Kahvia mummun opeilla + voita oma Moccamaster!

28.03.2019

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Moccamasterin kanssa.

Kun mä olin pikkutyttö 90-luvulla, mun mummu keitti aina kahvia teräksen värisellä Moccamasterilla. Kun mä muutin 18-vuotiaana omaan kotiin jouluna 2009, mun mummu antoi mulle sen saman Moccamasterin mukaan. He vaihtoivat silloin papan kanssa uudempaan malliin samasta keittimestä. Heidän uudesta mallista löytyi tippalukko ja automaattinen virrankatkaisu. Vanhassa Moccamasterissa ei ollut mitään vikaa, vaikka nykyajan hienoudet puuttuivatkin. Mä sain sen siis itselleni käyttöön ensimmäiseen omaan kotiini, ja arvatkaa mitä: keitin sillä samalla keittimellä kahvia vielä viime viikollakin, joka aamu. Se on vilahtanut täällä blogissa varmasti joka kerta kun olen keittiötä kuvannut, ja edelleen se pelittää aivan loistavasti.

Mummu oli pitänyt siitä hyvää huolta kaikki ne vuodet kun se oli käytössä, ja niinpä keitin palveli vielä muakin nämä kymmenen vuotta. Mummu opetti mut puhdistamaan kahvinkeittimen hyvin jokaisen käytön jälkeen niin kuin Moccamaster suosittelee: kaikki irtoavat osat astianpesuaineella, tiskiharjalla ja lämpimällä vedellä. Mummun vanha ajaton ja kaunis Moccamaster näyttää modernilta ja ajankohtaiselta vielä tänäkin päivänä, enkä mä heittänyt sitä vielä pois, vaikka tähän Moccamasterin kamppikseen lähdinkin. Sille löytyy vielä hyvinkin käyttöä toisena keittimenä juhlien aikana.

Se syy miksi lähdin tähän kampanjaan mukaan on se, että aivan kuin mummukin, mäkin aloin pikkuhiljaa kaipaamaan tippalukkoa ja etenkin automaattista virrankatkaisua. Ihan liian monta kertaa unohdin katkaista vanhasta keittimestä virran kun en enää tarvinnut sitä, ja se kulutti turhaan sähköä. Muutaman kerran myös kahvinjämät paloivat inhottavasti pohjaan ja sitä sai sitten hinkkailla pitkän tovin irti. Se on tietenkin selvä, että kahvia ei pitäisi keittää enempää kuin tarvitsee, silloin näin ei myöskään pääsisi käymään. Olenkin yrittänyt tietoisesti opetella keittämään kahvia vain juuri sen verran kun tarvitsen, enkä yhtään enempää. Sitähän saa sitten aina lisää, jos se keitetty kuppimäärä ei riitä.

Meidän uudessa upeassa pastellinsinisessä Moccamasterissa on nyt sitten ne kaivatut ominaisuudet ja muitakin hienouksia: merkkivalo kertoo kalkinpoiston tarpeesta ja kaksi erillistä vastusta, jotka takaavat optimaaliset lämpötilat niin suodatukselle kuin säilytyksellekin. Keittolevyn lämpötilaa voi säätää ja virta tosiaan katkeaa 40 minuutin kuluttua automaattisesti. Tämä lisää todellakin turvallisuudentunnetta, eikä tarvitse lähteä vielä bussipysäkiltä äkkiä takaisin kotiin tarkistamaan, että muistiko varmasti sammuttaa kahvinkeittimen (been there, done that). Näitä uutuuskeittimiä saa kolmessa eri värissä: pastellin sininen, pastellin keltainen ja pastellin vihreä.

Moccamaster haluaa kiinnittää huomiota siihen, millaista kahvia juodaan. On tärkeää huomioida kahvin alkuperä ja tuotanto-olosuhteet ja varmistaa, että kahvin tuottaja saa tekemästään työstä asiallisen korvauksen. On olemassa erilaisia sertifikaatteja, jotka kertovat kahvin tuotanto-olosuhteista. Ei kannata kuitenkaan sokeasti luottaa ihan kaikkiin sertifikaatteihin, vaan tutustua siihen, mitä ne oikeasti käytännössä tarkoittavat. Ilmastonmuutos on kahvin suurin vihollinen. Siksi kahvin laadukkaaseen viljelyyn ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen täytyy panostaa, jos kahvia haluaa juoda jatkossakin.

On tärkeää säilyttää kahvi oikein, ja Moccamasterin mukaan sitä ei kannata hamstrata montaa pakettia kerralla, koska kahvi on tuoretuote. Kahvi pitäisi säilyttää viileässä. Parhaiten kahvi säilyy omassa suljetussa pussissa, joka on tiiviissä rasiassa valolta suojattuna. Vaikka kahvi kuuluu säilyttää viileässä, sitä ei kuitenkaan suositella säilytettävän jääkaapissa.  Parhaiten kahvi säilyy jos sen ostaa papuina.

Mä tykkään kokeilla erilaisia kahveja, mutta nautin eniten ehkä itse vaaleapaahtoisista kahveista silloin, kun juon kahvia ihan vaan kotona keitettynä. Taidan olla mun mummun suurin fani, koska eniten tykkään vieläkin siitä kahvista, jota mun mummu aina joi ollessaan vielä elossa. Siinä on tuttu ihana maku.

Tiesittekö muuten, että Moccamaster-kahvinkeittimet valmistetaan edelleen käsityönä Alankomaissa Amerongenin pikkukaupungissa, ihan kuin vuonna 1969, jolloin ensimmäinen Moccamaster-keitin valmistettiin. Kaikilla Moccamasterin kahvinkeittimillä on European Coffee Brewing Centren (ECBC) sertifikaatti, jonka Moccamaster sai ensimmäisen kerran vuonna 1970. ECBC on riippumaton kahvilaboratio, joka testaa kotitalous- ja ammattikahvinkeittimiä. Jotta kahvinkeitin saa ECBC sertifikaatin, sen tulee täyttää tiukat standardit seitsemällä eri osa-alueella. Jotta sertifikaatin voi säilyttää, tulee tuotannon laadunvalvonnan olla erittäin tarkkaa. (lähde: Moccamaster)

Parasta Moccamaster-keittimissä on se, että Moccamaster-tarvikkeita on saatavilla lähes kaikissa jälleenmyyntipisteissä ympäri Suomen. Eli rikkoutunut lasikannu tai muut osat on korvattavissa pienellä vaivalla edullisesti. Mun papalla juuri vähän aikaa sitten putosi kahvinkeittimen kannu lattialle, ja lähimmästä hypermarketista löytyi edullisesti uusi kannu tilalle. Suomesta löytyy myös 50 huoltopistettä. Ei siis mikään ihme, että nämä keittimet toimivat vuosikymmeniä, sukupolvelta toiselle. Siksi ne ovat myös kestävä valinta, kun ei tarvitse vaihtaa koko keitintä jos yksi osa menee rikki.

ARVONTA: VOITA OMA PASTELLIVÄRINEN MOCCAMASTER!

Kuinka usein sinä keität kahvia? Kommentoi vastauksesi tähän postauksen kommenttiboksiin ja osallistut yhden pastellivärisen Moccamaster KBGC982 AO -kahvinkeittimen arvontaan! Osallistumisaikaa on 4.4. klo 23.59 asti ja arvonnan tarkemmat säännöt näet TÄÄLTÄ. Muista jättää sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään, sillä voittajalle ilmoitetaan voitosta henkilökohtaisesti.