassa joulukoristeet sieltä! Onneksi se pilkisti vähän kassin reunasta. Olin nimittäin etsinyt täällä kotona sitä jo kissojen ja koirien kanssa ja ihan luopunut toivosta. Ilahduin ihan tosi paljon, kun kultainen pinta näkyi kassin reunasta ”voiko se olla se, voiko se olla se, JES!”.

Kulta ja musta sopivat hyvin yhteen, ja koska takki on niin älytön, tykkään pitää asut sen kanssa muuten simppelinä. Toki vaihtoehtoisesti voisi mennä ihan all in ja yhdistää siihen kirkkaita värejä ja jänniä tekstuureja. Tällä kertaa kuitenkin vähän hillitymmin.

Luokkakokoukseen lähtiessä oli pakko vaihtaa takkia, sillä pakkanen alkoi kiristymään siinä määrin, että mun koivet olisivat jäätyneet aivan kalikoiksi. Vaihdoin siis rakkaaseen makuupussitakkiini, eikä tullut kylmä, vaikka alla oli vain ohuet sukkahousut ja ohut haalari. Siinä takissa ei vaan voi tulla kylmä.

Pakko sanoa  vielä luokkakokouksesta sen verran, että oli kyllä aivan älyttömän siistiä nähdä ihmisiä, joiden kanssa joskus tuli oltua ihan joka päivä, ja nyt osaa ei ollut nähnyt yli 13 vuoteen. Muisteltiin mun viimeistä koulupäivää Helsingissä, ja samalla tulvahti ihan jäätävä määrä muitakin ihania muistoja yläkoulun ekoista vuosista. Miten pieni sitä on silloin ollutkaan! Oon aivan häkeltynyt siitä, miten tuntui ihan kuin ei näitä kaikkia vuosia olisikaan ollut tässä välissä. Toivottavasti enää ei tule yhtä pitkiä taukoja näkemisessä. Oletteko te olleet luokkakokouksissa? Millaisia kokemuksia ne ovat olleet? 

Takki Monki | Haalari Zara | Sukkahousut Norlyn | Kengät Zara | Laukku Gucci

Sellainen juhlientäyteinen viikko takana, ja nyt onneksi huomattavasti arkisempi viikko edessä. Ja ensi viikolla alkaa JOULUKUU! Kuinka moni jo odottaa innolla? Hihkaiskaa HEP!