Luukku 21: Mun jouluaaton asu esittelyssä

21.12.2017

Jouluaattoon on enää kolme yötä, ja olen päättänyt vihdoinkin mihin pukeudun aattona. Tykkään panostaa juhlavaan asuun, ja varsinkin tänä vuonna kun vietetään isoa perhejoulua, on kiva että on asianmukaiset vaatteet. Sitten illalla kun paketit on avattu, voi hyvin vaihtaa pyjamahousuihin ja pörrösukkiin, mutta ennen sitä tykkään olla juhlavaatteissa. Näin tekee myös muu perhe. Pyjamahousuissa ja pörrösukissa ollaankin sitten joulupäivä ja Tapaninpäivä, ulkovaatteetkin puetaan niiden päälle, jos lähetään pulkkamäkeen.

Viime vuonna olin jouluaattona viimeisilläni raskaana, ja pukeuduin neulepuseroon sekä luottoraskaushousuihini eli leggingseihin jotka eivät ole housut. Siksikin halusin tänä jouluna panostaa, sillä on ihanaa tuntea itsensä hehkeäksi ryytyneen ja turvonneen leggarimuikkelin sijaan. Ai kauheaa kun katsonkin vain viime joulun kuvia, niin tulee elävästi mieleen miten hankala olo silloin jo oli, hah. Mutta oli kyllä niin sen arvoista, palkinto oli mitä parhain, eikä joulun jälkeen enää pitkään tarvinnut odottaa. Tänä vuonna on kuitenkin ihanaa pukeutua kivasti, ja ennen kaikkea SYÖDÄ kaikkea joulupöydästä, ai että!

Mun joulunpunainen kietaisumekko on saatu, se on aiemmin toiminut mallikappaleena showroomilla, ja kauden lopuksi mallikappalevaatteet aina jaetaan eteenpäin halukkaille vastikkeettomasti. Itse ihastuin mekkoon heti, ja musta on kiva että sillä on jo historiaa, ja nyt se sai uuden rakastavan kodin meiltä. En ostaisi joka jouluksi uutta mekkoa todellakaan, mutta tämä mekko ja minä oltiin kyllä ihan tosi hyvä match tälle joululle ja varmasti monelle tulevallekin. Se päällä tunnen itseni naiselliseksi ja jouluisaksi, ja kietaisumallisena se mahdollistaa hyvin myös imetyksen, joka edelleen meillä jatkuu monta kertaa päivässä. Malli on sen verran klassikko, kuten myös satiini materiaalina, että mekko on varmasti ajankohtainen myös tulevina jouluina.

Mekko Gina Tricot (saatu) / Kengät Zara / Korvakorut H&M /

Mekkoon yhdistin näyttävät korvakorut, jotka ovat tismalleen samaa väriä mekon kanssa. Musta on kiva panostaa ihaniin näyttäviin korviksiin, jotka tuovat yksinkertaiselle mekolle vähän näyttävyyttä lisää (ihan kun punainen väri ei jo itsessään olisi melko näyttävä), ja ne sopivat myös vaaleaan tukkaan kivasti. Punaista huulipunaa, punaista kynsilakkaa ja mustat sukkikset, niin johan on jouluisaa. En ole tainnut moneen vuoteen edes erikseen esitelllä jouluasuani, kun ei se ole ollut niin kovin ihmeellinen. Mutta nyt tuntui siltä että tämä asu ansaitsee ihan oman postauksensa, niin hyväksi tunnen oloni siinä.

Mitä te laitatte jouluaattona päälle? Entä muu perhe? Tykkäättekö ottaa rennommin vai pukeutua juhlavasti?


Imetykseen soveltuva hääasu ja tunnelmia ystävien häistä

07.08.2017

Päästiin viikonloppuna juhlimaan meidän ystävien häitä ensin mielettömän kauniissa ja majesteetillisessa Johanneksen kirkossa, ja sen jälkeen Suomenlinnan upeassa Tenalji Von Fersenissä, jonne siirryttiin juhlaporukalle varatulla lautalla. Nämä olivatkin jo toiset häät joita tuolla Suomenlinnassa juhlittiin, ja se on kyllä aivan ihana juhlatila, ei voi muuta sanoa. Häät olivat kauniit, tunnelmalliset ja rakkaudentäyteiset, oikein ihana päivä saatiin viettää hienossa seurassa. Häissä oli paljon tuttuja ystäviä, hauskoja puheita, ihanaa ruokaa ja kivaa ohjelmaa. Ihan täydelliset häät!

Kuten aiemmin kirjoitinkin, me mentiin juhliin kolmestaan Oton ja Novan kanssa. Isommat tytöt pääsivät siksi aikaa yökyläilemään isoisälleen, ja olivat päässeet kotieläintilalle, kylpemään ja leikkimään tätinsä isolla barbiekokoelmalla. Heillä oli ollut siellä oikein kivaa, ja meillä oli sitten mukavaa häissä kun sai keskittyä itse tunnelmaan, kun Nova välillä nukkui pidempiä päiväunia. Tämä oli tosi hyvä ratkaisu, eikä tyttöjä yhtään harmittanut että he eivät olleet mukana, varsinkaan kun tiesivät että heti seuraavana päivänä lähdetään laivalle yhdessä koko porukka.

Juhla-asun ostin jo reilu kuukausi sitten, kun halusin välttää viimehetken paniikkiostoksia, jotka ovat ainakin mulla yleensä huteja, tai vähän sinne päin. Löysin kivan mekon Gina Tricotista, joka oli kietaisumallinen kaula-aukostaan, ja nepparilla kiinni. Eli ihan täydellinen imetykseen!

Vaikka imetyskelpoisen mekon etsintä oli hieman hankalaa, ja rajoitti monen monta ihanaa mekkovaihtoehtoa pois, olen niin tyytyväinen että valitsin sellaisen mekon jossa imetys onnistuu. Nova oli varsinkin loppuillasta jo sen verran väsynyt että ei oikein viihtynyt enää muualla kuin tissillä, ja tuossa mekossa oli helppoa vaan imettää samalla kun keskittyi nauttimaan juhlista. Jos olisi pitänyt poistua toiseen huoneeseen imettämään hankalan mekon takia, olisi mulla mennyt puolet juhlista ohi.

Mekko Gina Tricot / Kengät ZARA / Laukku Rebecca Minkoff / Kello Daniel Wellington (saatu) / Rannekoru Daniel Wellington (saatu) / Korvakorut Marc Jacobs /

Burgundyn värinen mekko oli ihanan ilmava, niin hyvässä kuin pahassa. Hiki ei tullut missään vaiheessa, mutta ei riitä kahden käden sormet laskemaan, montako kertaa mulle meinasi käydä Marilyn Monroet liehuhelman kanssa. Mutta onneksi huomasin joka kerta kun helma alkoi lepattaa, ja ei käynyt mitään pahempia vilahduksia. Mekon materiaali oli sellainen että se ei rypisty ollenkaan, mikä oli tosi hyvä. Helposti rypistyvät kankaat on pienen vauvan kanssa ihan surkeita, koska heti kun vauvan ottaa syliin on mekko jo rypyssä. Nyt ei onneksi käynyt niin.

Suomenlinnaan ehdoton juttu on kyllä vaihtokengät, ekasta kerrasta oppineena mullakin oli ballerinat mukana huikean korkeiden korkojen lisäksi. Niillä mukulakivikävely sujui sitten täysin ongelmitta, eivätkä korkokengät menneet pilalle.

Kiitos vielä mielettömän upeasta juhlapäivästä hääparille ja onnittelut <3


Kastejuhlan asu

05.04.2017

Viimeinen kastejuhla-aiheinen postaus tulee tässä! Nyyh, niin haikeaa että nyt se on kokonaan takanapäin ja ollaan jo matkalla kohti uusia etappeja. Samalla tietysti ihanaa että Nova kasvaa, mutta ah niin haikeaa, kyllä te muut vanhemmat tiedätte. Mutta joo, tänään aiheena ei varsinaisesti ole enää itse kastejuhla, vaan mun asu.

Juhla-asun löytäminen ei ollut aivan yksinkertainen juttu, sillä halusin vaalean mekon jossa olisi helppo imettää mutta joka ei näyttäisi kuitenkaan varsinaiselta imetysvaatteelta. Löysin ensin Asokselta myyntikuvissa ihanan näköisen paljettikoristellun imetysmekon joka oli väriltään vaalean beige ja tosi kaunis ja sellainen hento ja ilmava.

Kun mekko saapui kotiin viisi päivää ennen kastejuhlaa mä hihkuin riemusta, kunnes avasin pussin jossa mekko oli. Se haisi aivan uskomattoman voimakkaasti kemikaaleille ja siitä lähti sellainen basaarimaisen voimakas oikea myskinen löyhkä. Mä en käytä itse mitään hajuvettä tai muuta sellaista, enkä muutenkaan kovin voimakkaasti hajustettuja tuotteita, ja musta oikeasti tuntui että haju oikein lehahti pussista.

Päätin kuitenkin että kokeilen vielä mekkoa, että jos se kuitenkin näyttäisi kivalta päällä niin voisin käyttää sen pesulassa ennen juhlia jossain hajunpoistossa,  kun mekkoa ei saanut edes pestä kotikeinoin. Mekko oli kuitenkin mun päällä aivan eri näköinen kuin kuvissa,  eikä istunut ollenkaan. Se oli kertakaikkisen epäonnistunut ostos.

Päätin palauttaa mekon ja lähteä vielä kerran etsimään jotain päällepantavaa itselleni.  Tsekkasin kaikkien lähimpien ketjuliikkeiden valikoimat netistä ja löysin Zarasta kauniin kermanvaalean tekomokkaisen mekon jossa oli ihanat liehuvat hihat ja joka oli juuri sellainen kuin toivoin. Sitä sattui myös olemaan meidän lähimmässä Zarassa vielä muutama kappale jäljellä nettisivujen mukaan, ja samana iltana käytiin siellä. Mekko istui hyvin sovittaessa ja oli muutenkin juuri sellainen kuin toivoin sekä mahdollisti imetyksen kietaisumallisella ja venyvällä kaula-aukollaan. Sanomattakin varmaan selvää että mekko lähti mukaan.

Mekko ZARA / Kengät ASOS / Kaulakoru H&M /Kello Marc Jacobs (saatu)

Olin tosi tyytyväinen asuuni, vaikkakin vielä juuri ennen juhlaa kuivailin mekon rintamusta hiustenkuivaajalla kun Novaa imettäessä mulla tuli siihen iso maitotahra vahingossa, kun tyyppi päätti alkaa hymyilemään kesken syönnin. Onneksi tahra kuivui huomaamattomaksi ja mekko oli tosi hyvä. Nauratti kun olin aivan hikinen ja punainen kun kuivattelin sillä hiustenkuivaajalla ja täällä kämpässä oli muutenkin niin kuuma suuren ihmismäärän vuoksi.

Tykkään mekon solmuyksityiskohdasta edessä, ja niistä ihanista hulmuavista hihoista. Hihoissa on jotain sellaista vähän vanhan ajan glamouria joka vetoaa muhun.

Kastejuhla-asu, hitti vai huti?


Inspiration Blog Awards 2016

06.11.2016

Ounastelin perjantaina, että tästä saattaa tulla aika kiva viikonloppu, mutta en mä nyt tajunnut että ihan NÄIN kiva! Olen vieläkin sanaton ja häkeltynyt siitä, että Inspiration Blog Awardsien Vuoden Inspiroivin Lifie Vaikuttaja -kategorian voitto osui eilen omalle kohdalleni. Istuskelin gaalassa Oton kanssa, suunnilleen perimmäisessä nurkassa kahdestaan ja yhtäkkiä kuulin oman blogini nimen sanottavan ja mulle tuli kauhea kiire mennä lavalle vastaanottamaan palkintoa. Olin ihan paniikissa väkijoukossa ja pelkäsin että kompuroin matkalla, mutta pääsin kuin pääsinkin ehjänä perille. Huhhuh sitä tunnetta! Mua jännitti ihan uskomattoman paljon ensinnäkin olla ihmisten ilmoilla, kun olin ensin ollut kotona verkkareissa melkein pari viikkoa, ja toiseksi yhtäkkiä olla vielä siinä kaikkien edessä seisomassa ja puhumassa. Onneksi kaikki meni kuitenkin hyvin.

Kuvat: Henri Ilanen

Kiitos ihan mielettömän paljon vielä tätäkin kautta kaikille teille jotka äänestitte, ja ja jotka olette onnitelleet mua eilen ja tänään. Tuli kyllä ihan huikea fiilis sekä tästä tunnustuksesta että teidän sanoista. Aina välillä sitä miettii, että teenköhän mä tätä hommaa oikein ja tykkäävätköhän ihmiset vielä vuosienkin jälkeen, ja nyt ainakin tuli sellainen olo että en mä ihan hakoteillä välttämättä ole, ehkä mä teen jotain oikein. Vaikka olen ollut ehdolla useasti ja saanut palkintojakin, niin ei siihen koskaan voi tottua, en mä ainakaan. Joka kerta se tuntuu yhtä ihmeelliseltä ja hienolta, ja joka kerta siitä tulee yhtä nöyrä fiilis. Teille mä tätä hommaa teen – vaikkakin täydellä sydämellä ja tasan omalla tyylilläni. On ihan mielettömän mahtavaa, että se mun tyyli kolahtaa. Kiitos, oikeasti.

Me ei viivytty eilen gaalassa kovinkaan kauaa, sillä sen lisäksi että en halunnut rasittaa itseäni liikaa, mua jännitti vaan ihan hirveästi ja ahdisti ihmispaljous vaikka tuttuja olikin ihana nähdä. Kuulostaa ehkä hassulta, mutta olin ihan todella epävarma itsestäni ja ulkonäöstäni ja oikeastaan ihan kaikesta, ja odotin vaan että pääsen kotiin sohvalle peiton alle piiloon. Se on tämä raskaus ja hormonit jotka saavat mut tuntemaan itseni niin epävarmaksi, yleensä olen vaan innoissani juhlista. Onneksi Otto oli mun mukana, muuten olisin varmaan pökertynyt jännityksestä eilen, haha. Onneksi kerettiin kuitenkin pikavisiitistä huolimatta moikkaamaan vaikka kuinka monia ihania huipputyyppejä pitkästä aikaa, ja jäi hyvä mieli.

Mun mekko oli Asoksen Maternity-puolelta tilattu, ja mä tykkäsin siitä tosi paljon, Rakastan tuota mekon retrohenkisyyttä ja ihanaa mintunvihreää väriä, vaikka olisin kieltämättä saattanut tuntea oloni kotoisaksi jos olisin vaan pukeutunut mustaan niinkuin niin moni muu. Noo, laitetaan vaikka raskausaivojen piikkiin tämäkin väri-päähänpisto. Nuo kengät on musta myös tosi söpöt kun ne olivat niin karkkiset jotenkin, ja tosi hyvät jalassa kun korko oli niin tukeva ja maltillinen.

Tytöt olivat illalla oman tätinsä hellässä huomassa, ja nukkuivat kun me tultiin kotiin puoli yhdentoista maissa. Tänään herättiin jo aikaisin aamulla ja mä kokkasin koko porukalle munakokkelia ja muuta aamupalaa. Tytöt olivat ihan fiiliksissä mun kukista ja palkinnosta. Eilen illalla he kysyivät multa ennen kun me lähdettiin että ”Äiti voitatko sä?”. Mä vastasin että enhän mä sitä voi etukäteen tietää mitenkään, niin he olivat maailman ihanimpia ja sanoivat että ”Me voidaan askarrella sulle pokaali jos sä et voita koska oot silti meidän paras äiti!”. Ihanat tytöt en kestä<3

Inspiration Blog Awards Inspiroivin Lifie Vaikuttaja 2016

Ollaan saatu tänään kämppää laitettua kuntoon ja alakerrassa on enää neljä muuttolaatikkoa, mikä on ihan mieletön edistys. Päivällä niitä oli vielä ainakin kymmenen. Yläkerrassa riittää vielä puuhaa mutta on sielläkin saatu paljon jo aikaiseksi. Kyllä tämä tästä vielä, olen yllättynyt että päästiin tänään näinkin pitkälle. Pikkuhiljaa tämä tästä edistyy. Takana on tosiaankin ihan huikea ja uskomaton viikonloppu, ja saa kyllä mennä hymy korvissa nukkumaan tänäänkin.

Huomenna alkaa uusi viikko ja uudet kujeet! Marraskuussa blogissa on luvassa vaikka ja mitä kivaa mistä olen jo etukäteen innoissani. Super onnellinen ja kiitollinen  Iina kuittaa täältä, ollaan kuulolla <3