Olen mukana Indiedaysin ja Olympuksen #katumuotiviikot -kampanjassa, johon lähdin innosta hihkuen mukaan! Mä olen seurannut tätä jo klassikoksi muodostunutta kamppista aina aiempina vuosina ihastellen, ja olen niin iloinen että pääsin nyt itsekin osallistumaan, ja kuvaamaan upeita katutyylejä. Aiemmin tämä kampanja on ollut samalla myös kilpailu bloggaajille, mutta tänä vuonna kampanja ottaa askeleen eteenpäin valloittamalla Instagramin, ja nyt bloggaajien lisäksi myös kaikilla teillä lukijoilla on mahdollisuus ottaa osaa tähän kilpailuun, ja voittaa Olympuksen uutuuttaan kiiltelevä Pen E-PL-7 kamera.

Sain kampanjan ajaksi itselleni käyttöön tuon kameran ja 25mm objektiivin, ja tykkään kyllä todella paljon molemmista. Olympuksesta mulla on jo aiempaa kokemusta, eikä tullut ollenkaan yllärinä että tykkään myös tästä Pen E-PL-7:sta. Ihan ekana täytyy sanoa että raikkaan valkoinen väri yhdistettynä vaaleaan nahkaan on erittäin toimiva yhdistelmä, mä olen aina tykännyt valkoisesta teknologiasta. Mutta Pen on paljon muutakin kuin tyylikäs ulkonäkö, se on nopea, tarkka ja kätevä. Penin näyttö kääntyy 180 astetta, joten se soveltuu myös selfiekuvaamiseen loistavasti.

Paras ominaisuus mun mielestä on sisäänrakennettu wi-fi, jolla kuvat saa kamerasta luuriin heti. Sisäänrakennettu wi-fi mahdollistaa myös puhelimen käyttämisen kaukosäätimenä kuvatessa, eli ei tarvitse mitään hankalia ajastuksia jos yrittää ottaa kuvaa itsestään jalustalla, sen kun vain asettelee kameran, itsensä ja napauttaa puhelinta sitten kun kaikki tuntuu olevan kondiksessa kuvaa varten. Pen toimii saumattomasti yhdessä mun puhelimen kanssa, koska kuvat tosiaan saa sinne heti, ilman välikäsiä kuten johtoja tai tietokonetta.

Olympukselle taattuun tyyliin tällä kameralla saa todella tarkkoja kuvia, ja 25mm Zuiko-objektiivi on samanlainen minkä ostin itselleni jo aiemmin keväällä. Valovoimainen, mutta ei tarvitse kävellä kilometrin päähän että saa kokonaisen ihmisen mahtumaan kuvaruutuun kerralla.

Himottaako jo oma kamera? Osallistu ihmeessä #katumuotiviikkoihin Instagramissa, sillä kaikkien osallistuneiden on mahdollisuus voittaa yhteensä kolme Pen E-PL-7 + 25mm objektiivi -settiä. Te voitte osallistua katumuotiviikkoihin julkaisemalla omat kilpailukuvanne hashtagein #katumuotiviikot & @olympussuomi, tai tykkäämällä kampanjatagatuista kuvista. Kuvatkaa itseänne, kavereitanne tai mielettömiä katutyylejä ja julkaiskaa kuva kuvattavan luvalla Instagramissa.

1. palkinto lähtee bloggaajalle/lukijalle, jonka kuva kerää Instagramissa eniten tykkäyksiä
2. palkinto arvotaan kaikkien #katumuotiviikot @olympussuomi kuvan julkaisseiden kesken
3. palkinto arvotaan kaikkien #katumuotiviikot @olympussuomi kuvista tykänneiden kesken

Kaikki katumuotikuvat nostetaan myös #katumuotiviikkojen kampanjasivulle josta myös kilpailun ohjeet ja säännöt löytyvät. Mä olen käynyt jo ihastelemassa ensimmäisiä katutyylejä tuon hashtagin takana, ja kuvannut siis myös ensimmäiset omat katumuotikuvani ever! Mua jännitti kauheasti kysyä kuvattavia mukaan, mutta uskalsin ja näiden tässä postauksessa näkyvien tyylien lisäksi kampanjan aikana tulen julkaisemaan lisää katutyylejä omalla instagram-tililläni, joten seurailkaa @iinalaura tai #katumuotiviikot -hashtagia jos haluatte niitä nähdä.

KIRA / HELSINKI / KALEVANKATU

SILJA / HELSINKI / YRJÖNKATU

Kiitos Kira ja Silja että suostuitte kuvattavaksi!  Osallistukaa ihmeessä kisaan kuvaamalla, jakamalla ja/tai tykkäämällä jos uusi kamera kesäkuvien ottamista varten on himotuslistalla. Ihanaa ja aurinkoista päivää kaikille <3

Meidän tytöt ovat sellaisessa iässä, että eivät juurikaan pysy paikoillaan, ellei heitä itseään juuri sillä sekunnilla satu kiinnostamaan mallina toimiminen, mitä tapahtuu etenkin kuopuksen kohdalla äärimmäisen harvoin. Etenkin näin talvella se paikallaanpysyminen olisi aika kiva juttu, kun kuviin joutuu muutenkin lisäämään valoa, ja kuvattava kohde ei saisi heilua juuri ollenkaan. Kesällä kaikki on niin paljon helpompaa, mutta onneksi, onneksi, onneksi mulla on ollut lainassa tämä Olympus OM-D E-M10 kamera, joka ei heiluvia mukuloita, tai sumuista päivää paljoa säikähdä loistavan kuvanvakaajan ja nopean tarkennuksen ansiosta.

Talvella mä harvemmin onnistun saamaan ”vahingossa” hyviä kuvia, vaan jokainen tarkka ja hyvin valottunut, kauniin sävyinen kuva kivasti rajattuna, on työn ja tuskan ja viidenkymmenen epäonnistuneen ruudun tulos, hyvällä tuurilla. Paitsi nykyään. Tämä alkutalvi on ollut bloggaamisen ja blogikuvien suhteen helpointa aikaa koskaan, vaikka en ole vielä edes onnistunut löytämään aikaa testatakseni kaikkia OMD:n valokuvausta ja blogikuvausta helpottavia ominaisuuksia. OM-D:n 81 pisteen supernopea Fast AF tarkennusjärjestelmä ei ole pettänyt mua, vaan se toimii hyvin sekä manuaalitarkennuksessa, että automaattitarkennuksessa kuin unelma.

Jo niillä ominaisuuksilla joihin mä olen tutustunut, olen helpottanut elämää huomattavasti. Haluaisin vielä testata Olympuksen sovellusta, joka mahdollistaa puhelimen käyttämisen kaukolaukaisemisena, ja kuvien ottamisen kameralla täysin siihen koskematta (tietenkin kamera pitää ensin asetella oikeaan asentoon yms), pelkän puhelimen avustuksella. Puhelimen näytöltä voi vielä muokata kuvausasetuksia, tarkentaa ja korjata valotusta, samalla kun kuvaa kameralla vaikka itsestään asukuvaa. Samalla sovelluksella voi myös siirtää kuvat kamerasta suoraan luuriin, helpottaisi siis instakuvaamistakin kovasti.

Mulle henkilökohtaisesti hankalinta kuvatessa sisällä, keinovalossa, on saada värit oikein, ja luonnolliseksi, ei keltaiseksi eikä sinertäväksi. Mä en osaa muokata asetuksia sen suhteen, ja siksi saan järkkärilläni huonoja kuvia keinovalossa. Olympus sen sijaan tuntuu lukevan ajatuksia, sillä vaan tulee aina täydellisen sävyisiä kuvia, oli valon lähde mikä hyvänsä.

Tiedän että jokaisen itseään kunnioittavan bloggaajan tulisi osata muokata valaistusasetukset, mutta en vain ole sitä oppinut, muilla kuin ikivanhalla järkkärilläni joka meni rikki reilu vuosi sitten. Olympuksen kanssa en ole uskaltanut alkaa sörkkimään, ihan vaan koska kuvaien värit menevät automaattisesti niin hyvin. Pelkään että mun omat näppärät sormet saisivat aikaan katastrofin ja menettäisin upeat kuvat joita kamera tuottaa ihan itsestään.

Moni ehkä mieltää OM-D:n blogikameraksi, sellaiseksi jonka käyttöön pitää olla  valokuvaustaitoja, onhan se paljon ollut esillä blogeissa ja valokuvausammattilaisilla. Mutta mä sanon että OM-D sopii myös aloittelijalle, ja hyvin sopiikin. Sen kanssa uskon että aloittelijakaan ei turhautuisi surkeaan kuvanlaatuun taitojen puutteessa (kuten mulle kävi muutama vuosi sitten kun aloittelin kuvaamaan), vaan enemmänkin innostuisi siitä, mitä kameralla saa aikaan jopa ilman taitoja, ja odottaisi innolla, mitä saa aikaan kunhan taidot karttuvat harjoitellessa.

Olympuksen näyttö ja kaikki asetukset ovat todella selkeät, ja jopa minä, jolle aukkojen, valotusaikojen ja isoarvojen säätö on ennen ollut äärimmäisen vaikeaselkoista, olen oppinut tämän avulla niitä helposti säätämään ja jopa ymmärtämään mitä teen enkä vaan pyörittelemään numeroita eri suuntiin. Kuvausasetuksia on erilaisia, ja mä kuvaan useimmiten sillä jossa on aukon esivalinta valmiina. Näin talvella se aukko on yleensä aina kuvatessa se aiemmassa tekstissä mainittu f. 1.8.

OM-D:ssä on sähköinen etsin, mikä oli mulle itselleni uusi juttu. Mutta se ei oikeastaan käytössä eroa juurikaan tavallisesta etsimestä, vaan reagoi kaikkeen ihan yhtä nopeasti kuin että katsoisi paljaalla silmällä linssin läpi. Sähköisen etsimen valoisuustasot ovat luonnolliset, mikä auttaa sekä auringonpaisteessa, että hämärässä normietsimeen verrattuna. Kaikissa kompaktikameroissa etsintä ei ole ollenkaan, ja mulle se on todella tärkeä ominaisuus, koska tykkään käyttää enemmän etsintä kuin näyttöä. Olympuksella tosin myös näyttö on käytössä paljon, vähän kuvaustilanteesta riippuen.

Kaksi kuukautta laina-Olympuksen kanssa on mullistanut mun käsityksen valokuvauksesta täysin, ja opettanut mulle paljon uutta. Kuten jo aiemmin sanottua, muita kameroita en enää koskaan haluaisi edes käyttää, tämä on vienyt mun sydämen, ihan täysin! Kysykää ihmeessä jos tulee vielä jotain kysyttävää mieleen, mä yritin kertoa nyt vähän enemmän myös kameran ominaisuuksista, kun niistä viimeksi kaipasitte lisätietoa!

Mukavaa perjantaipäivää kaikille<3

Olympus OM-D E-M-10, kamera joka pelasti mun talven, tai ainakin alkutalven. Sain kuukaudeksi tämän Olympuksen ihanan kameran lainaan, ja voin ihan rehellisesti sanoa että itkettää kun pitää siitä vielä luopua! Mä en ole koskaan testannut parempaa kameraa, vaikka aika montaa järkkäriä, kompaktijärkkäriä ja pokkaria on tullut testattua vuosien varrella.

Jo ensimmäiset postaukset joissa olin ottanut kuvat tällä kameralla aiheuttivat kysymystulvan kamerasta ja sen ominaisuuksista, enkä ihmettele. Parannus kuvanlaadussa on vaan niin huikaiseva! Ihmeellistä, että keskellä vuoden pimeintä aikaa mun ei tarvitse stressata iltapäivähämärässä kuvaamisesta, tai kuvien epätarkkuudesta, OM-D, tuttavallisemmin OOÄMGEE hoitaa kaiken.

Kuvattu iltapäivän hämärässä, aukko f 1.8 valotusaika 1/60s

Olen testannut OM-D:täni auringonpaisteessa, pilkkopimeässä, pilkkopimeässä katulampun valossa, hämäränä päivänä sisällä, valoisana päivänä sisällä ja oikeastaan vaikka ja missä olosuhteissa. Kertaakaan en ole vielä pettynyt. Uskomattominta on kyllä se mihin kamera pystyi katulampun valossa, illalla kello kuuden aikaan kun oli aivan pimeää. En käyttänyt lisäsalamaa, en käyttänyt kameran omaa salamaa, otin vaan kuvia ja ne olivat tarkkoja, hyvän värisiä ja kivoja.

Molemmat kuvattu katulampun valossa, pilkkopimeässä ilman salamaa, aukko f 1.8 valotusaika Tiaran kuvassa 1/60s ja yhteiskuvassa 1/40s

Mulla on lainassa kameran kanssa myös 25mm Zuiko-objektiivi, joka on muoto- ja asukuvien ottamiseen ihan nappivalinta. Se on pienikokoinen, niinkuin kamera itsessään, ja siitä saa kauniin syvyysterävyysefektin. Objektiivissa on sama aukko kuin mun oman järkkärin 50mm/f 1.8 -objektiivissa, mutta tuo 25mm objektiivi antaa paljon enemmän liikkumavaraa, mikä on tosi näppärää. Siinä missä 50mm objektiivilla joutuu menemään kolmen metrin päähän että saa kokonaisen ihmisen kuvaan, 25mm -objektiivilla riittää paljon pienempikin etäisyys. Etenkin sisällä kuvatessa tämä on ehdottoman tärkeää. Silti objektiivi on todella valovoimainen ja tosiaan sillä saa kauniin syvyysterävyyden kuviin.

Kuvattu päivänvalossa, aukko f 1.8 valotusaika 1/1000s

Näin talvella käytössä on melkein jatkuvasti f 1.8. Siinä missä mun omalla järkkärillä tuota aukkoa käytettäessä kuvat ovat usein epätarkkoja, Olympus tuottaa pelkkää priimaa. Mun omalla järkkärillä osa kuvista on jalustallakin otettaessa epätarkkoja. Olympuksella epätarkkoja kuvia ei tule vaikka kädet vähän tärisisivät tai lapset juoksentelisivat, tarkennus on tosi nopea ja hyvä.

Kuvattu iltapäivän hämärässä, aukko f 1.8 valotusaika 1/80s

Upeinta on mielestäni se, miten hyviä kuvia kameralla saa otettua myös keinovalossa sisällä. Kuvat eivät koskaan ole tippaakaan keltaisia tai epätarkkoja, toisin kuin Canon eos 600:D:llä jota olen tähän asti tottunut käyttämään. Ennen välttelin viimeiseen asti keinovalossa kuvaamista, koska kuvista tuli vaan niin noh kauheita. Mutta nyt se ei ole katastrofi jos jotain pitää kuvata vielä auringon laskettua kotona, vaan päin vastoin.

Kuvat otettu kaikki hehkulampun valossa, aukko f 1.8 valotusaika kaikissa 1/60s

Kamera on niin tervetullutta vaihtelua megakokoiselle järkkärille, ettei tosikaan. Sitä on maailman helpointa kuljettaa laukussa mukana, ja ottaa mukaan kaikkialle. Myös kaulassa se kulkee kivasti, eikä ole jatkuvaa pelkoa siitä että se kaulassa törmäisi johonkin. Toki 25mm objektiivikin auttaa, kun ei ole sieltä massiivisimmasta päästä.

Kuvattu aamuhämärässä meidän pimeässä kodissa, aukko f 1.8 valotusaika 1/8s

Meillä oli siis näin hämärää sämpylöitä kuvatessa 😀

Mä oon alkanut ottamaan enemmän kuvia kuin ennen, koska musta on vaan niin ihana katsoa ottamiani kuvia ja haastaa kameraa, katsoa mihin se pystyy. Tekisi mieli pitää oikein jotkut talvikuvaukset meidän lapsille vielä kun kamera on käytössä! Tulen kirjoittamaan vielä lisää kamerasta ennen testijakson loppua, ja ajattelinkin kysyä teiltä, että mitä haluaisitte siitä tai valokuvauksesta yleisesti tietää? Kiinnostaako teitä vinkit talvikuvaukseen tai vinkit lapsikuvaukseen? Mikään ammattilainenhan mä en ole missään määrin, mutta jonkin verran kokemusta on näiden vuosien aikana karttunut, ja osaan mä ainakin jotain vinkkejä varmasti antaa!

Oletteko kokeilleet Olympuksen kameroita? Kiinnostaisiko teitä kuvausvinkit? Millaisella varustuksella itse kuvaatte talvella?

Pitkä puolen vuoden testikampanjani Nikon 1 -kameroiden parissa on nyt loppusuoralla. Kolmen erilaisen kompaktikameran testauksen jälkeen pitäisi valita niistä se oma suosikki. Helppo ja hauska Nikon 1 S1, Kaikenkestävä, mutta kookkaampi Nikon 1 AW1 vai kosketusnäytöllä varustettu huippunopea Nikon 1 J4? Siinäpä vasta pulma. Kaikissa on omat vahvuutensa, mutta ne ovat hyvin erilaisia keskenään. Mikä vastaisi parhaiten meidän tarpeisiin?

Nikon 1 S1 on ennekaikkea todella helppo, sitä oppi käyttämään nopeasti. Se on megapikseleiltään aika perusluokkaa, 10,1mpix, mutta kuvien laatu oli silti todella hyvä. Nikon 1 S1:stä löytyy kaikki sarjan tärkeimmät herkut, kuten huippunopa hybridityyppinen automaattitarkennus, kätevät kuvausohjelmat ja vaihdettavat objektiivit. Peruskäyttöön Nikon 1 S1 on enemmän kuin riittävä valinta. Vaihdettavilla objektiiveilla saa kätevästi muunnettua kameran juuri omiin kuvaustarpeisiin sopivaksi, mutta mukana tulevalla perusobjektiivillakin saa jo hyvälaatuisia kuvia.

Nikon 1 AW1 on iskun- ja vedenkestävä, siis täydellinen valinta meille lapsiperheenä. Siinä on jo todella kovat speksit ja enemmän ominaisuuksia. AW1:llä voi ottaa täyden tarkkuuden valokuvia samalla kun kuvaa videota, videon tallennus ei häiriinny. Kameraan on kaksi omaa, iskun- ja vedenkestävää objektiivia, ja niiden lisäksi kaikki muutkin Nikkor 1 -objektiivit sopivat siihen. Se kestää pienet tahmasormet, tippumisen vessanpönttöön ja kuvaamisen vauvauinnissa, mutta näyttää silti tyylikkäältä ja ajan hengen mukaiselta virtaviivaisine piirteineen.

Ainoa miinus mikä multa tulee AW1:lle jo yhden ison järjestelmäkameran omistajana: se ei ole niin kevyt, eikä niin kompakti kuin muut. Ei se iso ole todellakaan, eikä painava, edelleen ihan mukana kannettavissa, käsilaukkuun menee kätevästi. Mä itse kuitenkin kaipaan järkkärin vastapainoksi pienintä mahdollista kompaktikameraa. Jos mulla ei olisi vaihtoehtona kotona jo painavaa järkkäriä, mä ehdottomasti valitsisin AW1:n. Kameran kokoa kuitenkin havainnollistakoon se, että meidän esikoisemme otti sillä itse kuvia ihan menestyksekkäästi, eli ei se liian painava ole. Järjestelmäkameraa hän ei jaksa edes nostaa silmien tasalle, hahah!

Nikon 1 J4, viimeinen testattava. Minikokoinen tykki, josta löytyy ominaisuuksia joista en osannut edes haaveilla etukäteen. Kosketusnäyttö, sisäänrakennettu Wi-fi ja 18,4 megapikseliä ovat niin herkkuja ominaisuuksia että ei tälläistä kameraa vain voi olla valitsematta. Se fakta että J4 on testaamistani sarjan kameroista kaikkein pienin superominaisuuksistaan huolimatta, ei kyllä yhtään tee kameraa vähemmän houkuttelevaksi. J4:ssä on laajimmat kuvausohjelmavalikot, syväterävyyden esikatselu ja kaikkein eniten tarkennuspisteitä, sekä supertarkka näyttö.

J 4 on mun valinta, sen ylivertaiset ominaisuudet puhuvat puolestaan. AW 1 on iskun- ja vedenkestävyyden takia turvallisempi valinta lapsiperheeseen, mutta otan riskin ja valitsen silti J 4:n, koska se on kaikkea sitä mitä ksompaktikameralta haluan. Ehdoton suosikki! Sisäänrakennettu wi-fi mahdollistaa kuvien jakamisen samantien suoraan kamerasta Facebookiin tai instagramiin, tai erilaisten kuvanmuokkausohjelmien käyttämisen vaikka jo suoraan kamerassa. Muihinkin kameroihin wi-fin saaminen on helppoa wu-1b langattoman yhteyssovittimen kanssa, mutta J 4:stä se löytyy valmiina. Mä en keksi kamerasta yhtäkään huonoa puolta, joten eiköhän se ole selvää että tämä vastaa meidän tarpeita kaikkein parhaiten.

Tässä vielä pieni infokertaus hyödillisistä ominaisuuksista, jotka joko löytyvät kaikista Nikon 1 -sarjan kameroista, tai ovat yhdistettävissä niihin:

• Useampi värivaihtoehto, kaikissa ainakin musta, valkoinen ja hopea, osassa myös esim. vaaleanpunainen, keltainen tai oranssi.
• Helppokäyttöiset kuvausohjelmat, kuten parhaan hetken kuvaus
• Huippunopea hybridityyppinen tarkennus
• Full HD-videokuvaus
• Vaihdettavat 1 Nikkor  -objektiivit
• Tehokas CX-koon CMOS-kuvakenno joka tuottaa laadukkaita kuvia myös heikossa valaistuksessa
• Laajat lisävarusteet, kuten esimerkiksi kotelo vedenalla kuvaamiseen ja wu-b1 -wi-fi yhteyssovitin.

Lisätietoa kaikista seitsemästä Nikon 1- kamerasta löytyy Nikonin nettisivuilta, joilla voi kätevästi vertailla eri kameroiden ominaisuuksia ja toimintoja keskenään, sekä lukea käteviä vinkkejä kameran käyttöön.

Yhteistyössä Nikon.

Mikä on teidän suosikki näistä kolmesta? Oletteko kokeneet hyödylliseksi tämän testijakson?

Nikon 1 -testauskamppiksen viimeinen testikamera, pieni upouusi Nikon 1 J4 lähti meidän Berliinin matkalle mukaan. Yksikään kamppiksen kamera ei ole ollut pettymys testausjaksolla, päin vastoin. Olen iloisesti yllättynyt Nikonin helppokäyttöisyydestä, vaikka Nikonin kamerat eivät olleet mulle entuudestaan tuttuja. J4 ylitti silti kaikki odotukseni, se on aivan erilainen kuin mikään aiemmin testaamani kamera!

Nikon J 4:ssä on kosketusnäyttö, mikä on mulle ainakin jotain täysin uutta kameroiden saralla. Olen toki käyttänyt kosketusnäyttöpuhelimia jo reilut viisi vuotta myös kuvaamiseen, mutta kosketusnäytöllistä kameraa mulla ei ole ollut. Kosketusnäyttö on kuvatessa äärimmäisen kätevä, sen avulla voi laukaista, tarkentaa ja muokata kuvausasetuksia. Kamerasta löytyy silti myös perinteiset nippelit ja nappulat kaiken tekemiseen, mutta kosketusnäyttö tekee kuvaamisen helpoksi, mukavaksi ja ennenkaikkea nopeaksi.

Nopeus on se, mikä Nikon 1 J4:ssä on parasta. Kaikki tilanteet on mahdollista ikuistaa sen avulla, sillä se ottaa jatkuvan tarkennuksen ollessa käytössä, jopa 20 kuvaa sekunnissa. Myös J4:stä löytyvät kätevät Nikon 1 -kuvausohjelmat, jotka helpottavat käyttöä entisestään. Mä oon pitkään kuvannut manuaalilla järkkärillä, ja en yleensä ole käyttänyt kuvausohjelmia, vaan säätänyt asetukset itse myös Nikonin kameroilla. Parhaan hetken kuvaus -tilan aktiivinen kuvaus -toiminto on silti ollut etenkin nopeita tilanteita kuvatessa huippukätevä. Se ottaa siis 20 kuvaa sekunnissa, joista voi tallentaa vaikka jokaisen, jos haluaa. Lasten kanssa tätä toimintoa ei voi kuin suositella!

Koska bloggaan, koen valokuvauksen äärimmäisen tärkeäksi myös matkustettaessa, enkä halua tinkiä totutusta kuvanlaadusta matkoilla edes piirun vertaa. Matkoilla on kuitenkin ikävää raahata isoja kameroita, etenkin jos on yhtä tiukat painorajat kuin meidän lentoyhtiöllä oli. Meillä oli reissukameroina sekä järkkäri, että pienempi J4 siksi, että räpsittiin Oton kanssa molemmat kuvia, näin saatiin ikuistettua reissu vielä kokonaisvaltaisemmin, mutta jos Otto ei olisi halunnut kuvata, olisin ottanut pelkän J4:n. Omaa höyhenenkevyttä minikameraa (paino akun ja muistikortin kanssa 232g) kantaessa välillä säälitti kun Otto raahasi megakokoista järkkäriä 30 asteen kuivassa helteessä. Onneksi sillä on vähän enemmän voimaa kuin mulla!

J4:n oma objektiivi on sähköisellä zoomilla varustettu, ja ultrakevyt kuten runkonsakin. Parasta siinä on pienen koon ja hyvälaatuisten kuvien lisäksi se, että siinä ei ole erillistä linssinsuojaa. Mä olen linssinsuojien kanssa ihan surkea, ne tuntuvat olevan aina hukassa, tai ainakin jossain missä ei pitäisi. Miten sitä onkin niin vaikeaa muistaa laittaa ne paikoilleen? Oman objektiivin lisäksi J4:ään käyvät myös kaikki muut Nikkor 1-sarjan objektiivit, ja matkalle mukaan pääsikin järeämpi 32mm objektiivi, koska siitä on muodostunut mun ylivoimainen suosikki. Rakastan sen tuottamia valovoimaisia kuvia!

Ainoa milloin kaipasin järkkäriominaisuuksia Berliinissä kuvatessa, oli TV-tornissa. Tornin sisällä paloi jonkinverran valoja, ja hätäpoistumistiekylttejä, jotka heijastuivat ikkunaan, ja mielestäni pelkän näytöllä olevan etsimen avulla oli hieman hankalampaa kuvata, kuin mitä järkkärin silmäaukolla, näistä haasteista johtuen. Sen sijaan kuvista tuli mielestäni hyviä siihen nähden, että kuvasin valaistusta sisätilasta pimeään ulos, heijastavan ikkunan läpi. Eli se ongelma on vain mun päässä ja kuvaustuntumassa, kuvanlaatuun se ei vaikuta ollenkaan. Sitä on vain niin vaikea käsittää, miten paljon tarkempi Nikonin näyttönäkymä on kuin jos normaalilla, suht uudella järkkärillä kuvaa pelkän näyttönäkymän varassa.

Tässä kamerassa yhdistyvät mielestäni todella hyvin pienen kameran kompaktius, mutta kuitenkin suuren kameran ominaisuudet. Ehkä jopa testaamistani kameroista kaikkein parhaiten. Kirjoitan vielä piakkoin yhden koontipostauksen kampanjan aikana testaamistani kameroista, jossa vertailen niitä ominaisuuksiltaan. Koen kampanjan, ja siihen sisältyneen valokuvauskoulutuksen olleen itselleni todella hyödyllinen, ja olen tullut tosi iloiseksi saamistani kommenteista Nikon 1 -kameroihin liittyen!

Yhteistyössä Nikon 1.

Nyt mä alan valmistautumaan lähtöön, sillä meidän pitää tyttöjen kanssa käydä shoppailemassa muutama synttärilahja kavereille! Palaan illemmalla, kivaa päivää kaikille<3