Juhannusterveiset Oulusta

20.06.2019

Me tultiin eilen tänne Ouluun mun tädin luo ja täällä on aivan parasta. Lapset nauttivat ja me aikuiset nautitaan. Oulun reissu aloitettiin kunnon saunaillalla ja se oli ihana tapa rentoutua ja päästä Oulu-fiiliksiin. Tänään ollaan käyty katsomassa mun äidin uutta kotia ja moikkaamassa mun pappaa. Lapset ovat hyppineet trampoliinilla suurimman osan päivästä ja me ollaan nautittu vaan tästä rennosta meiningistä. Niin ihanaa olla täällä.

Löysin äidin luota vaikka mitä aarteita, joita esittelin tänään mun instagram storiesissa (näkyy vielä huomiseen iltapäivään asti @iinalaura). Oli ihanaa nähdä äidin uusi koti, josta olen kuullut niin paljon. Ja oli niin nostalgista löytää muutama juttu, joiden luulin jo kadonneen ikiajoiksi, mutta jotka äiti olikin löytänyt muutossa. Äidin uudessa kodissa lapsillakin oli tilaa leikkiä ja touhuta ja he aikovat kuulemma pian mennä mummulle yökylään pitkästä aikaa. Lapset sanoivat, että mun äidin uusi koti on maailman paras mummula. Aika ihanasti sanottu, vai mitä!

Huomenna mennään Oton serkun luo viettämään juhannusaattoa ja muuten vietetään juhannusta täällä mun tädillä ihan rennosti. Grillaillaan ja nautitaan hyvästä seurasta, ei mitään sen ihmeellisempää. Mä askartelin tänään itselleni ja lapsille juhannusseppeleet valmiiksi ja ne ovat nyt jääkaapissa muovipussissa sumuteltuna odottelemassa juhannuksen viettoa. Ostin tosin kukat ihan kukkakaupasta enkä poiminut luonnon kukkia, kun punkit ja muut öttiäiset ahdistivat liikaa. Olen tainnut lukea ihan liikaa punkkiuutisia viime aikoina, kun tuntui siltä, että en vaan uskalla lähteä keräämään neljän hengen seppeleisiin tarvittavaa määrää kukkia ja käsitellä niitä pitkää aikaa ja laittaa vielä päähän. Kaupan kukilla oli turvallisempi fiilis, vaikka luonnon kukat olisivat olleet kyllä ihanampia. Joka tapauksessa kranssien askartelu oli hauskaa puuhaa ja olen tyytyväinen lopputulokseen.

Mä vetäydyn juhannuksen viettoon perheen kanssa ja pidän parin päivän juhannusvapaan, mutta palailen juhannuskuulumisilla joko sunnuntaina tai maanantaina. Instaa ja instagram storiesia päivitän kuitenkin myös vapaan aikana silloin kun siltä tuntuu ja instassa on vielä huomenna yksi juhannusylläri luvassa, joten siellä kannattaa seurailla. Blogi siis hiljenee nyt pariksi päiväksi, mutta palailen viimeistään ensi viikolla!

Ihan mielettömän ihanaa ja toivottavasti lämmintä ja aurinkoista juhannusta kaikille <3 


Matkaevästä kesäreissuille | Puikula Pehmeämpi 100Kaura

18.06.2019

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Fazer Leipomot Oy kanssa ja toimin Fazer Puikulat -brändilähettiläänä.

Käytiin pari viikkoa sitten Särkänniemessä päiväreissulla lasten kanssa ja tällä kertaa me tehtiin eväät matkalle itse. Lähdettiin reissuun jo aamulla aikaisin ja haukattiin vaan pikkuaamupalat kotona. Mukaan pakattiin itse tehtyjä eväsleipiä, niinkuin mun ja Oton lapsuudessa, ja matkalla pysähdyttiin levähdyspaikalle syömään. Oltiin romanttisesti ajateltu etukäteen, että levähdyspaikalla varmasti on pöytä ja penkit (niinkuin meidän lapsuudessa aina oli), mutta sellaista levähdyspaikkaa tuntui olevan hankala löytää. Lopulta me luovutettiin niiden etsinnän suhteen, kun Otto muisti, että takakontissa on pari taittojakkaraa, jotka hän oli ottanut lapsuudenkodistaan keväällä mukaan ja unohtanut sinne.

Niinpä me katettiin eväät minikokoisille jakkaroille, mikä oli lapsista aivan hillittömän hauskaa. Selkeästi paljon jännittävämpi ratkaisu, kuin ne puiset penkit ja pöytä olisivat olleet. Siitä yhdestä mainosjakkarasta meinasi jo vähän tulla kisailua, että kuka siinä saa istua, mutta otettiin lopulta kahden minuutin vuoroissa, niin jokainen sai istahtaa siinä sopivan tovin.

Ylläolevassa kuvassa näette ”Leipäkippiksen”. Leipäkippis.

Tein eväät aamulla valmiiksi kylmälaukkuun muutaman kylmäkallen kera, ihanan näppärää ja nostalgista. Hyvin pysyivät viileänä parin tunnin ajomatkan, vaikka ulkona oli lämmintä 32 astetta. Autossa nyt ei onneksi ollut ihan yhtä kuumaa ilmastoinnin ansiosta, mutta kuitenkin.

Tein meille evääksi Fazer Puikula Pehmeämpi 100Kaura leivästä ”hamppareita”. Väliin margariinia, juustoa, kurkkua ja tomaattia sekä Otolle tietenkin pikkelssiä, jota pitää aina olla. Usein tykkään paahtaa aamupalaleivät, mutta nyt ei tietenkään näitä eväsleipiä paahdettu, kun ne pakattiin mukaan eikä niitä olisi voinut syödä lämpimänä. Tulipa taas muistettua se, miten älyttömän herkullisia nuo Fazer Puikula Pehmeämpi 100Kaura-leivät ovat ihan sellaisenaankin (eikä aina paahdettuna, kuten mä usein syön mun leivät), kun mukana on suomalaisen kauran lisäksi sitä haudutettua kaurapuuroa. Sen vaan maistaa niin selvästi ja rakastan leipien pehmeää rakennetta.

Meidän lapset tykkäävät tästä Fazer Puikula Pehmeämpi 100Kaurasta kaikkein eniten ja hakevat sitä aina itse kaupassa kärryyn. He erottavat salamannopeasti keltaraidallisen pussin muiden joukosta. Vieläkin me kaipaillaan tosin niitä isompia pusseja kauppoihin, toivottavasti niitä pian tulisi! Varsinkin, kun Puikula Pehmeämpi 100Kaura pysyy myös pehmeänä, vaikka hengailisi pussissa useammankin päivän, eli ei tosiaankaan haittaisi ostaa isompaa kappalemäärää kerralla. Koostumus tai maku ei kärsi.

Me ostetaan aina monta pussia Fazer Puikula Pehmeämpi 100Kauraa kerralla ja ne ovat vielä parasta ennen-päivänäkin ihanan pehmoisia ja tuoreen tuntuisia. Mutta vähemmän pakkausjätettä tulisi, kun näitäkin saisi esim. 9 kappaleen pusseissa, kuten muita lemppari-Puikuloita. Tiedän, ettei olla ainoita, jotka isompia Fazer Puikula Pehmeämpi 100Kaura -pusseja kaipaavat, tästä on tullut instassakin monen monta viestiä teiltä!

Siinä kun me seisoskeltiin pellon reunassa syömässä eväsleipiä, tuntui jotenkin niin ihanalta. Kaikki lapsuuden kesämuistot tulvahtivat kerralla mieleen, oli niin nostalgista vaan muistella niitä kesiä, kun mummun ja papan kanssa ajettiin kesäisin ja pysähdyttiin aina levähdyspaikoille syömään mummun tekemiä eväsleipiä. Mun mummu oli innokas pysähtyjä ja pysähdyttiin kuulkaaa tunnin ajomatkallakin monesti levähdyspaikalle syömään evästä. Välillä huomattiin, että levähdyspaikan vieressä kasvoi mustikoita tai metsämansikoita ja mummulla oli aina joku rasia takakontissa, johon kerättiin niitä sitten mukaan. Mä haluan ehdottomasti tarjota näitä samoja kesämuistoja myös meidän lapsille. Sitä samaa kiireetöntä fiilistä, että ei ole aina hirveä hoppu vaan päästä perille, vaan voi pysähtyä nauttimaan siitä matkastakin ja tehdä jo siitä ihanan kesämuiston, eikä pelkkää siirtymää.

Onneksi meidän lapset olivat ihan yhtä vastaanottavaisia tälle idealle kuin minäkin lapsena. Pitää ehdottomasti tehdä lisää pikkureissuja ja pikkueväsretkiä. Monesti tulee ajateltua liian monimutkaisesti, että pitäisi vääntää joku upea instagram-ystävällinen piknik jos kerran eväsretkelle lähtee. Mutta lasten mielestä se eväsretki itsessään on se juttu ja ihan vaan niiden tavallisten herkullisten leipien syöminen on siisti homma! Lapset ovat paljon armollisempia kuin me aikuiset, pitäisi ottaa heistä mallia.