Kiitos KESÄ 2018 olit paras ikinä

20.08.2018

Syksyn tuoksua on jo ilmassa, ainakin aikaisin aamulla. Meneillään on toinen kouluviikko, kalenteri on täynnä, ensimmäiset lehdet ovat alkaneet aavistuksen kellastua, ja pellot ovat paahtuneet kullanruskeiksi. Nyt ei kai ole enää liian aikaista sanoa, että kiitos kesä 2018, olit paras ikinä. Vaikka kesää on virallisesti pari viikkoa jäljellä ja päivät ovat kuumia, se kesän vapaus on jo takana päin. Nyt on aika tsekata millainen kymmenen viikon kesä meillä olikaan. Mä en tehnyt mitään bucketlistiä, mutta ajattelin nyt tehdä sellaisen käänteisin bucketlistin. Mitä kaikkea me tehtiin kesällä 2018? VAROITUS! Luvassa ihan liikaa kuvia ja rakkaudentäyteisiä kesämuistoja. 

TÄNÄ KESÄNÄ OLLAAN: 

  • Juhlittu rakkaiden ystävien häitä Turussa.
  • Pompittu hotellin sängyllä.
  • Harjoiteltu ahkerasti skeittausta.

Allaolevista kuvista kaksi ylintä: Kerttu / Modernisti kodikas -blogi 

  • Vietetty maailman ihanin loma Rodoksella Kreikassa.
  • Nukuttu pitkään, ainakin meidän perheen mittapuulla.
  • Uitu ihan sikana joka päivä Kreikan loman aikana – ja tänä kesänä muutenkin varmaan viiden edellisen kesän edestä.

  • Käyty Suomenlinnassa retkellä Oton perheen kanssa.
  • Käyty Inkoossa Lomamäen lemmikkipuistossa, missä päästiin paijaamaan ja syöttämään kettuja, ja näkemään monia muita ihania eläimiä.
  • Syöty ainakin ihan liian monta kertaa ravintolassa. Onneksi myös paljon muuta kun hamppareita.

  • Käyty Naantalissa Muumimaailmassa koko perhe, ja juostu siellä kaatosateessa ja pidetty ukkosta muumipoliisin vankityrmässä.
  • Syöty PALJON jäätelöä. Tosi paljon. Mut ei ehkä niin paljon kuin viime kesänä?
  • Letitetty Oton pitkää tukkaa. Tasan ei käy hiustenlahjat, kun Oton kolmasosapään kuontalo on viisi kertaa paksumpi kuin itsellä koko pään karvat.
  • Mä oon käynyt festareilla mun ystävän Emmiksen kanssa, Lahden Summer Upissa. Ekat festarit ikinä aikuisiällä!

  • Vietetty paljon aikaa mun äidin ja Armaksen kanssa, kun he olivat vikon meillä Heinäkuussa.
  • Kierretty ja seikkailtu ympäri Helsinkiä mun serkun kanssa, joka tuli meille lomalle.
  • Käyty aikuisten kesken iltauinneilla Kivinokan uimarannalla, joka on ehkä Helsingin kaunein piilotettu kesähelmi.
  • Käyty kapunkipyöräilemässä ihana iltalenkki helteisessä heinäkuisessa Helsingissä.

  • Käyty Fallkullan kotieläintilalla paijaamassa ja ihastelemassa eläimiä.
  • Käyty Lintsillä, ja vietettiin niin hauska päivä, josta kuvattiin videokin.
  • Ulkoiltu ja ihasteltu ilta-aurinkoa ulkona melkein joka ilta.

  • Vietetty melkein kolme viikkoa kesästä Oulussa rakkaiden kanssa.
  • Käyty monta kertaa mun papalla, ja tehty papan kanssa kaikkea. Käyty syömässä, katsotty formuloita ja keihäänheittoa.
  • Käyty mökkeilemässä mun serkkujen mökillä.
  • Ihmetelty sitä, että esikoinen aloittaa ekaluokan.
  • Vietetty keskimmäisen kanssa kahdenkeskistä shoppailupäivää Oulussa. Käytiin syömässä ja ostoksilla, ja hän sai päättää kaikesta. Niin loistava tyyppi, jonka kanssa saa nauraa posket kipeiksi, ja välillä tirauttaa liikutuksen kyyneleitä.

Tänä kesänä ollaan rakastettu, nautittu, fiilistelty. Ollaan oltu yhdessä koko perhe joka päivä. Ollaan naurettu ja itketty onnesta, ollaan valvottu myöhään ja nukuttu pitkään. Ollaan matkustettu tuhansia kilometrejä, ja menty spontaanilla asenteella. Ollaan otettu päivä kerrallaan sellaisena kuin se on tullut. Ollaan tavattu ihania uusia ihmisiä, ja vietetty aikaa perheen ja ystävien kanssa. Ei olla stressattu mistään. Ollaan itketty ja ikävöitykin kun käytiin mun mummun haudalla. Ollaan oltu kiitollisia siitä mitä meillä on. Tämä kesä on ollut paras kesä mun elämässä koskaan, ja sitä tulee ikävä. Mutta tällaisen kesän jälkeen on myös ehkä parhaat eväät ikinä lähteä syksyyn. Mä uskon että tästä voi tulla myös paras syksy ikinä.


Meidän viikon kuulumiset pähkinänkuoressa

27.07.2018

Oton kahden viikon työpätkä kesäloman ja isyysloman välissä on nyt ohi, ja meillä on vielä pari viikkoa aikaa ottaa rennosti, reissata, puuhailla kaikkia kesäjuttuja ja olla vaan, ennen kuin KOULU alkaa. En oikeasti voi uskoa, että mä kirjoitan näin, mutta niin sitä vaan ollaan jo siinä vaiheessa kesää, ja elämää, että esikoinen menee kohta kouluun. IIK!

Tänään käytiin Ikeassa hakemassa koululaiselle työtuoli tulevaan koululaisen huoneeseen, ja hän ihan uskomattoman fiksusti valitsi itselleen mustan tuolin, koska kuulemma se sopii sittenkin, vaikka hänen lempivärinsä vaihtuisivat, koska musta sopii kaiken kanssa, eikä mene likaiseksi. Jotain lämmintä läikähti sydänalassa tuon kuullessani, viisaita sanoja tyttäreni. Tekstiilejä on helppo vaihdella mieltymysten mukaan, mutta sellaiset isommat hankinnat, kuten juuri työtuoli, on tosiaan hyvä tehdä sillä perusteella, että ne kestävät mahdollisimman hyvin aikaa (sen lisäksi, että ovat ergonomisia). Itse en tosin aina ole ihan yhtä viisas, mutta pitääpä ottaa tyttärestä mallia.

Olen käynyt kotona kaappeja läpi, jotenkin on iskenyt sellainen perinteinen loppukesän siivousvimma ja tarve laittaa jokainen kaappi ihan tiptop ennen kuin se arki taas alkaa. Sitten kun on kaikki kaapit järjestyksessä, on hyvä fiilis aloittaa arki. Pitää jaksaa kuvata vaatteita myyntiin, ja osa pitää varmaankin roudata vaikka Ipanaiseen, johon olin viimeksi tosi tyytyväinen. Varsinkin noita kuopuksen vaatteita on ihan hillitön kasa, kun hän on kasvanut niin paljon!

Me ajateltiin tänään ottaa vähän evästä pihalle ja mukavat vaatteet ja tyynyjä, ja katsella kuun pimennystä lasten kanssa ainakin alkuun. Varttia vaille kuudelta herännyt taapero tosin saattaa nukahtaa ennen kuin kuunpimennys ehtii edes alkaa, mutta jospa nuo isommat jaksaisivat ihmetellä punaista kuuta meidän vanhempien kanssa. Sen pitäisi näkyä loistavasti meidän terassille, ja odotetaan innolla sitä. Onhan se nyt jännittävää, kun tällaista ei tapahdu kovin usein. Lapsetkin aikovat ottaa omalla kameralla kuvia punaisesta kuusta.

Löydettiin lasten oman digikameran akku juuri tässä yhtenä päivänä, kun siivosin keittiön krääsälaatikkoa. En tiedä miksi akku aikoinaan joutui pois kameran sisältä, mutta se on ollut pari vuotta hukassa. Aina välillä ollaan etsitty sitä ilman tuloksia, mutta nyt se sitten onneksi löytyi ihan vahingossa. Ladattiin akku, ja iskettiin se kameran sisään. Kameran muistikortti oli täynnä kuvia ja muistoja kahden vuoden takaa, lasten näkökulmasta tallennettuna. Ne olivat aivan ihania! Ja lapset olivat niin innoissaan, kun saivat taas kameran käyttöön. Pitää kysyä heiltä, jos saan näyttää niitä kuvia täälläkin, tuli nimittäin ainakin itselle niin ihana rakkaudentäyteinen nostalgiafiilis niistä kuvista. Juuri niihin aikoihin mulla ja Otolla oli suuri salaisuus, jota nuo pienet ihanat eivät vielä tienneetkään, nimittäin meidän kuopus, joka silloin oli vasta muutaman sentin kokoinen pieni katkarapu mun mahassa.

Postauksen kolme ylintä kuvaa on otettu ehkä tämän kesän vikalla aikuisten uintireissulla ihanalla Kivinokan uimarannalla, joka on kertakaikkisen hurmaava paikka. Pakko mennä sinne vielä lastenkin kanssa uinnille joku päivä, kun siellä on niin kaunista ja viihtyisää. Eilen testattiin Kallvikinniemen uimaranta, joka oli aivan superkaunis sekin ja niin ihanalla paikalla. Melkein unohti olevansa Helsingissä, ja matalaa vettä jatkui super pitkälle, ihan unelmaranta pienten lasten kanssa. Tuossa juuri yläpuolella kuva sieltä, sekä kuva mun eilisestä lounaasta, kun näin erästä vanhaa ystävääni, jonka kanssa ei oltu IKINÄ käyty lounaalla. Siis ikinä, vaikka ollaan tunnettu vuodesta 2009 asti, ja vaikka ollaan jopa asuttu kämppiksinä pitkiä aikoja. Silloin käytiin toki usein syömässä vaikka Mäkissä, mutta ei koskaan lounaalla. Mutta hei, ekoja kertoja, vielä näin pitkän tuntemisen jälkeen. Aika siistiä!

Ihana viikko takana uintireissuineen ja kesätouhuineen töistä huolimatta, ja kaksi viikkoa koko perheen yhdessäoloa edessä, JES! Nyt otetaan kaikki ilo irti Oton lomasta, näistä helteistä ja siitä, että saadaan vaan olla yhdessä. Mikäs sen parempaa! Ihanaa viikonloppua kaikille <3