Alkuvuodesta bongasin ihanan käärmekuvioisen minihameen samalla kun etsin itselleni mekkoa meidän hääpäiväbileisiin. Ihastelin hametta pitkään, mutta lopulta päätin olla ostamatta sitä. Perustelin sen itselleni niin, että mulla on jo kaksi muutakin minihametta, joista tykkään, enkä tarvitse tätä. En silloin löytänyt myöskään hääpäiväbilemekkoa, joten sen etsiskely jatkui. Kun olin kiertänyt kaikki muut kaupat läpi jo mekkoa etsiessäni, menin vielä eri ostoskeskuksen samaan liikkeeseen, jossa aiemmin olin ollut etsimässä mekkoa. Löysin silloin sieltä kuin ihmeen kaupalla itselleni ihanan hääpäiväbilemekon, ja samalla iskin silmäni taas ihanaan käärmekuvioiseen minihameeseen.

Menin katsomaan sitä lähempää ja meinasin jo tarttua siihen, mutta liikkeessä ei ollutkaan hameesta mun kokoa. Kysyin siitä myyjältäkin, ja myyjä kertoi voivansa soittaa muihin liikkeisiin sopivan koon perässä. Mä kieltäydyin kohteliaasti. Ajattelin, että ehkä me vielä hameen kanssa kohdataan muuten, jos niin on tarkoitettu. Ei siis soiteltu muihin liikkeisiin, ja hame jäi kummittelemaan mun mieleen.

Muutama viikko sitten kun oltiin syömässä Itiksessä, mä kävelin samalla taas saman ketjun liikkeen ohi, ja näin heti, että hameita oli siellä. Kävelin liikkeestä vaan ohi, ja ajattelin, että ei, vastustan nyt tätä kiusausta. Ruokailun jälkeen Otto meni käymään isompien kanssa etsimässä jotain pelijuttuja, ja mä päätin mennä katsomaan, jos siellä liikkeessä olisi hameesta mun kokoa. Mä vaan halusin sen hameen niin paljon! Olin jo liikkeen ovien kohdalla, kun meidän taaperolla meni totaalisesti hermo, niin kuin taaperoilla joskus käy. Hän ei ollut yhtään sillä tuulella, että olisin edes yrittänyt sovittaa hametta, vaan päätin lähteä suoraan kotiin, koska eihän se hame mikään pakollinen hoidettava juttu ollut. Taisin silti luoda muutaman kaihoisan katseen hameen suuntaan samalla, kun yritin saada taaperoa rattaisiin. Ajattelin, että se oli mun viimeinen mahdollisuus löytää oikean kokoinen hame.

Olin jo melkein unohtanut koko hameen ja luovuttanut, mutta Oulussa muistin sen taas kun oltiin Valkeassa lastenvaateostoksilla ja bongasin tutun liikkeen logon. Päätin kuitenkin, että en mene edes katsomaan, ettei tule paha mieli. Siinä vaiheessa olin meinannut ostaa hametta jo melkein parin kuukauden ajan, joten ajattelin, että ei sitä varmasti siellä enää olisi, ja mua vaan harmittaisi. En myöskään halunnut itselleni lisähoukutuksia kaupasta sen ihanan hameen tilalle. Joten en kävellyt liikkeeseen sisään.

Selkeästi tämä syömässä käyminen on paha juttu, kun samalla aina ajauduin miettimään sitä hametta. Lopulta mun ja hameen tiet kohtasivat Oulun Ideaparkissa. Oltiin siellä mun tädin perheen kanssa syömässä ja ruuan jälkeen käveltiin sisäkautta lähemmäs meidän parkkipaikkaa. Matkalla mun silmät hakeutuivat yllättäen tutun liikkeen ikkunaan, ja siellä niitä oli: ihania käärmekuvioisia minihameita suoraan ikkunan vieressä! Mä olin puhunut tästä hameesta Otollekin jo monta kertaa ja Otto, ehkä hieman huvittuneella äänellä, kehotti mua menemään katsomaan, että onkohan siellä mun kokoa. Ja olihan siellä. Yksi oikean kokoinen käärmekuvioinen hame. Yritin vielä siinäkin sanoa Otolle, että en kai mä oikeasti tarvitse tätä ja pitäiskö mun vaan olla ostamatta. Ja Otto käski mua ostamaan sen, koska ei varmaan vaan enää jaksanut kuunnella mun hamehömpötystä. Ja ehkä myös, koska hän näki, että mä oikeasti tykkään siitä tosi paljon.

Takki Zara | Paita Kenzo | Hame BikBok | Sukkahousut Norlyn | Kengät Zara | Laukku Gucci 

Hame oli kyllä aivan nappiostos, koska olen käyttänyt sitä viikon aikana jo varmaan viisi kertaa. Keksin heti ainakin miljoona erilaista tapaa yhdistellä sitä, enkä malta odottaa nahkatakkikelejä. Jos jonkun, niin biker-takin kanssa tämä hame on ihan perfect. Ja kesällä paljaat sääret ja toivottavasti ruskettuneet jalat! Hame on korkeavyötäröinen, mikä ei tietty tuon collegen kanssa edes näy. Mutta kesällä tämä menee ihanasti vaikka kevyen topin ja bleiserin tai farkkutakinkin kanssa ja silloin hame pääsee kokonaisuudessaan oikeuksiinsa. Mutta toimii musta kivasti näin rennomminkin yhdisteltynä collegen, maihareiden ja peittävien mustien sukkisten kanssa.

Tulette siis luultavasti näkemään tätä käärmehametta täällä vielä moneen kertaan. Ehkä voisin jopa rakentaa sen ympärille taas sellaisen ”yksi hame – kolme eri asua (tai jopa 5)” -postauksen.

Oletteko te ihastuneet eläinkuvioihin? Muita yhtä hankalia ostajia kuin minä, jotka vatvovat yhtäkin vaatetta kuukausitolkulla?