Pikkujouluhaalari ja kadoksissa ollut kultatakki

25.11.2018

Kuten edellisestä postauksesta kävi ilmi, olen tällä viikolla juhlinut useammin kuin muutaman viime kuukauden aikana yhteensä, heh. Keskiviikon lukijailtaan menin viime keväisessä paljettimekossa, mutta pikkujouluja ja eilistä luokkakokousta varten mä ostin yhden uuden vaatteen: mustan haalarin. Haalari on ohutta kangasta, ja se näyttää aivan minimekolta, mutta onkin haalari. Mä tykkään siitä tosi paljon, ja se sopii mun vartalolle mun mielestä hyvin. Se korostaa mun pitkiä jalkoja, ja luo mulle jonkinlaisen lantion vyötäröltä alaspäin levenevällä helmalla, mä kun olen muuten aika suoran mallinen vartaloltani.

Haalari on mahtava vaate siinäkin mielessä, että se menee hyvin myös keväällä tai kesäpäivänäkin, mikäli vaan viitsii pukeutua mustaan väriin (ja pitkiin hihoihin) silloin. Pliseerattu helma on musta ihana, ja haalarissa on myös röyhelökoristeet hihoissa. Mun piti kuvata haalari ilman takkiakin ulkona, mutta piru vie, että eilen oli k-y-l-m-ä! Ja tänään aamulla vielä kylmempi: kuusi astetta pakkasta. Sieltä se talvi tulla tupsuttaa, vielä kun tulisi luntakin. Mutta joo, siksi jäi haalari kuvaamatta paremmin valitettavasti. Mutta eiköhän se tule olemaan mun päällä vielä monen monta kertaa, niin ehdin sen näyttää paremmin täällä. Näiden kahden tilaisuuden lisäksi olen pukenut sen päälle jo meidän joulukorttikuviin jouluneuleen kaveriksi, ja tämä kaikki neljän päivän sisään. Monikäyttöinen siis on!

Kuviin puin päälle kultaisen toppatakin, jonka ostin vuosi sitten syksyllä Monkista. Takki on ihan kreisi, ja rakastan sitä. Olin kuitenkin onnistunut hukkaamaan sen pakatessani sen keväällä kesän ajaksi piiloon. Se oli mennyt vahingossa yhden ihan eri kassin mukana varastoon, ja löysin sen kun käytiin hakemassa joulukoristeet sieltä! Onneksi se pilkisti vähän kassin reunasta. Olin nimittäin etsinyt täällä kotona sitä jo kissojen ja koirien kanssa ja ihan luopunut toivosta. Ilahduin ihan tosi paljon, kun kultainen pinta näkyi kassin reunasta ”voiko se olla se, voiko se olla se, JES!”.

Kulta ja musta sopivat hyvin yhteen, ja koska takki on niin älytön, tykkään pitää asut sen kanssa muuten simppelinä. Toki vaihtoehtoisesti voisi mennä ihan all in ja yhdistää siihen kirkkaita värejä ja jänniä tekstuureja. Tällä kertaa kuitenkin vähän hillitymmin.

Luokkakokoukseen lähtiessä oli pakko vaihtaa takkia, sillä pakkanen alkoi kiristymään siinä määrin, että mun koivet olisivat jäätyneet aivan kalikoiksi. Vaihdoin siis rakkaaseen makuupussitakkiini, eikä tullut kylmä, vaikka alla oli vain ohuet sukkahousut ja ohut haalari. Siinä takissa ei vaan voi tulla kylmä.

Pakko sanoa  vielä luokkakokouksesta sen verran, että oli kyllä aivan älyttömän siistiä nähdä ihmisiä, joiden kanssa joskus tuli oltua ihan joka päivä, ja nyt osaa ei ollut nähnyt yli 13 vuoteen. Muisteltiin mun viimeistä koulupäivää Helsingissä, ja samalla tulvahti ihan jäätävä määrä muitakin ihania muistoja yläkoulun ekoista vuosista. Miten pieni sitä on silloin ollutkaan! Oon aivan häkeltynyt siitä, miten tuntui ihan kuin ei näitä kaikkia vuosia olisikaan ollut tässä välissä. Toivottavasti enää ei tule yhtä pitkiä taukoja näkemisessä. Oletteko te olleet luokkakokouksissa? Millaisia kokemuksia ne ovat olleet? 

Takki Monki | Haalari Zara | Sukkahousut Norlyn | Kengät Zara | Laukku Gucci

Sellainen juhlientäyteinen viikko takana, ja nyt onneksi huomattavasti arkisempi viikko edessä. Ja ensi viikolla alkaa JOULUKUU! Kuinka moni jo odottaa innolla? Hihkaiskaa HEP! 


Luukku 21: Mun jouluaaton asu esittelyssä

21.12.2017

Jouluaattoon on enää kolme yötä, ja olen päättänyt vihdoinkin mihin pukeudun aattona. Tykkään panostaa juhlavaan asuun, ja varsinkin tänä vuonna kun vietetään isoa perhejoulua, on kiva että on asianmukaiset vaatteet. Sitten illalla kun paketit on avattu, voi hyvin vaihtaa pyjamahousuihin ja pörrösukkiin, mutta ennen sitä tykkään olla juhlavaatteissa. Näin tekee myös muu perhe. Pyjamahousuissa ja pörrösukissa ollaankin sitten joulupäivä ja Tapaninpäivä, ulkovaatteetkin puetaan niiden päälle, jos lähetään pulkkamäkeen.

Viime vuonna olin jouluaattona viimeisilläni raskaana, ja pukeuduin neulepuseroon sekä luottoraskaushousuihini eli leggingseihin jotka eivät ole housut. Siksikin halusin tänä jouluna panostaa, sillä on ihanaa tuntea itsensä hehkeäksi ryytyneen ja turvonneen leggarimuikkelin sijaan. Ai kauheaa kun katsonkin vain viime joulun kuvia, niin tulee elävästi mieleen miten hankala olo silloin jo oli, hah. Mutta oli kyllä niin sen arvoista, palkinto oli mitä parhain, eikä joulun jälkeen enää pitkään tarvinnut odottaa. Tänä vuonna on kuitenkin ihanaa pukeutua kivasti, ja ennen kaikkea SYÖDÄ kaikkea joulupöydästä, ai että!

Mun joulunpunainen kietaisumekko on saatu, se on aiemmin toiminut mallikappaleena showroomilla, ja kauden lopuksi mallikappalevaatteet aina jaetaan eteenpäin halukkaille vastikkeettomasti. Itse ihastuin mekkoon heti, ja musta on kiva että sillä on jo historiaa, ja nyt se sai uuden rakastavan kodin meiltä. En ostaisi joka jouluksi uutta mekkoa todellakaan, mutta tämä mekko ja minä oltiin kyllä ihan tosi hyvä match tälle joululle ja varmasti monelle tulevallekin. Se päällä tunnen itseni naiselliseksi ja jouluisaksi, ja kietaisumallisena se mahdollistaa hyvin myös imetyksen, joka edelleen meillä jatkuu monta kertaa päivässä. Malli on sen verran klassikko, kuten myös satiini materiaalina, että mekko on varmasti ajankohtainen myös tulevina jouluina.

Mekko Gina Tricot (saatu) / Kengät Zara / Korvakorut H&M /

Mekkoon yhdistin näyttävät korvakorut, jotka ovat tismalleen samaa väriä mekon kanssa. Musta on kiva panostaa ihaniin näyttäviin korviksiin, jotka tuovat yksinkertaiselle mekolle vähän näyttävyyttä lisää (ihan kun punainen väri ei jo itsessään olisi melko näyttävä), ja ne sopivat myös vaaleaan tukkaan kivasti. Punaista huulipunaa, punaista kynsilakkaa ja mustat sukkikset, niin johan on jouluisaa. En ole tainnut moneen vuoteen edes erikseen esitelllä jouluasuani, kun ei se ole ollut niin kovin ihmeellinen. Mutta nyt tuntui siltä että tämä asu ansaitsee ihan oman postauksensa, niin hyväksi tunnen oloni siinä.

Mitä te laitatte jouluaattona päälle? Entä muu perhe? Tykkäättekö ottaa rennommin vai pukeutua juhlavasti?