Tervetuloa joulu, ilo ja yhdessäolo

23.12.2017

Heippa ihanat!

Huomenna aamulla ilmestyy joulukalenterin viimeinen luukku, ja sitten se on siinä: JOULU! Joulu, jota on fiilistelty innolla, laskettu öitä, toivottu ja luotu odotuksia. Vaikka mäkin täällä joulua hehkutan, ja olen sitä kovasti odottanut, en halua ottaa siitä liikaa paineita. Tiedän jo etukäteen, että kaikki ei varmasti mene jouluaattona ihan oppikirjan mukaan, ainakaan meillä. Me ollaan vähän tällaisia sähliä, ja aina joku menee vähän sinne päin. Se on ihan ok, enemmänkin kuin ok. Joulun ei tarvitse olla millään mittapuulla täydellinen, meille se on täydellinen kun saadaan olla yhdessä.

Jouluna ei kannata kiristellä hermoja jos joku jouluruoka ei onnistu, joulupukki on vähän myöhässä (tai 20min ajoissa niin kuin meidän pukki viime vuonna joka tuli kesken ruokailun), jollekin tulee flunssa tai jos lapset ovat tavallista rauhattomampia. Heillä on aivan hitsin jännä päivä kuitenkin, jouluaatto! Silloin pitää ymmärtää vähän tavallista enemmän hillumista, kyllähän sitä itsekin muistaa kuinka uskomattoman jännittävää se joulupukin odottaminen oli. Täytyy silti kehaista omia lapsia, ja todeta että he kyllä ainakin edellisinä jouluina ovat olleet kärsivällisempiä kuin itse olin lapsena, vaikka innoissaan toki ovatkin.

Vähän niin kuin onnellisuus, on joulu myös pitkä matka, eikä pelkkä määränpää. Koko tämä odotus ja valmistautuminen, ja ne pienet hetket ovat joulu. Paketoiminen glögimukin kanssa yömyöhällä, joulukalentereiden avaaminen, porkkanalaatikon paistaminen, joulumarkkinoilla käyminen, joulukorttien lähettäminen, herneiden liottaminen ja kinkun kuorrutus. Vaikka siihen yhteen päivään ladataan paljon odotuksia, täytyy muistaa että meillä on ollut jo ihan mielettömän ihana joulu tähän asti, eikä joulu ole vain se yksi päivä. Joten jos aattona joku menee vähän sinne päin, niin sitten menee. Se ei ole sen kummempaa.

Huomenna aamulla päälle napsautetaan Joulupukin Kuumalinja, laitetaan riisipuuro hellalle kiehumaan, ja aletaan valmistautua pukin tuloon ja joulun kohokohtaan meille aikuisille, eli ruokailuun. Jouluruuat ovat valmiina huomenna viimeisteltäviä tuoresalaatteja ja jälkkäreitä lukuunottamatta, kattaus on aloitettu, pöytäliinat silitetty ja vaatteet valittuna. Paitsi kinkkukin on vielä kesken, se pitää vielä kuorruttaa ja kastike tehdä valmiiksi mummun reseptillä. Aattoaamun paketit sentään odottavat jo lapsia kuusen alla, he kun hipsuttelivat äsken nukkumaan. Esikoisen sanoin ”jouluaattoa edeltävänä iltana on parempi mennä ajoissa nukkumaan, että jaksaa sitten hyvillä yöunilla odotella joulupukkia ja viettää kivan päivän”. Hän on kuulkaa fiksu tapaus, täytyy ottaa mallia, ja yrittää päästä itse nukkumaan myös ajoissa tänään, kinkkupuuhista huolimatta.

Tästä joulusta tulee ihana, mä olen siitä varma. Ainiin, jännitetään täällä myös yhtä aika isoa ja monta vuotta odotettua juttua: esikoisella heiluu ensimmäinen hammas. Irtoaakohan se tänä jouluna jo?! Ollaan koko perhe ihan innoissaan tästä suuresta merkkipaalusta.

Maailman ihaninta jouluaattoa kaikille, muistakaa tsekata jossain välissä joulukalenterin viimeinen luukku! <3


Novan puolivuotisjuhlat

12.08.2017

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Polarn O. Pyretin kanssa.

Me juhlistettiin puolivuotiasta Novaa muutama päivä myöhässä eilen, kun Oton pikkuserkku perheineen tuli meille kylään. Hän oli leiponut mutakakkua, ja mä olin tehnyt lapsille sopivia hedelmäsose-”jätskejä”.  Haluttiin juhlia pientä puolivuotiasta, pienimuotoisesti, mutta kuitenkin. Hän on ottanut jo aimo harppauksen kehityksessä ja kasvussa eteenpäin puolen vuoden aikana, ja vaikka meille aikuisille puoli vuotta on aika lyhyt aika, hänelle se on koko elämä. Se on kaikki mitä hän on kokenut, kaikki mitä hän tietää. Mun mielestä sitä on todellakin syytä pienesti muistaa!

Mahtavaa on seurata myös Oton pikkuserkun lapsen kasvua, hän kun on Novaa puoli vuotta vanhempi. Ihan uskomatonta, miten kokoero tasoittuu kokoajan, muutama kuukausi sitten Ben ja Nova olivat aivan eri kokoisia, ihan selkeästi vastasyntynyt ja ”isompi” vauva. Nyt heidän ikäeroaan on vaikeampi arvioida kuvan perusteella, vaikka livenä taidoista huomaa että edelleen ovat ihan eri sfääreissä, toinen kun köpöttelee jo ilman tukea menemään ja toinen vasta ketkuttelee konttausasennossa. Mutta kyllä ne erot tästä tasoittuvat koko ajan, vuoden päästä he ovat jo paljon lähempänä toisiaan, ja heistä tulee varmasti hyvät kaverukset.

Tällaiset pikkujuhlat ovat hauskoja ja piristäviä, ja oli muutenkin ihanaa nähdä koko porukalla vielä kaikessa rauhassa, ennen syksyn ja arjen alkua. Tämä on tosiaan viimeinen viikonloppu ennen arjen alkua, ja seuraavat juhlat joita meillä juhlitaan ovat Tiaran 6-vuotissynttärit, a-p-u-a!

Juhlissa tarjoiltiin kakun ja hedelmäsosejäätelöiden lisäksi myös 100% makeuttamattomasta hedelmäsoseesta tehtyjä ”karkkeja”, maissirinkuloita ja porkkanajauheella maustettuja maissinaksuja, sekä sokeroimatonta mehua. Ihania herkkuja kaikki, ja maistuivat lapsille. Nuo hedelmäsosejätskit on munkin lemppareita, niin raikkaita ja myös terveellisiä. Parhaita touhuun ovat isoissa tetroissa myytävät 100% hedelmäsoseet, joista on helppo kaataa mehujätskimuotteihin. Mä käytin tällä kertaa omppusosetta ja mangososetta sekaisin, ja menivät kuin kuumille kiville niin isommilla kuin kaikkein pienimmilläkin juhlijoilla.

Novan juhla-asu, sekä Tiaran ja Zeldan juhlapaidat on saatu Polarn O. Pyretistä, ja ovat osa tämän syksyn mallistoa ja PO.Pin uutta aikakautta.

Vaatteiden laivastonsininen väri on mun mielestä ihan mielettömän tyylikäs, ja materiaalit ovat PO.Pille tunnusomaisesti pehmeitä, laadukkaita ja mukavan tuntuisia. Nova on siirtynyt PO.Pin vaatteissa jo kokoon 74, pois vauvaosastolta ja samalle osastolle Tiaran ja Zeldan kanssa. Aika hauskaa, että voisin siis mätsätä tytöt jo kokonaan samanlaisiin asuihin niin halutessani. Yleensä kuitenkin mätsäilen vain tyttöjen omasta toiveesta. Nuo kyseiset paidat olivat molempien suosikkeja, ja he halusivat ehdottomasti samanlaiset. Paidat ovat materiaaliltaan ihanan kevyttä ja ilmavaa viskoosia.

Laivaston sininen on kyllä ehdottomasti yksi tämän syksyn värejä, sitä tuntuu olevan joka puolella niin aikuisille kuin lapsillekin. Itselleni löysin ne laivastonsiniset housut Tukholmasta, niin voidaan mätsätä vaikka kaikki meidän perheen naiset. Se on kyllä tosi kaunis väri, ja jotenkin ihanan rauhallinen.

Novan suloisen mekon lisäksi hänellä on asussa PO.Pin neulossukkahousut, jotka otin vielä koossa 62/68. Sukkahousujen kuuluu istua hyvin, ja isompi koko oli vielä ihan liian suuri. Tämä koko on täydellinen juuri nyt, eikä yhtään liian nafti. Mekon kaveriksi sopii muuten upeasti PO.Pin (myös laivastonsininen) röyhelöin ja kultaisin yksityiskohdin koristeltu bomber-takki. Se on niin kiva että voisin käyttää itsekin! Myös tuossa mekossa on kultainen vetoketju niskassa, kulta ja sininen ovat täydellinen match!

Polarn O. Pyretin myymälöissä ja nettikaupassa on nyt paljon kaikkia ihania uutuuksia tarjolla, ja myös syksyn kuorivaatteet ja ihanat merinovillavaatteet ovat jo myynnissä. Nettikaupassa on myös tämän viikonlopun ajan ilmaiset postikulut! Näiden suloisten synttärivaatteiden lisäksi valitsinkin Novalle juuri merinovillaa, joka on mielettömän pehmeää ja lämmittää ihanasti syksyllä ja talvella vaatteiden alla. Eikö olekin söpö pieni <3

Tänään on varsinainen hellepäivä, ei ole juuri nyt merinovillalle vielä niin tarvetta. Tämä taitaa olla Helsingissä tän kesän ensimmäinen hellepäivä jonka pääsen kokemaan, kun ollaan oltu aina jossain muualla kun täällä on ollut lämmintä! Meillä on ohjelmassa esikoisen kaverisynttäreitä, ja uintireissu. Pakko päästä ottamaan ilo irti tästä upean kuumasta säästä ja vielä lämpimistä vesistä.

Ihanaa viikonloppua kaikille <3