Perhepedistä aikuisten makuuhuoneeksi

17.02.2018

Meidän makuuhuone on kuluneen vuoden ajan ollut vähän sellainen meidän kodin murheenkryyni. Toki siellä on ollut kivoja huonekaluja, kuten meidän ihana iso sänky ja vauvan kaunis talosänky, mutta muuten se on toiminut pyykinkuivatushuoneena, puhtaanpyykin keräyshuoneena, vaatekaappihuoneena ja vain nukkumahuoneena, ja sitä rataa. Se on ollut täynnä tavaraa, ja täynnä sänkyjä. Kun kuopus reilu kuukausi sitten muutti omaan huoneeseen, oli aika miettiä mitä me omalta makuuhuoneeltamme halutaan. Halutaanko että se on edelleen vain nukkumahuone ja keskeneräinen, vai haluttaisiinko ehkä hengaillakin siellä?

No vastaus oli tietenkin ilmiselvä: kyllä siellä olisi kiva joskus viettää aikaakin. Tuntui aika turhalta että asunnossa on iso huone jossa käydään vaan kääntymässä yöaikaan ja tullaan mahdollisimman nopeasti pois. Meidän makkari on kaunis valoisa huone, josta pääsee meidän omalle ihanalle parvekkeelle, jonne ilta-aurinko paistaa kauniisti ja jossa olisi mahtavaa viettää aikaa.

Iltaisin me katsotaan paljon leffoja ja sarjoja, mutta yleensä ollaan katsottu niitä olkkarissa. Otto kuitenkin pelasti isoisänsä vanhan telkkarin joka oli tarpeeton, ja se on odottanut hyvää paikkaa makuuhuoneessa nyt varmaan kuukauden verran, ihan vaan lattialla. Tarvittiin sille joku hyvä taso, mutta ei oikein keksitty mikä sopisi meidän makuuhuoneeseen.

Olkkarin lisäksi toinen murheenkryyni on ollut meidän eteisen tuulikaappi, johon ei olla vaan löydetty sopivaa säilytysratkaisua. Siirrettiin sinne väliaikaisesti vauvanvaatelipasto silloin kun vauva muutti omaan huoneeseen, mutta se ei myöskään ole oikein toiminut. Se on vähän liian iso tuulikaappiin, ja muutenkin hankala. Se ei myöskään sallinut koko tilan käyttöä, niinkuin korkeampi kaluste olisi tehnyt. Nyt päädyttiin hankkimaan eteiseen oikein kunnon eteiskaluste vaatetangolla, vaatekoukuilla ja säilytyshyllyillä, ja siirrettiin lipasto takaisin makuuhuoneeseen telkkaritasoksi. Tämä ratkaisu oli oikein hyvä, ja nyt pienessä tuulikaapissa saa hyödynnettyä myös tilan korkeuden.

Meidän sänky on niin korkea, että joku perinteisempi telkkaritaso olisi ollut aivan liian matala. Siksi päädyttiin hyödyntämään jo olemassaolevaa lipastoa. Lipastolta telkkaria pystyy katsomaan juuri oikealta korkeudelta kun pötköttelee sängyllä.

Katseltiin torstai-iltana lasten kanssa ekaa kertaa hetki telkkaria makkarin sängyllä, ja jopa yleensä niin neutraali esikoinen totesi, että ”täällä on niin mukavaa ja ihanaa, ihan kuin hotellissa”. Tunnetta saattoi lisätä se, että ostettiin Oton kanssa toisillemme yhteinen ystävänpäivälahja: sellainen tuplaleveä unelmanpehmeä peitto, jonka alla nukutaan. Ja me kun vannottiin, että ei ikinä siirryttäisi yhteiseen peittoon. Mut kun se on niiiin ihana, ja mahdutaan sen alle vaikka koko perhe katsomaan leffaa.

Kuinka mukavaa on, että nyt voi illalla jo aikaisin syödä iltapalan, pestä kasvot ja hampaat ja siirtyä sitten yläkertaan katselemaan hetkeksi Netflixiä kunnon isosta telkkarista Oton kanssa, ja sitten voi vaan jäädä siihen nukkumaan. Ei tarvitse raahautua enää erikseen eri kerrokseen siinä vaiheessa kun on jo ihan poikki. Niin parasta! Ja jos joskus ollaan kipeänä, voidaan vaan köllötellä sängyssä katsomassa piirrettyjä, ihan parasta.

Vaikka meidän sängyssä ei enää nukukaan kukaan muu kuin minä ja Otto, musta tuntuu että meidän sängystä tuli nyt enemmän perhepeti kuin ennen: Nyt siellä voi hengailla yhdessä koko perhe ja pitää vaikka pyjamabileet joku viikonloppu. Tai vaikka tänä viikonloppuna, kun lapsilla alkoi hiihtoloma!

Makkaria pitää vielä tehdä kotoisammaksi isommalla matolla, ja tuohon pitkälle oviseinälle tulee varmaankin tauluhylly ja lasten piirustuksia esille. Mutta muuten sekin alkaa olla pikkuhiljaa nyt valmis. En sitä ainakaan kutsuisi enää murheenkryyniksi, vaan ihanaksi rentoutumispaikaksi.

Ihanaa viikonloppua kaikille <3


Viikonlopun tunnelmia ja huonekalujen pyörittelyä

27.01.2018

*Postaus sisältää blogin kautta saatuja tuotteita jotka on merkitty tähdellä.

Ihanaa lauantai-iltaa tyypit! Takana on mukava lauantai, hurjasta vesisateesta huolimatta. Saatiin viimeinkin olohuoneen TV-taso vaihdettua, kun jo jokin aika sitten ostettu taso on vain odottanut että sen saa kasattua. Vanha kaappi oli siinä vain paikanpitäjänä alunperinkin, sillä se oli liian korkea, kun TV:n ollessa sen päällä seinähylly jäi puoliksi sen taakse piiloon, ja näytti hassulta. Vanha TV-tasona toiminut tupla Bestå-kaappi siirtyi sohvan divaaniosan tyhjään kohtaan, ja sai sisäänsä kaikki vauvalelut parkkitaloa lukuunottamatta. Kuinka ihanasti se rauhoitti olohuoneen fiilistä, kun ne eivät ole lattialla oletukselta, vaan kaapissa.

Tokihan ne käytännössä ovat aina lattialla ja esillä, mutta se että ne saa kuitenkin tarvittaessa piiloon, on iso plussa. Vauvalelujen lisäksi olkkarissa pyörii aina vähintään 1-3 bOblesia ja pallomeri, ja lisäksi täällä on tsiljoona lastenkirjaa levällään, niin on kiva että saa edes ne kaikkein värikkäimmät välillä kaappiin.

Samalla kun jälleen kerran pyöriteltiin huonekaluja, laitettiin vanhan kaapin alle uudet tammipuiset jalat, jotka nostivat kaappia suunnilleen 10cm ylöspäin. Nyt alle pääsee imurilla, ja jotenkin se näyttää taas ihan uudelta, vaikka muutos oli niin pieni. Mä tykkään kovasti tästä sarjasta, kun sitä on niin helppo muunnella, ja siksi meillä sitä onkin sekä olkkarissa, että ruokailutilassa. En missään nimessä halua ostaa mitään kertakäyttöhuonekaluja, vaan sellaisia tavaroita, jotka toivottavasti kulkevat meidän mukana vanhainkotiin asti. Ajattomia ja muuntautumiskykyisiä.

Meidän kaappeja saa helposti päivitettyä omien tarpeiden ja mieltymysten mukaan erilaisilla ovilla, jaloilla, laatikoilla, hyllyillä tai päällyslevyillä. Se tuo kivasti vaihtelua, eikä tarvitse kuitenkaan vaihtaa kokonaista huonekalua. Toistaiseksi ollaan kyllä ihan tyytyväisiä näihin rauhallisiin valkoisiin, mutta on kiva tietää että jos joskus kaipaa jotain räväkämpää, vaihtoehtoja löytyy pienellä panostuksella. Vaikka TV-taso on nyt eri sarjaa, niin siinä on samanlainen mentaliteetti, eri osia ja eri värejä on helppo yhdistellä ja vaihdella keskenään, ja muokata. Niitä voi kiinnittää seinään, tai ne voivat seisoa jalustalla.

Me käytiin tänään hakemassa vielä servettejä ensi viikon synttärijuhliin, kun unohdin viimeksi Pop Up -kemuissa käydessäni ostaa. Olen ihan innoissani synttäreistä, en malttaisi odottaa juhlia. Minityyppi saa päälleen saman mekon, joka esikoisella oli omissa 1v-juhlissaan vuonna 2012. Se sopii teemaan hyvin, kun on väriltään vaalea ja malliltaan klassinen. Oli pakko käydä tsekkaamassa molempien tyttöjen 1v-juhlapostaukset vielä nostalgiannälässäni, tässä keskimmäisen bileet vuodelta 2014, ja tässä esikoisen 1v-kekkerit kuuden ja puolen vuoden takaa.

Lasten kaikki vaatteet* ovat Tinycottonsin uutta Hotel Bonheur SS18-kokoelmaa, joka saapui juuri tällä viikolla Lilla Companyyn. Mallisto on mun mielestä aivan ihana, taattua Tinya! Tuo kuopuksen denim-haalari* on niin symppis, ja fiilistelen jo valmiiksi kuinka hän haalari päällään kumartuu läpsyttelemään merivettä kesällä hiekkarannalla. Myös nuo isompien tyttöjen denim-hameet* on aivan ihania, voisin ottaa itselleni samanlaiset. Isommilla tytöillä on hameista* koko 6y, ja laatikkomaisista t-paidoista* koko 4y. Paidat on aika reilua mitoitusta ja siksi otettiin pienempi koko, hameet vastaavat kokoaan. Vauvalla haalari’ koossa 12-18m, ja sukat* myös.  Lillassa on vielä huomisen ajan ilmaiset postikulut, sillä tämä on ollut oikein kunnon droppiviikko, kun torstaina ilmestyivät myös suomalaisen Papun uutuudet. Käykää kurkkaamassa! 

Toivottavasti teilläkin on ollut kiva päivä <3