Just tänään keskiviikkona 10.1.2018

10.01.2018

Heräsin: 50 minuuttia liian myöhään, nukuin siis ihan kunnolla pommiin. Ainakaan vielä omaan huoneeseen siirtymisellä ei ole ollut merkittävää vaikutusta yöunien parantumiseen, ja tämä ensimmäinen arkiviikko onkin ollut sellainen silmäpussien kasvattaja että moro vaan. Mutta hei – plussaa siitä, että sain tänään 50 minuuttia pidemmät yöunet kuin olisin muuten saanut, se tekee jo ihmeitä! Ja kerkesin ajoissa ja jopa meikattuna aamun pressitilaisuuteen, joka meni loistavasti. Jotenkin sitä aina sitten kuitenkin jotenkin saa itsensä laitettua ja kaiken valmiiksi, kun on pakko, vaikka normaalisti siihen olisinkin tarvinnut sen 50 minuuttia enemmän.

Söin aamiaiseksi: croissanttia, ananasta, mustikoita ja ison kupin hyvää kahvia siellä samaisessa pressissä. Kylläpä olinkin kaivannut croissantteja, en ollut pitkään aikaan syönyt yhtään.

Tapasin: tilaisuudessa monta ihanaa kaveria ja tuttua, sekä uusia tyyppejä, ja sen jälkeen ystäväni, jonka kanssa käytiin kahvilla. Hän teki musta myös työjuttujen tiimoilta haastattelun firmansa julkaisuun, mikä oli mahtavaa. Musta tuntuu että oon onnistunut vuosien varrella ympäröimään itseni ihan mielettömän inspiroivilla ja ihanilla tyypeillä, joiden kanssa tsempataan toisiamme ja autetaan myös kaikissa mahdollisissa urajutuissa missä pystytään. Myös itse pyrin aina nostamaan kavereita esiin kun mahdollista, ja auttamaan aina kun voin.

Nauroin: koska olin vaihtamassa vaippaa meidän vauvalle kahvilan lastenhoitohuoneessa/ainoassa vessassa, ja vauva päätti koko reissun ajan pitää sellaista aavistuksen kyseenalaista ”ääh aah” -ääntä ja kiljahtelua. Kun tultiin vessasta ulos, ovella omaa vuoroaan odotti vanha pappa joka totesi ” Ai se olikin vauva, minä jo mietin että mitä siellä vessassa oikein tapahtuu kun tuollainen ääni kuuluu”. Nauroin vedet silmissä kun pääsin takaisin kahvilan pöytään. Pappa luuli että vessassa harrastettiin jotain ihan muuta kuin vaipanvaihtoa.

Siivosin: joulukuusen pois. Päätettiin Oton kanssa, että mehän ei yhtään sekuntia tuhlata lomapäivistä lasten kanssa jollekin joulukuusen keräämiselle, joka meidän koristemäärällä vei puolitoista tuntia. Se tuntui niin turhalta verrattuna vaikka lautapeleihin, Heurekaan tai ulkoiluun loman aikana, että keräsin kuusen pois vasta tänään kun isommat lapset olivat hoidossa ja eskarissa. Kylläpä olohuoneeseen tuli taas lisäneliöitä, siirrettiin nyt leikkinurkkaus siihen missä kuusi on ollut viimeisen kuukauden.

Ostin: sinistä hiusväriä, en itselleni vaan Otolle. Musta tuntuu että mun oma jännien hiusten kuume vaan pahenee kun Otto halusi laittaa omat hiuksensa vähän jännittävämmiksi. Pinterestboardi on täynnä shokkivärejä ja kaikkea mahdollista, vaikka kesällä vannoin pysyväni ikuisesti tässä luonnollisen blondissa. Hah. Katsotaanpa mitä tästäkin tulee.

Touhusin lasten kanssa: ruokapöydän äärellä. Tällä kertaa ei kuitenkaan tehty ruokaa, vaan sotkettiin shampoolla, perunajauholla ja elintarvikevärillä. Tarkoituksena oli tehdä ”limaa” mutta siitä tulikin silkkisen sileää ja ihanaa muovailuvahaa, joka purkitettiin talteen myös seuraavia muovailuja varten. Muovailuvahamaista tuli kun sekoitin 1/3 shampoota ja 2/3 perunajauhoa, ja lisäksi lapset kaatoivat sekaan teelusikallisen elintarvikeväriä. Meillä on kaappi täynnä ”oikeaa” muovailuvahaa, mutta jotenkin siinä oli niin ihana fiilis kun tehtiin sitä itse ja sotkettiin yhdessä, hah. Meidän sotkuja näkyvissä mun instastoriesissa huomiseen asti (@iinalaura).

Herkistyin: Kun laitoin lapsia nukkumaan, ja eskarilainen muisteli kolme vuotta sitten hukkaamaansa pehmoleluleopardia. ”Se merkitsi mulle tosi paljon. Sillä oli ihana elämä mun kanssa, mutta nyt sillä on varmasti hyvä olla jonkun toisen lapsen kaverina joka on löytänyt sen.” Aivan mielettömän hienosti ajateltu <3

Aamulla kun mä avasin silmät klo 07.10 ja tajusin että meidän pitää istua autossa liikkeellä tasan puolen tunnin päästä (ja olin eka joka heräsi), mua vähän kylmäsi. Mutta tästähän tuli tosi hieno ja ihana päivä, ja niin hyvin ehdittiin aamullakin, että saan kyllä olla ainakin vähän ylpeä. Toivottavasti teillä on ollut ihana keskiviikko!


8 ihanaa just nyt

14.06.2016

Pari vuotta sitten aloitin Just nyt -postaussarjan, joka silloin jäi muutaman kuukauden jälkeen. Jätin sen, koska just nytissä listasin aina sen kuukauden parhaat ja ”pahimmat” eli ärsytykset. Mikä taas ei sovi mulle. Muistan että junnasin aina niiden ärsytysten kanssa vaikka kuinka kauan, kun en meinannut keksiä mitään, ja sitten vaan päätin unohtaa koko postaussarjan.

En tiedä miksi musta jotenkin silloin tuntui, että pitäisi listata molempia, sillä eihän mun tartte! Mä saan listata pelkkiä ihania juttuja jos musta itsestäni siltä tuntuu. Ehkä vielä pari vuotta sitten blogeissa sai enemmän kritiikkiä siitä jos keskittyi positiivisuuteen, silloin tuli niin paljon kommenttia siitä että ei voi olla aitoa meininkiä jos on aina onnellinen ja iloinen. Tämän suhteen blogi-ilmapiiri on muuttunut. Bloggaaminen ammattimaistuu aivan kokoajan, ja nykyään realistisuutta riittää luomaan jo se ettei kaikki kuvat ole otettu ammattikuvaajan kanssa. Tässä siis just tämän hetken kahdeksan ihaninta juttua, ei missään järjestyksessä.

1. Face Time -puhelut

Oton ollessa työmatkoilla, me ollaan soiteltu videopuheluita monta kertaa päivässä, ja musta itseasiassa tuntuu että ollaan juteltu koko perhe yhdessä ehkä jopa enemmän kuin ihan perus arkipäivinä. Ai miten? No koska ollaan otettu aikaa ja keskitytty vaan siihen videopuheluun, ollaan juteltu rauhassa ja lapsetkin ovat jaksaneet keskittyä höpöttelemään. Ehkä isi puhelimen näytöllä on jännempi kuin isi ihan muuten vain. Vaikka lapsilla on kova ikävä, niin juttelu on selvästi auttanut.

2. Tuoreet kesäherkut

Mansikat, kirsikat, herneet, kevätsipulit, uudet perunat. U name it I eat it. Vuoden paras satokausi on ihan tasan just nyt, ja meillä on ainakin herkuteltu harva se päivä. Vihanneskojun ohi ei vaan voi kävellä ostamatta jotain ihania herkkuja mukaan, ja tuntuu että parina viime viikkona kasviksia ja marjoja on syöty varmaan puoliTOISTA kiloa päivässä.

3. Aviomies joka tekee mun puolesta mitä vaan

Torstai-iltana Otto pyöräili Tukholmassa töiden jälkeen Gallerianiin, ja ostosteli mulle River Islandissa, ihan vaan koska se on niin ihana. Hän otti kuvan kaikista kaupan kohdista että näin mitä oli tarjolla, ja kyseli myyjältä mun lemppareita joista olin laittanut kuvia, ja otti mulle lisäkuvia ja voi hitsi. Tiedän että olin varmaan aika high maintenance -vaimo, mutta hitto vie, on mulla kyllä ihana mies. Kiitos Otolle loputtomasta kärsivällisyydestä mun kanssa, ja siitä että pyöräili monta kilsaa keskustaan.

4. Kampaajallakäynti

Liila tukka on ollut ihana, mutta nyt on aika siirtyä eteenpäin. Ottokin on jo ruskeatukkainen (pienellä vihreällä vivahteella) joten me ei olla enää pastellinen yksisarvispariskunta. Pian saatte nähdä millainen uusi tukka mulle tulikaan, puolet siitä on jo valmiina!

5. Vesivärit

Olen innostunut tänä vuonna vesiväreillä maalaamisesta ihan tosissaan. En ehdi tehdä sitä usein, enkä ole siinä mikään varsinainen taituri, mutta se on terapeuttista ja rentouttavaa ja silloin voi keskittyä vaan sekoittelemaan värejä ja maalaamaan kuvioita paperiin. Lapsetkin tykkäävät kun maalaillaan yhdessä. Kai tämä on sitä mun ”aikuisten värityskirjailua”.

6. Siisti koti

Oton ollessa Tukholmassa meidän pakastimen ovi oli jäänyt raolleen tyttöjen jäljiltä (pönttö äiti kun en muistanut tarkistaa) ja se jäätyi niin ettei ovea enää saanutkaan kiinni. Niinpä sulatin ja tyhjensin ja hinkutin sen puhtaaksi pitkästä aikaa. Lisäksi ollaan tyhjennetty kaikki kaapit, varastokoppi ja vaatehuone ylimääräisestä tavarasta kierrätyskonttiin, lahjoituksiin ja kirpparille (aiemmin keväällä). Kotona on jotenkin ihanan freesi fiilis ja tuntuu pitkästä aikaa siltä että joka paikka ei tursu tavaraa jolle ei ole käyttöä. Tavarasta luopuminen on ihanaa, siitä tulee niin hyvä fiilis.

7. Kirje kummitytöltä Zimbabwesta

Sain ensimmäistä kertaa vastauskirjeen kuukausien odottelun jälkeen kummitytöltäni Zimbabwesta. Hänen isänsä oli kirjoittanut sen, ja tyttö sanellut, ja se oli niin sympaattinen ja ihana! Toivon että oma vastaukseni pääsee pian perille. En voi sanoin kuvailla miten hyvältä tuntuu, että voi omalta osaltaan auttaa ja vaikuttaa jonkun niin kaukana olevan elämään. Toivottavasti hän haluaa kirjoitella mulle pitkälle aikuisuuteen asti, on ihan mieletöntä olla mukana tukemassa jonkun kasvua ja koulutusta lapsesta asti. Ja kuka tietää, ehkä joskus voisin jopa vierailla hänen luonaan, tai hän täällä Suomessa. Mä toivon että hänestä tuntuu, että mikä tahansa on hänelle mahdollista tulevaisuudessa.

8. Meidän tytöt <3

Heillä on juuri nyt niin höpsö vaihe meneillään. Tuossa yhtenä iltana he sanoivat että ”Äiti on meidän bae”.  Että joo, mä olen tyttöjen bae. Hauskaa että he ovat jo 3- ja 4-vuotiaana perillä vallitsevasta nuorisokulttuurista.

Tänään on ollut superpitkä päivä, mutta tässä sitä ollaan! Nyt mä käperryn Oton kainaloon katsomaan hetkeksi Netflixiä ja antamaan sille vielä oikein kunnon synttärihalin, sillä huomenna kun Otto täyttää 26 vuotta on hän jälleen Ruotsissa, ja me tyttöjen kanssa täällä. Onneksi käytiin tänään sentään koko perhe yhdessä syömässä, ja sain annettua Otolle pari synttärilahjaa ja tytötkin antoivat itse askartelemansa kortit.

Hyvää yötä ihanat <3


Just nyt #2

27.11.2014

On tullut kuukausittaisen juttusarjan toisen osan aika, ja nyt mä kerron teille mikä on tällä hetkellä parasta, mikä pahinta. Viime kuussa hehkutettiin Suitsia, Alexander Wangia, jouluvaloja ja pipokauden alkamista, itkettiin suklaan perään, naristiin flunssasta, sateesta ja juurikasvusta. Ajattelin ottaa tavaksi tähän alkuun kertoa jotain edelliseen listaukseen liittyen, ikäänkuin kertoa miten haaveillut tai hehkutetut asiat ovat toteutuneet, vai ovatko, ja mitä kuuluu harmituksille, ja sen jälkeen tehdä uuden listan.

Suits loppui yhtä nopeasti kuin alkoikin, kun ahmittiin jaksot niin hirveällä tahdilla. Alexander Wangia mä en päässyt katsomaan, kun oli pakollinen meno heti aamusta, ja päädyin kuolaamaan malliston tuotteita kaikkien muiden kuin itseni päällä. Jouluvalot on saatu pikkukuuseen ja parvekkeelle, senkin edestä on kyllä ihasteltu muiden värikkäitä parvekkeita lasten kanssa. Pipo on pysynyt päässä tiuhaan kun on ollut kylmää, viininpunainen luottopipo ei petä! Flunssa on ohitse, suklaa ei juuri nyt himota, sateeseen on jo tottunut ja juurikasvu ei ole enää ongelma.

parastapahintamarraskuu14PARASTA:

Lasten jouluinto. Onko mitään ihanampaa kuin pikkuiset innoissaan joulusta? Mä olen saanut kaksi takuuvarmaa jouluhehkutuskaveria, ja se on ihan parasta. Päivittäin puhutaan joulupukista, luetaan joulusatuja, ja mietitään mitä jouluna tapahtuu. Kuvista muistellaan viime joulua. Ihanaa kun molemmat ymmärtävät tänä vuonna jo vähän joulun päälle!

Musiikki. Viime aikoina olen kuunnellut enemmän musiikkia kuin pitkään aikaan ja löytänyt vaikka mitä uusia biisejä ja artisteja! Musiikki on ihanaa, se antaa energiaa ja piristää niitä harmaita sadeaamuja. Myös treenaaminen on tuplasti kivempaa kun laittaa kyykkyjen kaveriksi jonkun tykin biisin! Yksi melkein puhkikulutetuista lemppareista on tosin tällä hetkellä ei-niin-treenibiisi, Echosmithin Cool Kids.

Hameet. Innostuin hameista kun ostin Tukholmasta sen River Islandin vaalean tekonahkahameen. Mulla on ollut pidempi hametauko tässä, vaikka joskus olin 99% hametyttö joka ei pitänyt ikinä farkkuja. Nyt taas hameet tuntuvat helpoilta ja raikkailta, vaikka vuodenaika ei niitä ajatellen ehkä se paras olekaan. Onneksi on paksut villasukkahousut ja saappaat keksitty!

Blogit. Mulla on ollut pieni tauko aktiivisessa blogien lukemisessa. Olen lukenut vaan joidenkin kavereiden blogeja, aina joskus kun olen ehtinyt, ja joitakin satunnaisesti jossain vastaan tulleita linkkejä on tullut klikattua. Viime aikoina olen kuitenkin iltapäivälehtien sensaatiohakuisten nettiuutisten selaamisen sijaan ottanut itselleni aikaa blogien parissa, koska blogit inspiroivat mua ja koska rakastan lukemista ja kauniita kuvia! Olen löytänyt uusia, ihania, mielenkiintoisia ja nauruhermoja kutkuttavia blogeja. Kiinnostaisiko teitä joskus kuulla mistä blogeista tykkään?

PAHINTA:

Lempparikahvi oli pikkukaupasta loppu! Onneksi tilanne korjaantuu illalla kunhan jaksan raahautua isoon kauppaan. Mutta aamukahvi hei, se on oikeesti aika tärkeä, että on just sitä omaa lempparia, mulle ainakin.

Sarjattomuus. Suits on katsottu, HIMYM, Gossip Girl, O.C, Breaking Bad, Game of Thrones, Shameless ja American Horror Story on katsottu. Orange is the new black ei kiinnosta, yritettiin ja se ei vaan ollut yhtään meidän makuun. The Blacklist ei myöskään iskenyt, ja vaikka kuinka ollaan yritetty miettiä, tällä hetkellä ei vaan ole mitään sarjaa mitä jaksaisi katsoa. Kevättä odotellessa että lempparit jatkuvat!

Kalpeus. Mä tykkäisin olla ruskettunut, tai edes päivettynyt. Talvella itseruskettavalla läträäminen vaan tuntuu niin hankalalta kun pitää tunkea sata kiloa vaatetta päälle eikä jaksaisi millään odotella että se kuivuu. Muutenkin toisaalta tuntuu höpsöltä olla ruskettunut keskellä marraskuuta. Sellainen kevyt, terve väri tämän vitivalkoisen tilalle olisi kuitenkin jees. Ehkä joku kevyt asteittain päivettävä kosteusvoide toimisi. Niistä mulla on tosin kahdenlaisia kokemuksia ”ei tätä edes huomaa” ja ”hei täähän on tummempi ja oranssimpi kuin oikea itseruskettava!”

Kaikenkaikkiaan tällä hetkellä voisi kuvailla olevan aika hyvä fiilis, kun suurimmat ongelmat ovat kahvin loppuminen, sarjattomuus ja kalpeus, ei siis valittamista! Ihanaa loppupäivää kaikille, palaan illalla aika kuvientäyteisen postauksen kanssa, vastapainoksi tälle!


Just nyt #1

20.10.2014

Mä oon varmaan kertonutkin joskus, että rakastan tehdä listoja. Silti teen niitä harvoin, jotenkin blogin kirjoittajana olen enemmän sellaista rönsyilevän kertovaa, kuin listaavaa tyyppiä. Onhan täällä ollut bucketlistiä ja 8 faktaa minusta, mutta ne ovat olleet sellaisia kertaluontoisia juttuja harvoin. Nyt kuitenkin päätin aloittaa blogissa uuden kuukausittaisen juttusarjan, Just nyt -tagin alta löytyvän listauksen, siitä mikä on just nyt parasta, ja mikä pahinta. Uskoisin että näihin listoihin on hauska palata myöhemmin itse katsomaan mikä on koukuttanut joskus ja mitä ilman olisi voinut elää silloin(kin)!

parastapahintaPARASTA:

SUITS, se nyt vaan on ihan paras. Mä olin luovuttanut Breaking Badin ja HIMYMin loputtua, ja Shamelessin, Game of thronesin ja American Horror Storyn jäätyä tauolle. Sitten löytyi Suits, ja meidän illat oli sinetöity. Ihan loistava sarja, ketuttaa sillä meillä on niin vähän enää jaksoja katsomatta! Mahtavaa dialogia ja ihan huiput hahmot.

ALEXANDER WANG X H&M, ruotsalaisketjun seuraava yhteistyömallisto. Mr. Wangin mallisto ilmestyy kauppihin 6.11. ja pitkästä aikaa mä en malta odottaa jonkin vaatemalliston ilmestymistä. Saa nähdä pääsenkö heti aamusta paikalle, ja kolahtavatko vaatteet sitten livenä. Kuvien perusteella mä olen ainakin ihastunut!

JOULUVALOT, maailman parhaat piristykset tänne sateen ja kylmän keskelle. En ole vielä laittanut omia esille parvekkeelle, paitsi La Casa de cousin Paulit meillä on siellä ollut jo pidemmän aikaa, ne eivät vaan ole kovin jouluiset. Mutta eiköhän viimeistään parin viikon päästä ole meilläkin jo valot partsilla, Otto kun tulee mua jouluhulluudessa sen verran aina vastaan, että saan aloittaa hömpötykset heti marraskuun alussa, hahaa!

PIPOKAUSI, huonojen tukkapäivien pelastus. Viime aikoina huonoja tukkapäiviä on ollut paljon, liian paljon. En malta odottaa että pääsen tällä viikolla kampaajalle ja saan mun unelmahiukset!

PAHINTA:

SUKLAA, suklaa, suklaa. Enough said. Pimeys, kylmyys ja flunssa eivät auta suklaanhimoa vastaan taistelussa yhtään, mutta tällä viikolla mä taistelen!

FLUNSSA, meetkö pois, jooko? Me ollaan oltu tänä syksynä nyt kaksi kertaa flunssassa koko perhe, paitsi Tiara vain kerran. Mikähän mahtaa suoda meille tämän kunnian ihan useammalle vierailulle?

JUURIKASVU, no tätä sivusinkin jo pipokaudesta kirjoittaessani. Juurikasvu on jees, kunhan se näyttää hyvältä, eikä juurikasvulta. Ehkä tämä paljastaa hippusen siitä mitä kampaajakäynnillä on odotettavissa!

KYLMÄ SYYSSADE, ei vaan ole jees. Sateen ropina on tunnelmallista ja ihanaa, ja sade ei haittaa myöskään ulkoilua jos on oikeat vaatteet. Mutta bloggaamista ja valokuvaamista se haittaa, kun valoa ei tule edes päivänvalon aikaan sisälle niin paljoa että saisi kuvia otettua, ja ulkonakaan ei oikein viitsi kastella kameraa sateessa.

Sellainen listaus! Kertokaa ihmeessä tykkäättekö ideasta, mä ainakin tekisin näitä mielelläni lisää. Ja kertokaas myös teidän tän hetken lemppareita ja ärsytyksiä? Löytyykö samoja kuin multa?

Hyvää yötä kaikille<3